Potoskavaaran koulu

(HEINÄJÄRVEN KOULU 1990-2009)

 

Potoskavaaran koulu

Potoskavaaran vanha koulu vasemmalla puiden takana ja uusi koulu oikealla järven rannalla

 

Potoska 2m

Maisemakuva Potoskan koulurakennuksista. Kuva on Jorma Pikarisen ottama

 

Perustuu Pentti Holopaisen vuonna 2005 koulun 100-vuotisjuhlapuheeseen ja 16.2. 2015 täydentämäänsä aineistoon.

Kiteen koulupiirijaon yhteydessä vuoden 1898 kansakouluasetuksen (ei oppivelvollisuuslakia vielä) aikaan oli kunnassa neljä kansakoulua: kirkonkylässä poikien ja tyttöjen kansakoulut, Puhoksessa ja ja Suorlahdella sekakoulut. Jaakkiman suunnalle oli suunnitteilla omat koulupiirit. Samoin Matkaselän alueesta käytiin kädenvääntöä Kiteen ja Ruskealan välillä.

Kuntakokous päätti koulupiirijaosta 1904. Tällöin piispantarkastuksessa oli todettu, että Kiteellä sai em. kansakouluissa opetusta 170 lasta, kiertokouluissa samanaikaisesti 980 ja 1190 lasta jäi kokonaan ilman opetusta. Kuntaan perustettiin kaikkiaan 15 koulupiiriä. Potoskavaaran koulupiirin määrittelyssä sanottiin: ”Koulu perustettava Heinäjärven myllyn läheisyyteen, pisin matka 5km, piirissä asukkaita 856 henkeä, kouluikäisiä 70 lasta)”.

Koulujen rakentamisjärjestys oli monen riidan ja väännön takana. Alun perin Potoskavaaran vuoro olisi ollut vuonna 1907, mutta Potoskavaaran ja Kantosyrjän isännät saivat kuntakokouksessa aikaan päätöksen, että koulu alkaa 1905. ”Piiriläisten siitä tekemän anomuksen johdosta keskusteltua tuli enemmistöltä, ilman äänestystä, kokouksen päätökseksi, että ”Potoskavaaran piiriin perustetaan suomenkielinen ylhäisempi kansakoulu yhdellä miesopettajalla ja tyttöjen käsitöiden opettajalla alkavaksi hyyryhuoneissa lukuvuoden 1905-1906 alusta”.

Koulu alkoi kauppias Heikki Hukan talossa 4.9.1905. Oppilaita oli 32. Ensimmäinen opettaja oli yo. Simo Grönroos. Ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat Mikko Rautiainen (pj), Heikki Ilvonen, Antti Karhu, Juho Matikainen, Tiina Rosti ja Tiina Björn.

Kunnan panostus koulujen rakentamiseen ja ylläpitoon oli taloudellisesti raskas. Koulutoimen menot olivat kunnan kokonaismenoista 1905 26%, mutta 1910 peräti 68%.

Opettajaksi valittiin 17.6.1906 Antti Holopainen, joka hoiti virkaa 43 vuotta, aina vuoteen 1949.

Koulun rakentamista puuhattiin vuodesta 1907 alkaen. Kuntakokous hyväksyi piirustukset (rak.mestari Ollikainen) 1909. Samoilla piirustuksilla oli rakennettu Kiteenlahden ja Kangasjärven koulut. Uusi koulu valmistui 1910 ja oppilasmäärä oli silloin 56.

Koulun laajennustarpeet tulivat esille 1947. Tarvittiin alaluokkien tilat, opettajien ja vahtimestarien asunnot, keittola ja kerhohuone. Samana vuonna koulu muuttui kolmiopettajaiseksi. Raja-Karjalan kansakouluntarkastaja Kivikkokangas määräsi rakentamisen kiireelliseksi 1949. Syyskuussa koulun johtokunta sai tarkastettavakseen rakennusmestari Hyvärisen piirustukset. Työt lähtivät käyntiin ja uusi koulurakennus valmistui maaliskuussa 1954 ja vihkiäiset olivat 11.4. Koulussa oli silloin 120 oppilasta ja neljä opettajaa.

Syksyllä aloittivat opettajina Raija ja Jorma Pikarinen, jotka olivat työssä noin 30 vuotta. Jorma jäi eläkkeelle 80-luvun alussa ja Raija 1989. Viimeinen pitempiaikainen johtajaopettaja oli Erkki Arovainio vuosina 1988-2007.

Potoskavaaran alueen koulupiiriin vaikutti, etenkin alkuvuosina, Jaakkiman luoteinen koulupiiri Välivaaran seudulla 1921, joka muutettiin Korkeakankaan kouluksi 1935. Korkeakankaan koulu ja Potoskavaaran koulu yhdistettiin vapaaehtoisesti Heinäjärven kouluksi 1990-luvun alkupuolella. Yhdistymisprosessin tuloksena oli 3-opettajainen, noin 50 oppilaan ala-aste ja noin 20-paikkainen päiväkoti ja esikoulu.

Heinäjärven kouluakin kohtaasi vuorollaan tavanomainen haja-asutusalueen koulun lakkautus vuonna 2009. Oppilaita oli tuolloin vielä noin 30.

Perinteikkään koulurakennuksen kohtalo on ollut surullinen lakkautuksen jälkeen. Kaupunki myi tarjouskilpailun perusteella koulun tontin ja rakennukset venäläisille ostajille. Heillä oli käyttösuunnitelmia ja vähäistä toimintaakin. Vanhemman, arvokkaan hirsirunkoisen koulurakennuksen muutos- ja saneeraushanke alkoi, mutta on jäänyt pahasti kesken. Jäljellä on vesikaton rakennusrunko ja hylätty työmaa.

 

B. MUISTELMIA

Koulusivujen alkuun