Ruppovaaran koulu
A. HISTORIATIETOA RUPPOVAARAN KOULUSTA
Koulupiiri perustettiin Eino Kankkusen talossa 6.7.1945.
Kansakoulujen johtamisesta huolehtivat opettajien lisäksi johtokunnat, joilla oli merkittävä tehtävä vuosittaisen kouluelämän onnistumiseksi. Opettajat tekivät valmistelevat työt, mutta johtokunnan päätettäväksi virallisesti tulivat opetussuunnitelmien tekeminen ja toteutumisen tarkastaminen, talousarvio, vuosikertomukset ja monenlaiset tilastot kuntaan. Johtokunnan puheenjohtajan lisäksi taloudenhoitaja joutui keittäjän kanssa suunnittelemaan ruokatarvikkeiden ostamisen. Koulutarvikkeiden tilaamisen ja vastaanoton hoitivat opettajat.
Koulutyö alkoi vuokrahuoneissa Hilma Vilenin talossa ja myöhemmin Toivo Tiaisella. Tonttimaa uuden koulurakennuksen rakentamiseen varattiin, mutta rakentaminen alkoi vasta 1948. Harjannostajaiset pidettiin jo saman vuoden kesäkuussa. Valmiiksi koulu tuli siten, että vihkiäisjuhla arvokkaine ohjelmineen oli 20.8.1950.
Koko tämän väliajan koulu toimi vuokratiloissa muuttaen useitakin kertoja paikkaansa. Koulua pidettiin mm. Eino Katteluksen ja Hilda Jumppasen taloissa. Kun koulurakennus valmistui, johtokunta toimi ponnekkaasti uusien ja ajanmukaisten kouluvälineiden saamiseksi koululle. Tähän kuuluivat mm. keittolan tarvikkeet; lakihan määräsi koulun tarjoamaan lämpimän aterian oppilaille. Koulu oli puulämmitteinen, keskuslämmitystalo, jonka puun tarve oli huomattava. Kunta oli tietenkin velvoitettu maksamaan hankittavat polttopuut, mutta joitain kertoja kävi niin, että ns. kuivat halot loppuivat ja jouduttiin käyttämään tuoretta puuta, jonka polttaminen oli tehotonta.
Koulualuetta kunnostettiin. Tontin ympärille rakennettiin aita ja kaivoa jouduttiin myös perkaamaan. Vasta 1970-luvun alussa saatiin toimivat LVI-laitteet. Samoihin aikoihin koululle tuli puhelin.
Kuten muissakin sen ajan kouluissa vuosittain jaettiin vaateavustuksia. Myös Unicefilta tuli jonkinlaista apua. Hieman poikkeuksellista avustusta tuli kylän yksityiseltä (Santeri Vilen) saadusta stipendirahastosta ja lakkautetun Haarajärven koulun vastaavasta rahastosta. Haarajärvi liittyi Ruppovaaran koulupiiriin.
Koulutaloa käytettiin kansakouluaikana monien järjestöjen hyväksi. Tällaisia olivat mm. Marttayhdistys, nuoriso- ja opintokerhot, maatalouskerholaiset, lasten neuvola, kansalaisopisto ja myöhemmin yksityinen päiväkoti, Västäräkki. Koulun kirjasto toimi ja sitä laajennettiin jopa Raja-Karjalan koulutarkastajan ehdotuksesta. Koulun urheilukenttää sai luvan perästä käyttää Kiteen Urheilijat.
1960-luvun alussa ”susivuodet” aiheuttivat, että oppilaita varmuuden vuoksi kyydittiin koulumatkoilla.
Koulu toimi kaksiopettajaisena , mutta kolmiopettajaisena se toimi jo 1950-luvun lopulta lähtien, jolloin oppilasmäärä oli 63 ja 83 välillä. Koulupiirin rajoja tarkastettiin ja Haarajärven koulun lakkautumisen myötä koulumatkat pitenivät. Laki määräsi koulukuljetukset 1-2 –luokkien oppilaille, jos matka ylitti 3 km ja muilla sen sai yli 5 km matkasta. Rajanvetoa käytiin Huikkolan, Potoskavaaran ja Kytänniemen alueilla. Ruppovaaran koulupiiriin kuuluivat kyläkeskus, Suontaus ja Kunonniemi. V. 1977 Kunonniemi liitettiin Potoskavaaraan ja Ruppovaaran 5-6 lk:n oppilaat kirkonkylään. Jouduttiin käyttämään koulukuljetuksia, joista vastasivat liikennöitsijä Karhu, Linja-Karjala, Erkki Kareinen ja Eino Turunen.
Kun koulumuoto muuttuii peruskouluksi, yleiseksi pääteemaksi vahvistui kodin ja koulun yhteistyö. Kouluja nimitettiin ala-asteiksi. Johtokunnat lakkasivat ja niiden sijaan tulivat kouluneuvostot. Vaikka ennenkin koulun ja kodin välistä yhteistyötä oli ollut, se korostui nyt tehokkaammin. Kouluneuvoston valta pieneni, mutta se pyrki tehokkaammin tuomaan koulua lähemmäksi vanhempia. Aktiivisuus kylissä lisääntyi. Vanhempainillat ja avoimien ovien päivät tulivat jokavuotisiksi tapahtumisiksi. Koulu pyrki myös neuvomaan ja ohjaamaan 6-luokkalaisia yläasteelle siirryttäessä. Tukea tuli mm. silloisten tasokurssien valinnoissa. Tuntikehysjärjestelmä määritteli kunkin luokan saaman opetuksen määrän. Karkeasti se tarkoitti 1-2 luokilla 21h ja 3-4 luokilla 24 h viikossa. Tämä vaikutti myös opettajatarpeeseen ja niinpä koulu muuttuikin pian kolmiopettajaiseksi.
Kouluneuvoston työssä Ruppovaarassa korostui koulun ja kodin yhteistyö, koulutilojen antaminen ulkopuolisten käyttöön, työntekijöitten valinta, opetussuunnitelman hyväksyminen, koulutilauksien valinta ja vahvistaminen (esim. keittolan tarvikkeet tarjousten perusteella), koulukuljetusten hyväksyminen ja ongelmallisen oman kaivoveden kunnostamispyrkimykset. Koulutilat tarkastettiin ja niiden kunnosta raportoitiin koululautakunnalle. Vanhempainilloissa käsiteltiin koulun ajankohtaisia asioita: englannin opetusta, erityisopetusta, koulukyydityksiä ja erikoisuutena ns. Pohjois-Karjalan lääninhallituksen Tansania-projektia. Myös kulttuuria harrastettiin. Vanhemmat tekivät teatterimatkan Lappeenrantaan. Enimmillään koulussa oli viisi opetusryhmää.
Koulun käyttö iltaisin lisääntyi: liikuntasalia käytettiin kahdesti viikossa , luistelurataa kunnostettiin talkoilla, kansalaisopiston ryhmät pitivät oppituntejaan ja joitain yhteislaulutapahtumia järjestettiin vuosittain. Koulua käyttivät myös seurakunnat, NKL ja 4H- kerho. Kylätoimikuntakin sai oikeuden käyttää koulua omiin tarkoituksiinsa. Maaseutukouluna tarkastaja kiinnitti huomiota, että koulu toimisi maatalouden opetuksen kehittämiseen aivan käytännön työnä.
Visiona Ruppovaarassa oli neliopettajainen koulu, jos myös Huikkolan lakkautettaisiin. Aikaa myöten Ruppovaara kasvoi tätäkin isommaksi ja opettajien tarve lisääntyi.
Koulun toiminnan aikana siellä on ollut paljon henkilökuntaa. Sotien jälkeen pätevien opettajien saaminen oli vaikeaa, siksi sijaisia ja väliaikaisia henkilöitä oli runsaasti.
Taito-ja taideaineiden opettaminen lisääntyi opetussuunnitelmassa ja erityisesti koulukerhotoiminnassa. Kun ATK-opetus alkoi koulussa, laitteita oli vähän, niin myös kerhotoiminta pyrki ohjaamaan ATK:n sisältöön. Harrastettiin musiikkia ja näytelmäkerhoa/ilmaisutaitoa.
1990-luvulla Kiteen kunnan ja Sortavalan kaupungin välillä solmittiin kulttuuriyhteistyösopimus. Ruppovaaran koulu teki oman kulttuurisopimuksen Sortavalan Valamon koulun kanssa.
Koululla alkoi esiintyä tila-ahtautta ja vapautuviin vuokrattuihin asuinhuoneisiin anottiin koululautakunnalta niiden muuttamista opetuskäyttöön. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu. Liikunnan ja teknisten töiden sisätilat olivat varsin kehnoja. Olisiko koululautakunnalla ollut jo mielessä Ruppovaaran koulun alasajo vähenevien oppilasmäärien vuoksi? Näinhän alkoi Kiteellä tapahtua jo koko 1990-luvun aikana. Koululautakunta olikin ollut tässä mielessä yhteydessä johtokuntaan, mutta saanut vastaukseksi koulunpiirin säilymisen itsenäisenä. Käytiin neuvotteluja Ruppovaaran ja kirkonkylän koulupiirirajan poistamisesta (Kytänniemessä). Oppilaat saavat valita, minkä koulun he ottavat omakseen. Uusi opetussuunnitelma kuitenkin v.1994 vahvisti Ruppovaaran asemaa. Oppilaita oli kuitenkin v. 1990 neliopettajaisessa koulussa vielä 66.
Vuosikymmenen lopussa koulu oli 3-opettajainen ja lisäksi siellä kävi kiertävä englanninopettaja ja erityisopettaja.
Peruskoululle oli ominaista monenlainen kirjallinen raportointi koululautakunnnalle. Raportit saattoivat olla varsin laajojakin. Esim. johtokunnan lausunto kouluhallinnon kehittämisestä (johtokunnan asema, koulun talous), kaupungin kouluverkkosuunnitelma (koulujen lakkautuslistat ja niiden perustelut) ja arviointi koulun toiminnasta. Tämän lisäksi johtokunnalla olivat perinteiset koulun työsuunnitelmien ja toteutumisen arviointi ja hyväksyntä. Lisäksi esim. ruokatarvikkeiden hankkiminen tarjousten pohjalta oli johtokunnan tehtävä. Eräänä vuonna tarjouksia teki peräti yhdeksän yritystä. Koulun henkilöstön valinta oli johtokunnan tehtävänä.
Uutta opetusjärjestelyä Ruppovaarassa aloitettiin ns. johtosääntöuudistuksella. Sen mukaan koulussa käytettiin vuosiluokkiin sitomatonta opetusta. Oppilas eteni kykyjensä ja taitojensa tahdissa. Näin ollen alakoulun voi suorittaa vuotta nopeammin, eli viidessä vuodessa tai vuotta hitaammin, eli seitsemässä vuodessa. Tähän liittyi myös koululla alkanut esikouluopetuksen ja alkuopetuksen (1-2 lk) ”yhdistäminen”. Uutena vaikuttavana tekijänä tuli myös valtakunnallinen tuntikehysjärjestelmä.
”Kolmannen vuosituhannen koulu” Joensuun Yliopiston kanssa oli alkunimike tieto- ja viestitekniikan tulolle kouluun. Tämä on mullistanut opetuksen menetelmät aivan uudelle tasolle ja kehitys jatkuu edelleen. Ruppovaaran koulu oli ajoissa liikkeellä ja sai Opetusministeriöltä luvan kokeiluun, joka oli työnimenä Hyper-OPS.
Koulun sisäinen atk-toiminta eteni ja kaikki oppilaat tulivat sähköpostin käyttäjiksi, jossa käytettiin ns. alias-osoitteita. Muita käytännön muotoja olivat data-paja ja elektroninen sääasema.
Aloitettiin erityisopetuksen integroituminen joissakin aineissa yleisopetuksen puolelle.
Lakkautetuilta Huikkolan ja Korkeakankaan koululta tuli koulutarvikkeita.
Koulujen johtokuntien sijaan tulivat kaikista kouluista vastaava kaupungin koululautakunta, puh.joht. Laila Eronen ja sivistyslautakunta, puh.joht. Tiina-Mari Mölsä ja Sinikka Musikka..
Kyläkoulujen oppilasmäärien laskun vuoksi tehtiin kouluverkkoselvitys vuosille 2005-2010. Se enteili hyvin nopeaa koulujen lakkautusta. Ruppovaaran koulu siirrettiinkin hallinnollisesti Arppen yhtenäiskouluun.
Koulun aamu- ja iltapäivätoiminta aiheutti köydenvetoa koulun ja kaupungin välille. Se ratkesi koulun eduksi – lapset saivat mahdollisuuden tähän. Toinen iso asia oli maahanmuuttajien koulutuksen järjestäminen. Ruppovaaraan oli tullut ulkomaalaistaustaisia oppilaita, joiden kotouttamiseen tartuttiin opettaja Risto Hirvosen suunnitelmien pohjalta. Hän laati suunnittelun yhdyshenkilönä laajan ohjeistuksen monikulttuuristen koulujen käyttöön. Asenteet suvaitsevaisuuteen, etnisten suhteiden edistämiseen, kielten ja kulttuurin tuntemiseen, oppimismahdollisuuksien parantamiseen ja vanhempien yhteistyöhön koulun kanssa vaativat selkiytymistä.
Oppilashuoltoryhmä kokoontui kerran kuussa.
Uusi kouluverkkosuunnitelma v.2009 sisälsi Ruppovaaran koulun lakkauttamisen. Kaupunginvaltuusto teki siitä jo päätöksen. Alkoi melkoinen köydenveto lakkauttamisen ja säilyttämisen vuoksi. Pyrittiin kumoamaan tehty päätös. Vanhempainyhdistys ja jopa jotkut kaupunginhallituksen jäsenet vaativat tehdyn päätöksen kumoamista. Asetettiin lakkauttamisen perusteet kyseenalaisiksi. Myös ulkomaalaistaustaisten koululaisten vanhemmat vetosivat koulun säilyttämisen puolesta. Päätös oli kuitenkin koulun lakkauttaminen ja oppilaiden siirtyminen Arppen yhtenäiskouluun syksyllä 2010.
Ruppovaaran koulu oli profiloitunut opetusmenetelmiltään erilaiseksi. Vuosiluokkiin sitomaton opetus, yksityisen lastentarhan, esikoulun ja alkuopetuksen integroituminen koulun toimintaan oli poikkeuksellista. Samoin toimet maahanmuuttajien sopeuttamiseksi kouluyhteisöön onnistuivat hyvin. Sivistyslautakunta kävikin tutustumassa paikan päällä ”Ruppovaaran malliin”. On helppo ymmärtää kyläläisten ja kouluväen turhautuminen tähän episodiin, jolla päätös tehtiin.
Kuusikymmentäviisi vuotta toiminut Ruppovaaran koulu siirtyi historiaan.
Koulussa toimineet opettajat:
Saimi Vainio, Elisabeth Saikkonen(Levola), Pekka Mononen, Liisa Björn, Toivo Multanen, Kaija Pitkänen, Siiri Salomaa, Aune Toiviainen, Kyösti Salomaa, Teuvo Nikkonen, Eero Pitkänen, Iida Aalto, Sirkka Kuosmanen(Kosonen), Helka Björn, Kaija Immonen, Tyyne Toropainen, Kerttu Tiainen, Toini Taskinen, Aino Karhu, Helmi Nenonen, Oili Murenia, Erkki Arovainio, Soile Nikkonen, Antti Sepponen, Meeri Kankkunen, Jouni Hirvonen, Sirkka Holopainen, Hannu Kärnä, Kauko Mikkonen, Aini Sepponen, Jouko Lappalainen, Eino Halonen, Jukka Holttinen, Leena Kostamo, Riitta Honkanen, Leena Suomalainen, Kirsi Hämäläinen, Risto Hirvonen
Toimistotyöntekijä:
Tarja Suoninen
Keittäjä/siivooja/vahtimestari:
Elma Kuronen, Siviä Multanen, Sirkka Kohonen, Eila Havukainen, Aune Kosonen, Aili Nikkonen, Terttu Nenonen, Toini Nousiainen, Maija Ahlolm, Susanna Antonsson, Helena Pennanen
Johtokunnan puheenjohtajina olivat: (kansakoulun aikaan)
Veikko Mustonen, Paavo Partanen, Leo Kankkunen, Helena Halttunen, Väinö Timonen
Kouluneuvoston pj. (peruskoulu):
Antti Hiltunen, Pekka Asikainen, Martti Tukiainen
Uuden johtokunnan puheenjohtajat (peruskoulu):
Reino Varonen, Onni Holopainen, Kyösti Havukainen, Heikki Huhtilainen
Kokouksissa oli yleensä koululautakunnan edustaja, vanhempien edustajat ja opettajien edustaja.