Puhossalon koulu
A. HISTORIATIETOA PUHOSSALON KOULUSTA
Kuntakokouksessa 15.4.1912 pöytäkirjassa on päätös koulun aloittamisesta Puhossalossa. Sitä varten perustettiin kolmehenkinen toimikunta: kauppias Antti Toropainen, tilallinen Antti Matikainen ja opettaja Eljas Makkonen. Tehtävänään heillä oli vuokrahuoneen ”hyyrääminen” kansakoulun tarkastajan ja kunnan hyväksyttäväksi. Tämä oli lähtenyt kiertokoulunopettaja Makkosen ajatuksesta. Koulu olisi 1-opettajainen. ”Eräs Parviainen” vuokraisi huoneet ja lämmityksen korvausta vastaan.
Valittiin koulun johtokunta: Eljas Makkonen, Wille Waittinen (tal.hoitaja), Juho Ilvonen(puh.joht.), Pekka Toropainen, nahkuri Raatikaisen emäntä Maria (Heinoniemeltä), ja Leenastiina Parviainen.
Päätettiin rakentaa oma koulu 1915 alkavaksi; opettajalle yksi hehtaari peltomaata, polttopuut, valoksi 15 mk ja lehmän talviruokinta. Tontti ostetaan Kustaa Björkiltä.
Kuntakokous valitsi opettajaksi Elsa Koposen ja poikien käsitöihin Antti Turusen.
Johtokunta aloitti koulutavaroiden ja kaluston hankkimisen. Aluksi saatiin viisi pulpettia. Päätettiin itse rakentaa lisää. ”Veistoon” saatiin yksi höyläpenkki. Oppilaiden koulutarvikkeet olivat vaikea hankkia, niitä ei yleensä ollut ja raha oli tiukassa, joitain lukukirjoja ja harmooni op. Makkoselta. Myöhemmin saatiin karttoja, käsityövälineitä, piirustusvälineitä, paperia, seinätauluja, todistuskaavakkeita ja seinäkello. Luokkaan saatiin kehystetty Venäjän keisari Nikolai II:n kuva.
Kuntakokous päätti tarvikkeiden yhteishankinnasta ja jakamisesta kouluille tarpeen mukaan. Koululla pidettiin ”kuusijuhla” jouluna.
Lisää koulutarvikkeita saatiin: ”fysikaalinen ja kemiallinen kalusto” ja raamatullisia kuvia.
Koulurakentaminen edistyi niin, että koulun piirustuksiksi hyväksyttiin samanlaiset kuin Närsäkkälän koululla. Paikaksi valittiin ”Rieppolan pellon ylälaita”.
Päätettiin kuitenkin vuokrata vielä koulutilat kahdeksi vuodeksi. Opettajaksi valittiin Aino Heikkinen, ja poikien käsitöihin Viktor Parviainen. Kansakoulutarkastaja kiirehti koulurakennuksen hankintaa, mutta asia ei edennyt kunnassa ja taas vuokrattiin tilat kahdeksi vuodeksi. Koulurakennuksen urakan johtokunta hyväksyi Pekka Kainulaiselle, kuntakokous kuitenkin hylkäsi sen. Huomattavaa on, että koululaiset saivat lämmintä ruokaa ns. Amerikan avun turvin.
Oppivelvollisuuden myötä kaikki lapset aloittivat koulunkäynnin 1921. Koulunpitoa jatkettiin em. Parviaisen talossa. Johtokunnan tehtävät jäsentyivät. Sille kuului mm. tehdä koululautakunnalle koulun opetussuunnitelma, talousarvio, vuosikertomus, henkilöstön valinta eli yleensä kaiken toiminnan suunnittelu ja valvonta. Johtokunnalle valittiin puheenjohtaja ja toinen tärkeä jäsen oli taloudenhoitaja, joka hankki kaiken tarvittavan ja huolehti talousarvion toteutumisesta. Pöytäkirjan tekijä oli opettaja.
Koulun rakentamista ei saatu kunnan vastustuksen vuoksi käyntiin monista yrityksistä huolimatta. Kunnanvaltuusto valitsi koulurakennukseksi Jouhenvaaran talon. Ikolansaaren lapset saivat luvan käydä koulua Rääkkylän puolella Haapasalmen koulussa, jonne oli lyhyempi matka. Huonokuntoista rakennusta oli kunnostettava ja piha-aluetta siistittävä. Pitkämatkalaisille koululaisille järjestettiin vuokramajoitusta ja koulukyyditystä maanantai-aamuisin ja lauantai-iltaisin. Kolmekymmenluvun lopulla vuokrattiin yksi luokkahuone Onni Eerikäiseltä. Samaan koulupiiriin kuuluvaan Leinovaaran kylään vuokrattiin myös luokka Janne Piriseltä. Samoin aloitti yksi luokka Hiiskoskella Uuno Juvosen talossa.
Ehdotettiin kuntaan, tosin huonolla menestyksellä, kahden koulupiirin perustamisesta: Puhossalon pääkylä ja Leinovaara. Koulurakennus vuorattiin ulkoa päin. Keittolaa kunnostettiin.
Koululle valittiin vakituinen vahtimestari/keittäjä/siivooja. Koulun pihaan rakennettiin uusi navetta.
Sota jätti jälkensä. Lasten sairastavuus lisääntyi, samoin poissaolot. Pelottavia tuberkuloosi- sairastumisiakin oli joillain lapsilla.
Raja-Karjalan koulutarkastaja Tuure Kivikkokangas alkoi vierailla useammin kouluilla. Hän antoi ohjausta johtokunnalle ja kunnan johdolle esim. koulupiireistä ja kouluruokailusta.
Koko kansakouluajan oli käytössä jokavuotinen avustusten jakaminen vähävaraisten perheiden lapsille. Joskus jaettiin koulun kaikille oppilaille flanellikangasta. Yleensä kunta antoi rahaa vaatteiden ja kenkien hankintaan. Joskus annettiin pitkämatkalaiselle jopa polkupyörä ja talvella sukset. Monet järjestöt, kuten Punainen Risti ja jopa YK ja Unesco antoivat Suomeen apua. Oppilaat velvoitettiin toisaalta tuomaan kotoa ruokatarvikkeita, esim. perunaa ja marjoja. Koulua kunnostettiin sisältä ja kaikki rakennukset päätettiin kattaa tiilillä.
V. 1948 johtokunta teki ehdotuksen kunnalle uuden koulurakennuksen tekemisestä kylän rannanpuolelle. Tarkastaja kävi taas vierailulla. Kiinnitti huomiota opetusvälineiden lisäämiseen. Johtokunta ehdotti myös tyttöjen ja poikien liikuntatuntien pitämisen eri aikoina.
Pihaan rakennettiin uusi sauna 1951. Puhossalon maamiesseuralta oli ollut vuokrattuna tilat yhdelle luokalle usean vuoden ajan. Sähköt saatiin koululle v.1954.
Ikolansaaren, Pirttisaaren ja Asikonsaaren lapset tulivat Puhossalon kouluun. He saivat avustusta ensiksikin venematkan ja sitten pitkän maamatkan kuljetuksista. Talvella matka tehtiin hevoskyydillä. Kouluhammashoitoa alettiin järjestää kouluilla.
Sankarivainajien muistolaatta paljastettiin koululla 2.4.1961.
Koulun 50-vuotisjuhlat pidettiin koululla 10.11.1963. Kirkkoherra piti juhlahartauden, tarkastaja juhlapuheen, opettaja esitti koulun historiikin ja lapset esittivät omaa ohjelmaa. Tarjoiluna oli kaalikeittoa ja kahvit. Kutsuttuina oli kunnan johtoa ja naapurikoulujen edustajia.
Koulussa oli 60-luvun puolivälissä yli 70 oppilasta. Naapurikoulut halusivatkin Puhossalon oppilaita tasaamaan oppilasvajettaan. Näin erityisesti käytiin ”rajasotaa” Lehtolan koulun kanssa. Ongelmia oli kirjaimellisesti talon sisälläkin, kun huonokuntoinen rakennus erityisesti talvella oli kylmä, eikä kunnalta saatu rahoitusta korjaukseen. Vuosikymmenen lopussa koululautakunta esitti Puhossalon ja Lehtolan koulupiirien yhdistämistä Puhoksen koulupiiriin. Palautteessa perusteltiin oman säilymistä oppilasmääräennusteella.
Opetussisältöä ajateltiin lisättävän ruotsinkielen opetuksella. Koululautakunta antoi luvan toteuttaa sitä kerhotoimintana. Ennen peruskouluun siirtymistä johtokunnan piti antaa selvitys tarvittavista korjaustöistä ja tarvikeharkinnoista. Vapautunut opettajan asunto otettiin opetuskäyttöön ja iltaisin koululla oli naisten liikuntakerhotoimintaa. Samoin kansalaisopisto piti kursseja. Paikalliset Martat pitivät myös kurssejaan.
Syksyllä 1973 siirryttiin peruskouluun. Koulujen johtokunnat lakkautettiin ja niiden tilalle tulivat kouluneuvostot, joilla päätäntävalta oli johtokuntiin verrattuna vähäisempää. Peruskoulun hengen mukaisesti koulu suuntautui avoimemmin kylään päin. Oppisisällöt muuttuivat melkoisesti. Kouluneuvostojen kokoukset olivat lyhyitä, lähinnä toteavia kunnan tekemiin päätöksiin. Kuitenkin varsinaisia hankintoja tehtiin koulukohtaisesti. Esimerkkinä kouluruokailu. Oppilasmäärässä alkoi huomattava pieneneminen. Pakon edessä oli tehtävä koulupiirien yhdistäminen Lehtolan koulun kanssa 1982. Koulun nimi ja koulupiiri pysyi Puhossalon kouluna, mutta opetus siirtyi Lehtolan koululle. Näin oltiin turvattu oppilasmäärä tuleville vuosille.
Kouluihin tuli taas johtokunnat 1985. Niillä oli periaatteessa samat tehtävät kuin kansakoulunkin aikaan, mutta monet asiat oli järjestetty koululautakunnan toimesta kunnassa kokonaisvaltaisesti. Joitakin tehtäviä johtokunnalla oli, esimerkiksi talouden seuraaminen annetuissa rajoissa. Siksi koulutarvikkeiden hankinta oli tarkkaa työtä. Sama oli keittolan tarvikkeiden kanssa. Ruokakaupat jättivät tarjoukset syksyllä hinnoista, jolta pohjalta valittiin liike, josta ruokatarvikkeet hankittiin kunakin vuonna.
Esiopetus aloitettiin.
Koulu suuntautui kylään ja vanhempiin päin. Kehiteltiin yhteisiä toimia: vanhempain iltoja, hiihtoretkiä, kevätretkiä. Pidettiin talkoita, joilla kunnostettiin mm. koulun kenttää. Koululla alkoi kiertävä päiväkoti ja opintopiirejä kansalaisopiston pitäminä. Talvella pidettiin hiihtokilpailut, joissa vanhemmat olivat mukana. Pyydettiin kunnalta kunnostusta kellarin korjaukseen ja ikkunoiden tiivistämiseen.
Pitkäaikainen Puhossalon ja Lehtolan koulun opettaja Antti Pakarinen jäi eläkkeelle 1.2.1993. Opettajat olivat kaupungin viroissa, ei tietyn koulun. Voitiin saada opettaja ns. sisäisenä siirtona lakkautuneesta virasta tai koulusta. Kaupunki muodosti yhden koulupiirin. Tästä oli pyydetty lausunto koulujen johtokunnilta. Annettiin muistio kaupungille pienten koulujen arvoista. Tehtiin koulukohtainen opetussuunnitelma 1994.
Vuosituhannen vaihteessa tulivat uudet arviointiperusteet ja todistuskaavakkeet. ”Suomi ykköstietoyhteiskunnaksi” –tavoite. Tietotekniikan opettaminen oppilaille ja vanhemmille. Pidettiin yhteinen lasten ja vanhempien koulupäivä.
Koulu lakkautettiin v. 2003.
Puhossalon opettajat:
Elsa Koponen, Aino Heikkinen, Hanna Oinonen, Henni Karreinen, Pekka Mononen, Eevi Takala, Matilda Sihvonen, Ella Venemies, Anna Räsänen (Puhos/Puhossalo), Elsa Hurskainen, Ella Tukiainen, Signe Matilainen, Liisi Soininen, Alli Paavo-Kallio, Elsa Hurskainen, Terttu Heikkinen, Suoma Väänänen, Iida Jaatinen, Hilja Kolehmainen, Into Korpinen, Sirkka Makkonen, Maria Oksman, Tyyne Lampelo, Maire Martikainen, Elsa Hurskainen, Pirkko Hurskainen, Vieno Soikkeli, Maire Ilvonen, Helmi Vaittinen, Maija Pasanen, Reijo Leino, Vieno Suomalainen, Kaarina Vaittinen, Ruth Fagerlund, Taina Hyttinen, Iiris Kokko, Heikki Vatanen, Kalle Naumanen, Ilkka Tuovinen, Pekka Koivisto, Matti Rinne, Tyyne Toropainen, Toini Mikkola, Aira Mikkola, Kyösti Havukainen, Vesa Karhu, Jaana Haverinen, Kerttu Hirvonen ja Seppo Haverinen.
(Huom! Pitkäaikaisen opettajan Elsa Hurskaisen 1929-61 muistotilaisuus koululla.)
Poikien/tyttöjen käsityön opettajat:
Edvart Piipponen, Pekka Hirvonen, Viktor Parviainen, Toivo Makkonen, Lyyli Vaittinen, Kaarlo Toivanen, Vihtori Parviainen, Juho Turunen, Toivo Hurskainen, Toimi Vaittinen,
Keittäjän – siivoojan – vahtimestarin tehtävät:
Liina Pirinen, Tarja Vänttinen ja Leila Turunen.
Johtokunnan/kouluneuvoston puheenjohtajat:
Juho Ilvonen, Elias Makkonen, Leena Parviainen, Juho Hirvonen, Onni Eerikäinen, Otto Vaittinen, Toivo Ilvonen, Uuno Karppanen, Esa Lahtela, Anne Koukkunen, Kauko Turunen ja Markku Hurskainen.
Taloudenhoitajat:
Wille Waittinen, Juho Parviainen, Heikki Vaittinen, Pekka Toropainen, Juho Turunen, Onni Eerikäinen, Tauno Turunen ja Veikko Turunen.