A. HISTORIATIETOA TAIPALEEN KOULUSTA
Alpo Jääskeläinen
Koulutoiminta Taipaleella alkoi kirkonkylän kansakoulun alaisena 1940-luvun lopulla, jolloin jonkin aikaa pidettiin koulua oman kylän alimpien luokkien oppilaille silloisessa Aaro Silvennoisen, nykyisessä Esko Kososen talossa. Opettajina olivat Maija Vuorjoki o.s. Numminen ja Martta Homanen.
Varsinainen koulutoiminta koskien koko oppivelvollisuuskoulua kansakouluna alkoi v.1950 silloisessa Antti Tiaisen talossa, jonka nykyisin omistaa Veli Lehtikuusi. Kouluhallitus vahvisti koulupiirin 13.3.1951. Poikien käsityöt tehtiin entisessä Lempi Immosen talossa sen Tolosenmäen puoleisessa päätyhuoneessa. Koulun ensimmäisestä johtokunnasta on vielä elossa Tyyne Hakulinen.
Koulun ensimmäisinä opettajina olivat Aili Hiles ja Suoma Noro, joista ensiksi maainittu oli yhtäjaksoisesti opettajana 21 vuotta vuoteen 1971 eläkkeelle jäämiseensä saakka. Poikien käsityönohjaajina olivat Pentti Rouvinen ja Kalevi Tiainen. Sijaisopettajina olivat Kyösti Salomaa ja Aune Mustonen. Vuonna 1954 tuli opettajaksi Alpo Jääskeläinen, joka on edelleen opettajana. Hänen sijaisenaan lukuvuonna 1956-57 oli kanttori Viljo Heinilä. Lukuvuonna 1971-72 oli opettajana Liisa Karhu ja syksyllä 1972 tuli opettajaksi Alli Gröhn, joka on edelleen opettajana.
Keittäjä-siivooja talonmies-vahtimestarina toimi Aaro Silvennoisen talossa Aune Silvennoinen ja Antti Tiaisen talossa Hilja Tiainen apunaan Ida Karjalainen. Nykyisessä koulurakennuksessa ko.tehtävässä ensimmäisenä lukuvuotena toimi Mimmi Jääskeläinen. Esteri Jääskeläinen tuli mainittuun toimeen v.1952 ja hän oli pitkäaikaisena, aina eläkkeelle jäämiseensä, vuoteen 1980 saakka. Lisäksi ko. toimessa ovat olleet lyhyehkön ajan Lyyli Tiainen, Raili Tiainen ja Eeva Surakka. Eija Ingberg siirtyi Puhossalon lakkautetulta koululta v.1982 ja on edelleen keittäjä-siivooja-talonmies-vahtimestarina.
Nykyinen koulurakennus valmistui myöhäissyksylla v.1951. Liikemies Toivo Mattila, joka harjoitti sahaus- ja tiilitehdastoimintaa vuokrasi koulurakennuksen kunnalle vuosittain tehtyä vuokrakirjaa vastaan. Vuokranantajina ovat olleet Toivo Mattilan jälkeen hänen veljensä Erkki Mattila ja hänen perikuntansa 5.4.1962 alkaen. Kunta osti perikunnalta koulukiinteistön maa-aloineen 26.8.1985. Viimeisinä vuokrausvuosina vuokrakirja tehtiin kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Syksystä 1960 alkaen olivat Piimäjärven lapset koulumme oppilaina viiden vuoden ajan, jolloin kuljetuksesta huolehti liikennöitsijä Kalle Möttö. Lukuvuodesta 1974 alkaen olivat 5. ja 6. luokan oppilaat Ruppovaaran koulussa, kunnes jälleen portaittain 5. ja 6. luokka jatkoi omassa koulussamme syksystä 1982 lähtien. Kuljetuksista ovat vastanneet linja-autoliike Ruponen, Lauri Möttö ja Erkki Kareinen.
1950-luvulla toimi innokkaasti opintokerho koulunsa päättäneille. Kerholaisia oli 10:stä 20:een ja kerhonjohtajina toimivat Martta Homanen ja Aili Hiles. Opintokerotoiminta päättyi 1958. Samoihin aikoihin ennen kansalaiskoulun alkua pidettiin omalla koululla ns. jatkokurssit varsinaisen kansakoulun päättäneille.
Suurimmillaan koulun oppilasmäärä oli 1960-luvulla ollen 67 oppilasta. Tällä hetkellä oppilasmäärä on 28 ja oppilasennuste näyttää hyvältä koulun jatkamisen kannalta.
Parhaillaan odotamme innokkaasti uutta koulurakennusta, josta jo suunnitelmat ovat varsin pitkällä.
JOHTOKUNTA 1988
Varsinainen jäsen henk.koht. varajäsen
puheenjohtaja Liisa Martiskainen Tyyne Kankkunen
varapuheenjoht. Matti Nousiainen Auli Nupponen
jäsen Veli Lehtikuusi Matti Kankkunen
jäsen ja koulultk:n ed. Veikko Mattila Eila Mattila
jäsen Lyyli Tiainen Mikko Immonen
op.jäsen Alli Gröhn Alpo Jääskeläinen
henk.k:n ed. Eija Inberg Pentti Nupponen
sihteeri/esitt. Alpo Jääskeläinen
Koulun johtaja Alpo Jääskeläinen
Opettajat Alli Gröhn ja Alpo Jääskeläinen
Keittäjä-siivooja-talonmies Eija Inberg
Viikkolevon sijainen Teuvo Tiainen
OPPILAITA 1.lk 10 oppilasta
2.lk 5 ”
3.lk 0 ”
4.lk 7 ”
5.lk 1 ”
6.lk 5 ”
______________________
yht. 28 oppilasta
Jatkoa Alpo Jääskeläinen:
Taistelua jatkui koulun pysyvyydestä. Oli paljon toivoa uudesta koulurakennuksesta, joka tulisi nykyisen huonekalutehtaan alueelle tai koulun viereen Tolosenmäen puoleiseen osaan. Lähetystönä kävimme maaherra Timosen vastaanotolla 1990. Hannu Karpo teki ko. koulumme asiasta kaksi televisio-ohjelmaa. Uudet piirustukset olivat valmiit. Kuitenkin päätöksenä oli, että uutta koulua ei rakenneta. Maaherran vaikuttamana ratkaisuksi tuli, että entinen koulurevohka peruskorjataan. Ehdotus oli, että koulumme joutuisi vuodeksi evakkoon. Siihen silloinen koulunjohtaja Alpo Jääskeläinen sanoi, että hän on kahdesti lähtenyt vieraan vallan vaikutuksesta evakkoon ja kolmatta kertaa ei lähdetä, varsinkaan oman valtion toimesta.
Peruskorjaus alkoi toukokuussa 1991, ja se oli valmis syksyllä samana vuonna urheilukenttineen. Alakertaan tulivat keittiö, eteinen, wc-tilat, kaksi luokkahuonetta, jotka voitiin paljeovilla yhdistää yhdeksi tilaksi. Yläkertaan tulivat eteinen, ulkoparveke paloportaineen, yhdistetty wc- ja suihkutila, opettajain huone, arkistokomero, luokkahuone 1.-2. – luokille, sekä kirjasto-ja kerhohuone, jossa pidettiin myös päiväkerhoa.
10.11.1991 pidettiin koululla kolmoisjuhlat. Juhlittiin koulun peruskorjausta, isäinpäivää ja Taipaleen Marttojen 50-vuotistapahtumaa.
Hannu Karpo kävi täytekakkuineen keväällä 1992 ja sitä ennen maaherra vieraili lääninhallituksen kanssa 8.1.1992 tutustumassa peruskorjattuun kouluun istuen keinutuolissa. Koulutyö maistui taas uudistetussa koulussa.
Sankarivainajien muistolaatan paljastustilaisuus oli 4.12.1992. Kirkkoherra Matti Hakulinen suoritti ko. laatan paljastuksen.
Alpo Jääskeläinen oli koulunjohtajana eläkkeelle jäämiseensä saakka. Ko. juhlatilaisuus lukuvuoden lopettamiseen oli 4.6.1993 alkaen klo 22.30 ja se päättyi puolen yön jälkeen. Alli Gröhn siirtyi Kiteen Rantalan kouluun 1991. Hänen tilalleen tuli Salme Pirinen, joka jäi eläkkeelle v.2000 toimittuaan koulunjohtajana lukuvuodesta 1993-1994 alkaen. Arto Koponen tuli kouluun 1993 ja toimi koulunjohtajana 2000-2005. Opettajina olivat vähän aikaa mm. Iiris Haverinen ja Seppo Latvala, joka viimeksi mainittu jäi eläkkeelle 1998. Loppuaikoina koulu toimi kolmiopettajaisena ja opettajina olivat Arto Koponen, Mirja Toikka ja Kirsi-Marja Lötjönen. Englannin kielen kiertävinä opettajina toimivat Raija Hirvonen, Elli Pelkonen ja Kauko Mikkonen. Oppimisvaikeitten lasten opettajana, ns. puluki-opena, eli ”Pulukkisena”, oli Jouko Lappalainen.
Koulun toiminta lakkautui v.2005 lukuvuoden vaihteessa. Näin ollen Taipaleen koulu ehti toimia 55 vuotta.
B. MUISTELMIA