A. HISTORIATIETOA ROKKALAN KOULUSTA

Mukailtu opettaja Lempi Metson puheesta Rokkalan koululla 29.5.1979

Rokkalassa, kuten muissakin kylissä, on pidetty kiertokoulua. Sen viimeisenä opettajana oli Anna Kuivalainen. Rokkalasta käytiin Riihijärvellä koulussa, mutta kun siellä kävi myös muiden kylien lapsia opintiellä, tilat kävivät ahtaiksi. Alettiin kuntaan rakentaa uusia kouluja, niin myös Rokkalaan.

Rokkalan kansakoulu perustettiin vuonna 1946. Se joutui toimimaan aluksi vuokratiloissa. Maanviljelijä Paavo Piriseltä vuokrattiin iso tupa yläkoulua varten. Alakoulu vuokrattiin emäntä Anna Piriseltä, nykyisen Armas Pirisen kotoa.

Ensimmäiset opettajat olivat Maija Vähäsarja ja Aino Rautiainen. Seuraavina jatkoivat Olga Partala ja Pekka Mononen. Sitten oli minun vuoroni v.1947. Työkaverikseni tuli Lyyli Kaarina Liukku, joka piti alakoulua Vaaranmäellä tätiensä Anna ja Mari Liukun luona. Anna keitti ruoan oppilaille. Poikien käsitöitä aloitti ohjaamaan johtokunnan jäsen Juho Paakkunainen. Hänen jälkeensä tuli m.m. Antti Heinonen. Poikien käsityötunnit pidettiin seurantalolla.

Sota-ajan jälkeen tuli Amerikan lahjana ainakin yksi tynnyri maitojauhetta sekä säkissä kalajauhetta. Lisäksi piti antaa lusikallinen kalanmaksaöljyä joka päivä. Siinä olikin työtä; ei se mitään herkkua ollut. Pakolliset rokotukset olivat monelle kova paikka, mutta kunnan lääkäri hoiti työnsä tunnollisesti opettajan joskus fyysisellä tuella auttaessa.

Jatkokursseilla Paavo Pirisen talossa pojatkin oppivat muun opetuksen lisäksi paistamaan kotitalousopettaja Elma Toivasen johdolla. Asuin Elma Toivasen kanssa samassa, uunittomassa huoneessa ja nukuimme reunasta vedettävässä sängyssä.

Seuraavia opettajia olivat mm. Vieno Veikkolainen ja Annikki Immonen. Koulua pidettiin Heikki Mähösen ja Eero Pölläsen taloissa.

Aloitettuani ammattiini pätevöitymisen seminaarissa tehtäviäni pikakomennuksella läänintarkastaja sai opettajiksi 50-luvun vaihteessa Toini Pölösen, Maila Tiilikaisen, Aino Koskivirran, Pentti Silvennoisen ja Tellervo Honkavaaran. Kunkin vuorollaan. Vaihtuvuus oli suurta, koska useimmat olivat epäpäteviä ja vain vuodeksi tai lukukaudeksi valittuja. Poikien käsitöitä opetti näinä vuosina Veikko Tiittanen, Juho Saukkonen ja Erkki Pennanen.

Koulun keittäjä-vahtimestari-siivoojina olivat Tyyne Heinonen, Hilma Silvennoinen, Saimi Ikonen ja Helena Nenonen.

Uusi koulu aloitti v. 1952 toimintansa pätevien opettajien, eli minun ja vuodesta 1955 alkaen Kimmo Purmosen toimiessa opettajina. Purmosen jälkeen hänen virkaansa hoitivat hetken Kalle Vimpari ja Eero Leivo. Rokkalan koulun toiminnan aikana opettajina on ollut yhteensä 52 henkilöä. Vaihtuvuutta selittää juuri sodan ajan jälkeinen pätevien opettajien puute. Pitkäaikainen opettaja oli Sakari Rotinen, 12 vuotta. Vahtimestarina/keittäjinä on ollut 17 naista. Johtokuntaan on toiminta-aikana kuulunut 21 henkilöä.

Koulukiinteistöä on käytetty esim. opintokerotoimintaan. Alkoi jo ennen uutta koulurakennusta Paavo Pirisen talossa. Koulussa oli oma kerhohuone. Toimitettiin myös kerholehteä. Laulukuorotoiminta oli aktiivista, myös mieskuoro. Hanurinsoittoharrastusta pidettiin koululla. Näistä saatiin ohjelmien esittäjiä kylän juhliin. Käytiin myös Riihijärvellä esiintymässä. Koululla pidettiin perinteiset joulu- ja äitienpäiväjuhlat. Kansalaisopisto ja seurakunta ovat käyttäneet koulua omiin tarkoituksiinsa, samoin kylän Martat ovat kokoontuneet siellä. Syksyisin syötiin koululla hirvisoppaa. Viikoittaiset voimisteluillat kuuluivat koulun vakiotoimintaan. Talvisin järjestettiin kylän hiihtokilpailuja.

Edellä luetusta voidaan päätellä koulun merkitystä kylän toimintaan. Koulujen lakkautumisen myötä moni toiminta on loppunut totaalisesti. Se on suuri henkinen menetys ja takaisku.
Elokuun 24. päivänä 1978 keskusteltiin koulun lopettamisesta ja oppilaiden siirtämisestä Juurikan kouluun. Ehkä osa voi siirtyä Riihijärven kouluun. Lopullinen lopettamispäätös tehtiin 26.4.1979 ja lopettajaisjuhla päätettiin pitää toukokuun 29.5.1979. Koulu toimi 33 vuotta tässä tilassa.

Myöhemmin koululla oli yritystoimintaa, esim. Havukaisen huonekalutehdas.

 

B. MUISTELMIA

Opettajana Rokkalan Koulussa

Lempi Metso (Tekstiä paikoitellen muokattu alkuperäisestä kirjoituksesta v.1979)

 Minulle tämä Rokkala on tuttu jo lapsuudestani asti, sillä Rokkalan oppilaat kävivät ennen isäni, op. Juhani Metson koulussa Riihijärvellä ja monet heistä asuivat kotonani varsinkin talviseen aikaan. Kävin vastaanpäin yöpymässä Rokkalassa mm. Ville Hurskaisessa, nykyisen Lehmussaaren paikalla sijainneessa mökissä, sekä Ala-Liukussa, jossa sisarukset asuivat perheineen vanhempiensa kanssa saman katon alla. Muistuu mieleeni, kun Hurskaisen mökissä kävin aamutuimaan koulutoverini Annan kanssa pallonpeluuseen. Pallo lensi vellipataan. Emäntä kauhoi sen pois, ja sitten velli syötiin. Siihen aikaan ei ollut kouluruokailua, joten aamiainen piti syödä ennen kouluun menoa.

Opettajana ollessani Rokkalassa asuin Paavo Pirisen uunittomassa kamarissa. Kesäaikana olin Paavolla maataloustöissä, vanhempani olivat evakkoina Virroilla. Paavolla oli mukavia sanontoja. Kun hän käski naisia saunaan, niin hän pyyheliinaa edessään roikottaen huusi: ”Hei naiset, saunaan pippanat pesemään!” Öiseen aikaan ulkona käydessä näki metsistä nousevan savuja, joista Paavo sanoi: ”Teollisuus kukoistaa! Siellä tehdään Kiteen kirkasta.” Tähän liittyen edellisenä vuonna asuessani Juurikan koululla ”Tähkän” valmistajat varastivat yöllä vesirännejä koululta, kun eivät peltiä muualta saaneet. Metelistä luulin pelsepuupin tulevan omaansa noutamaan, kun en ollut muistanut iltarukousta lukea. Herätin kollegani ja sytytettiin valot. Halot olkapäillä lähdettiin häätämään varkaita, kuin sotilaat aseet olalla. Pakoonhan ne säntäsivät. Seuraavana aamuna kollega kehui minua ”tarkka-ampujaksi” ja kyläläiset kyselivät minulta ”aseenkantolupaa”. Myöhemmin kuulin, että kirkosta oli peltirännejä viety.

Rokkalassa muutin Vaaranmäen Liukun tyttöjen luo. Sain talvisin ottaa hyviä mäkiä suksillani kouluun mennessä. Palatessa sain koetella voimiani ylös hiihtäessäni. Siinä sai raikasta ilmaa tarpeeksi lähes kahden kilometrin matkalla. Hyvin tytöt minusta huolta pitivät. Herkut olivat monet heidän pöydässään.

Juopuneenkin kanssa jouduin tekemisiin uudella koululla, kun kerran syyspimeällä naapurista seurantalolta kantoivat omin lupinsa koulun saunaan kontiolalaisen  miehen selviämään. Menin saunaan perään ja siellä nukkui mies täydessä ”tunnelissa”. Lukitsin saunan oven ja ajoin aamulla polkupyörällä Riihijärven rajavartiostoon soittamaan nimismiehelle. Tämä lähettikin poliisit paikalle, mutta tällä aikaa mies oli jo korjattu parempaan talteen. Tämän jälkeen ei samanlaista ongelmaa esiintynyt.

Toivasen Elma piti kotitaloustunteja Juurikan, Rokkalan ja Riihijärven koululaisille. Hän järjesti myös työtovereilleen nimipäiväkahvituksia kakkuineen ja pikkuleipineen, jotka silloisena aikana olivat harvinaista herkkua.

Koulun lakkautuspäivänä 1979 sanoin juhlassa: ”Ruvetkaa vain ahkerasti keittämään rokkaa, niin kuin muinoin paikalliset ortodoksit ovat tehneet, niin Rokkala pysyy varmasti nimensä arvoisena. Sikasoppa saa vaihtua rokkapataan. Kyllä se on varmasti yhtä ravitsevaa kuin sianhautajaisten ruuat. Marjojahan täältä saa jälkiruuaksi, joten vitamiinin puute ei sitten vaivaa”.
 
Koulusivujen alkuun