Huikkolan koulu
A. HISTORIATIETOA HUIKKOLAN KOULUSTA
Päivi Parkkosen kyläkirjasta ” Haarajärvi – Elävä kylä rajaseudulla”
Huikkolan kansakoulun toiminta alkoi 1950. Koulun ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat Mikko Turunen, Hugo Heino, Heikki Nieminen, Uuno Sirainen, Eva Salmelainen ja Eino Karhu. Heidän tehtävänä oli löytää koululle tilat. Koska koulurakennuksia ei ollut, päätettiin yläluokat sijoittaa Aarne Silvennoisen tupaan ja alaluokat Eino Karhuun. Yläluokkien opettajan huoneisto oli Uuno Siraisella ja alaluokkien Otto Niemisellä. Koulu aloitettiin 28.8.1950 klo 10.00 sisään kirjoittautumisella opettajien Heikki Tiaisen ja Helvi Nuutisen johdolla.
Pätevien opettajien saaminen kouluun oli hankalaa, monesti avoinna olleeseen virkaan ei tullut yhtään hakemusta ja kansakoulutarkastaja joutui määräämään koululle epäpätevän opettajan. Erityisen hankala tilanne oli vuonna 1954. Vasta Pentti Kettunen, neljäs opettajaksi valittu, saatiin koululle seuraavana syksynä opettamaan. Varsinkin yläluokkien opettajat vaihtuivat tiuhaan. Alaluokille saatiin onneksi vuodesta 1955 Meeri Kankkunen, joka pysyi virassaan aina Ruppovaaraan siirtymiseensä vuoteen 1973 asti. Hänen jälkeensä opettajaksi tuli Hannele Hirvonen, joka opetti kylän lapsia 11 vuotta. Yläluokkien opettaja vakiintui vasta Olavi Ahon myötä vuonna 1963. Hän jäi eläkkeelle Huikkolan koulusta opastettuaan kylän lapsia neljännesvuosisadan ajan. Viimeiset kymmenen vuotta yläluokkien opettajana toimi Seppo Latvala.
Huikkolassa oli yhdistetty keittäjä-siivooja-vahtimestarin toimi viimeistään koulurakennuksen valmistumisesta alkaen, jolloin keittäjänä toimi Orvokki Rautiainen. 1960-luvun alussa keittäjänä oli Ida Raassina ja jo vuonna 1964 keittäjäksi tuli Airi Rupponen, jonka maukkaita ruokia olen itsekin kuuden kouluvuoden syönyt. Airi jäi lähes kolmenkymmenvuotisen työrupeaman jälkeen ansaitulle eläkkeelle vuonna 1993. Koulun viimeisenä keittäjänä toimi Anna-Liisa Lipsanen.
Koulurakennuksen rakennuttamispäätös kunnalta tuli 3.10.1954. Rakentaminen kuitenkin viivästyi, sillä sopua siitä, kenen maalle koulu rakennetaan, ei meinattu saada aikaan millään. Tonttia tarjosivat Silvennoinen ja Karhu. Kunnan edustajat ja johtokunta tutkivat tonteiksi tarjottuja alueita paikan päällä, peistä taitettiin, ja lopulta Silvennoisen tarjoama tontti valittiin. Koulun harjannostajaisia vietettiin 24.5.1956 ja vihkiäisiä seuraavana keväänä 14.4.1957. Koulurakennus peruskorjattiin vuonna 1983 ja vuonna 1993 uusittiin kellari, saunatilat ja asuintilat.
Koulun toiminnan ensimmäisinä vuosina elettiin aineellisesti tiukkaa aikaa koko Suomessa. Jälleen rakennettiin maata, raivattiin peltoa ja maksettiin sotakorvauksia. Tämä näkyy koulun toiminnassa mm. siinä, että vaateavustuksia jaettiin oppilaille paljon ja koululle saatiin mm. Unicefilta avustuksena monoja. Vuonna 1951 Unicef-monot saivat Erkki Salmelainen, Eino Sirainen, Pentti Rupponen ja Matti Nieminen.
Koulupiirirajoiksi määriteltiin vuonna 1958 pohjoisessa ja idässä Tohmajärven raja, etelässä Kitee-Tohmajärvi maantie ja Paskojoki ja lännessä Kirkkosuo. Koulupiiriin liitettiin vuonna 1965 Särkijärvi ja vuonna 1971 Haarajärvi. Särkijärven liitoksen jälkeen osa oppilaista oli koulukyyditysten varassa, 60-luvulla kaikki tiet eivät olleet ympärivuotisessa ajokunnossa ja joidenkin lasten kohdalla oli kyytiongelmia. Koulupiirirajat tulivat uudelleen keskustelun kohteeksi vuonna 1993, jolloin koulun lakkauttaminen vaivoin vältettiin. Vuonna 1996 koulupiirirajojen lakkauttaminen ja vanhempien oikeus valita lastensa ala-asteen koulu herättivät keskustelua. Väistämätön oli edessä Huikkolankin koulun kohdalla. Koulu lakkautettiin vilkkaan julkisen keskustelun jälkeen vuonna 1998. Suurin osa Huikkolan koulupiirin oppilaista aloitti seuraavana syksynä Hutsin koulussa, muutamat Ruppovaarassa.