Muljulan koulu
A. HISTORIATIETOA MULJULAN KOULUSTA
Opettaja Elina Kortekankaan juhlapuhe koulurakennuksen 50-vuotis- ja Muljulan kylän koulutoimen 60-vuotisjuhlassa (lyhennelmä)
Pekka Kuosan talossa maanviljelijä Kaarlo Helmisen puheenjohdolla vuonna 1922 kokoonnuttiin päättämään oman koulun saamiseksi kylälle. Muljula kuului Piimäjärven koulupiiriin, mutta kokouksen ajatuksena oli saada oma koulupiiri Muljulan ja Hovinsalon kylille. Koulumatkat Piimäjärvelle olivat myös liian pitkiä. Kirjelmä kokouksen päätöksestä lähetettiin alueen kansakoulujen tarkastajalle Sortavalaan. Uhkauksena oli jopa lasten jääminen pois opetuksesta, mikäli omaa koulupiiriä ei saataisi.
Kahden vuoden kuluttua lähetettiin kunnanvaltuustolle anomus opetustyön aloittamisesta kylällä vuokratalossa, kunnes oma koulurakennus saataisiin. Kylälle oli jo valittu koulun johtokunta. Ajoittain tunteita kiihdyttäneissä kokouksessa päädyttiin Muljulan, Piimäjärven, Särkijärven ja Hammaskallion edustajien kanssa hakemukseen kunnanvaltuustolle opetuksen aloittamisesta Muljulan kylällä. Eniten tukea kylä sai Särkijärveltä, jonne 1914 perustetun Piimäjärven koulupiirin oppilaat siirtyivät 1925. Särkijärven koulu toimi vuoteen 1966. Näitten kylien alueella oli siis kaksi koulua.
Koulu aloitti 1.10.1926 Juho Savolaisen vuokratiloissa. Ensimmäinen opettaja oli Maria Tikkanen. Koulu oli 4-luokkainen yläkoulu, mutta 1.-luokkalaisille oli annettu jo ylimääräistä opetusta syksyllä kuukauden verran. Vaikka oppivelvollisuuslaki määräsi kaikki lapset opintielle, sitä ei kaikissa suhteissa noudatettu.
Jo vuosina 1926-27 oli oman koulurakennuksen saaminen talousarviossa, mutta vasta 1934 alettiin katsoa sopivaa koulupaikkaa. Koulun paikaksi valittiin kunnan omistama Ylä-Pihan läheinen pelto. Akseli Branderin arvovallalla hanke lähti etenemään. Tehtiin teknisiä ratkaisuja, kaivon rakentaminen, tien tekeminen Piimäjärvelle ja koulualueen muiden tarvittavien rakennusten suunnittelu. Koulutyö jatkui kuitenkin edelleen vuokratiloissa , nyt Juho Musikan tiloissa, kunnes rakennusvuoden 1937 jälkeen seuraavana vuonna pastori Artturi Tuomisalo vihki koulun.
Rakentamisessa kaikki ei onnistunut täydellisesti. Työn jäljessä oli moitittavaa ja kustannusarviota jouduttiin tarkentamaan. Kunnostustöitä jouduttiin tekemään talvisaikojen kylmyyden vuoksi. Loppujen lopuksi tulos oli hyvä; koulu oli ensimmäinen syrjäkylien kivikoulu ja sijaitsi korkealla mäen päällä. Maisema Orivedelle ei olisi voinut olla parempi. Kivikoulun etu tuli myös pian konkreettisesti esille sattuneen tulipalon myötä. Puurakenteinen olisi palanut kokonaan – nyt vauriot jäivät vähäisiksi. Yhtenä ongelmana oli oman kaivoveden saaminen. Lopulta saatiin 115 m syvä kaivo, jonka veden laatu täytti käyttövaatimukset. Sähköt koululle saatiin 1955.
Koulu oli 2-opettajainen, mutta suuren oppilasmäärä takia saatiin kolmas virka 1947. Helpotusta toi Hovinsaloon perustettu uusi koulupiiri v.1948 ja Piimäjärvelle Muljulan koulupiirin alainen 1-3 luokkien opetus vuokratiloissa. Oppilasmäärät vaihtelivat 50-luvun lopun 78:sta 70-luvun alun 16:een. Tällöin oli suunnitelmia Muljulan ja Taipaleen koulujen yhdistämisestä, jolloin uusi koulu rakennettaisiin Tolosenmäkeen. Tästä kuitenkin luovuttiin ja koulua peruskorjattiin 1970-luvun alussa ennen peruskouluun siirtymistä 1973. Opetustiloja muunneltiin, saatiin uudet wc-tilat oppilaillekin, lämmitysjärjestelmän uusiminen ja vielä opettajille oma opettajainhuone. Koululla toimi myös kiertävä päiväkoti, jolle järjestyi myös omat tilat.
Kylätoimikunnan merkitys oman koulun puolesta oli merkittävää. Vaikka kunnollisia sisäliikuntatiloja ei ollut, kyläläisten toimesta kunnostettiin hieno urheilukenttä ja koulupihan muukin kaunistaminen oli vanhempien työn tulosta. Heidän ansiostaan koululle hankittiin sankarivainajien muistolaatta.
Keskeytyksiä koulutyössä tuli talvisodan aikaan. Se oli suljettuna 1.12. -39 – 21.5. -40.
Muljulan koulun opettajina ovat olleet:
Maria Tikkanen, Elma Laitinen, Toivo Eronen, Aino Pönkänen, Elisabet Saikkonen, Paavo Kontkanen, Helmi Lagström, Janne Hakulinen, Matti Osmoviita, Kalervo Kolari, Eevi Kolari, Aimo Lehikoinen, Sylvi Lehikoinen, Niilo Tietäväinen, Inkeri Heinonen, Aino Julkunen, Helmi Hännikäinen, Pentti Lautala, Pirkko Mattila, Anna-Liisa Sormunen, Salme Matikainen, Eini Jaatinen, Esa Räsänen, Kauko Uutela, Liisa Naakka, Ritva Selin, Arvo Sihvonen, Irja Suomalainen/Utunen, Pekka Oksanen, Eero Kortekangas, Elina Gröhn/Kortekangas, Maija Savolainen, Jukka Solonen, Pentti Harinen, Sairi Piiparinen, Osmo Leppänen, Ritva Perho, Eija Pakarinen, Sylvi Piroinen
Lyhyitä sijaisuuksia ovat hoitaneet: Tyyne Toropainen, Mirjam Sivonen, Kaija Kuittinen, Liisa Nykänen ja Ari Hakulinen
Hovinsalon koulupiirissä toimineita opettajia: (itsenäinen koulupiiri)
Tyyne Toropainen
Maija Vuorjoki
Piimäjärven koulun opettajia: (Muljulan koulupiirin aikaan)
Tyyne Toropainen
Liisa Naakka
Maija Savolainen
Tyttöjen ja poikien käsityön ohjaajia:
Allan Hiltunen, Pekka Mononen, Juho Musikka, Aulis Multanen, Jalmari Mattila, Reino Hiltunen, Terho Rouvinen, Tyyne Toropainen, Tuovi Laasonen, Ester Laasonen, Hilkka Musikka
Koulun johtokunnan puheenjohtajat:
Kaarlo Helminen, Allan Hiltunen, Aarne Hiltunen, Juho Musikka, Fanni Silvennoinen, Onni Toropainen, Veikko Laasonen, Juho Konttinen, Esa Pykäläinen, Terho Rouvinen, Aaro Toropainen, Kaija Ilvonen, Eila Hukka, Merja Haakana, Sinikka Musikka ja Eero Ikonen
Johtokunnan jäseninä on lisäksi näinä vuosina ollut yli 40 oppilaitten vanhempaa
Koulun vahtimestarit, keittäjä-siivoojat ja talonmiehet:
Toivo Pakarinen, Heikki Multanen, Iida Berg, Kerttu Multanen, Mirjam Laasonen, Aino Muttonen, Anna Multanen, Kirsti Multanen, Hilda Haakana, Liisa ja Eino Eerikäinen, Hilkka ja Pentti Holopainen, Seija ja Tauno Muttonen, Aino ja Tauno Muttonen, Paula Vänttinen, Vieno Ikonen, Raili Paakkunainen, Arja Lievonen
Vuokratiloissa pesijöinä: Iida Hukka, Aino Hokkanen, Hanna Kähkönen. Suorittivat lattioiden pesun joka toinen viikko. Tällöin lämmityksestä, lakaisusta ja pölyjen pyyhkimisestä huolehtivat opettajat ja oppilaat – järjestäjät.
Arkistotietoa myöhemmistä ajoista
Koulujen luonteeseen kuului suuntautuminen vanhempiin ja kylään päin. Monet tapahtumat lukuvuoden aikana virkistivät kylän toimintaa. Koulu oli hakemuksesta antanut tiloja järjestöjen käyttöön. Yhteistä vanhempien , oppilaiden ja koulun kanssa olivat perinteiset juhlat, jonne koko kylä kokoontui. Muita tapahtumia olivat esim. talvella liikuntapainotteiset koulupäivät, joihin myös vanhemmat saivat osallistua. Suuri kylän ponnistus olivat koulun 50-vuotisjuhlat 1987. Esko Toropainen ja op. Osmo Leppänen työryhmänä organisoivat juhlan pääpuitteet.
Koulun opetukseen kuului myös ”työpaikkatutustuminen” mm. navettaan, sikalaan, hevos- ja lammastilalle, moottorikorjaamolle ja kevään luokkaretket, joihin varoja kerättiin erilaisilla tempauksilla. Koulukuljetuksia jouduttiin järjestämään pitkämatkalaisille. Hovinsalon ja Piimäjärven suunnasta 80-luvulta lähtien bussit toivat ja veivät koululaisia. Myöhemmin kuljetuksia tuli Taipaleen alueelta.
Koulujen johtokunnilla oli merkittävä tehtävä opetustyön toteutumisessa. Sillä oli omaa päätäntävaltaa ja toimi myös tiedon välittäjänä valtuuston, koululautakunnan ja kouluväen kanssa. Johtokunta päätti mm. kouluruokailutilaukset ja liikkeet, jotka tarjousten perusteella valittiin toimittamaan ruokatarvikkeet. Useamman kerran vuodessa kokoontunut johtokunta hyväksyi elintarvikkeiden lisäksi vuotuiset työsuunnitelmat, sijaisten hankkimisen ja mm. esityksen koululautakunnalle uudesta opettajasta. Muljulassa johtokunta joutui puuttumaan liikennejärjestelyihin koulun lähellä, joka koettiin vaaralliseksi. Aikanaan nämäkin saatiin kuntoon. Johtokunta teki lapsia ajatellen päätöksen hankkia pyöräilykypärät koululaisille 1990-luvun paikkeilla.
Kun puulämmityksestä siirryttiin öljylämmitykseen, vapautuneesta puuvarastosta kunnostettiin tilat kiertävään päiväkotiin. Johtokunta hoiti myös entisen keittolan muuton ruokailutilaksi. Muitakin huonejärjestelyjä tehtiin. Talkoilla kunnostettiin koulun pihaa 1993.
Kaupungin koululautakunta esitti 1993 uutta koulupiirijärjestystä, jonka johtokunta hyväksyi.
Samana vuonna tuli käyttöön koulukohtainen opetussuunnitelma. Väliarvostelu mahdollistui. Siinä arvioinnin menestymisestä suorittivat opettaja ja kukin oppilas. Perinteiset todistukset kuitenkin säilyivät. Alkoi kuitenkin ilmetä epäilyjä jatkosta pienenevän oppilasmäärän takia. Sen vuoksi johtokunta aktivoi toimintaa: tietotupatoiminta myös kyläläisille, aamu-ja iltapäiväkerhot, vanhusten ruokapalvelu, päivähoito kahtena päivänä viikossa ja esikoulua kolmesti viikossa. Koulusta pyrittiin tekemään kokonaisvaltainen kylän toimintakeskus.
Kuuluisuuteen pääsi Muljulan LULEKO-projekti = luontoleirikoulu. Koulukohtaisen opetussuunnitelman mukaan tämä sisälsi 11 erillistä toimintaa. Tämän onnistumiseen vaikutti asiaan vihkiytynyt johtokunta Eero Ikosen johdolla ja puitteita mahdollisti läheinen monimuotoinen luonto ja luonto-ja eräpolku. Ympäristökasvatus mahdollistui tämän mallin mukaan muissakin kouluissa.
Vuosituhannen vaihtuessa tulivat voimaan uudet ohjeet oppilaan arvioinnista ja koulun järjestyssäännöt.
Oppilasmäärien jatkuvasti laskettua käytiin neuvotteluja Taipaleen koulun kanssa tulevaisuudesta, mutta uusia ratkaisuja ei tehty.
Opettajina 80-luvulla olivat Elina Kortekangas ja Osmo Leppänen sekä myöhemmin vielä Marjo Kokkonen (Niskanen) ja Kyösti Havukainen.
Sivistyslautakunnan kouluverkkoselvityksessä 18.5.2005 päätettiin lakkauttaa 1.8.2006 Muljulan koulu. Saman kohtalon koki samalla päätöksellä Heinäjärven koulu.