Lehtolan koulu
A. HISTORIATIETOA LEHTOLAN KOULUSTA
Kunnanvaltuusto perusti Lehtolan koulupiirin 1947. Tämän selittää syntyneiden lisääntyvä määrä, joka sai huipentumansa v.1947, jolloin lapsia syntyi nykyiseen verrattuna lähes kaksinkertainen määrä. Vuonna 1954 aloitti 7-vuotiaina n.110 000 alakoululaista opintiensä.
Lehtolan koulun johtokunnan ensimmäinen kokous pidettiin ”Lehtolan koululla” 11.7.1947 Antti Murtosen talossa. Päätettiin aloittaa koulunpito näissä vuokratiloissa. Ensimmäisiä tehtäviä oli opettajan saaminen. Kuten muissakin kouluissa, Lehtolassa oli useita vuosia tässä suuria vaikeuksia. Yksiopettajaisen koulun virkaan saatiin yleensä nainen. Lehtolassa hän oli Iida Aalto. Poikien käsitöitä piti saada ohjaamaan omalta kylältä taitava nikkari. Paavo Immosen talossa ”veiston” ohjaajana toimi Veikko Riikonen. Lisäksi pakollisen keittolatoiminnan hoitajaksi oli valittu Tyyne Murtonen.
Johtokunta aloitti Toivo Vauhkosen johdolla kehittämään opetustyön edellytyksiä. Pian koulussa olikin alakoulu ja yläkoulu. Tärkeä henkilö johtokunnassa oli talouden hoitaja. Veikko Lindberg sai tässä tehtävässä haasteita koulutarvikkeiden ja välineiden hankinnassa. Näiden saaminen välttävälle tasolle kesti kouluissa useita vuosia, mutta kova oli halu viedä kylän koulua eteenpäin. Johtokunnalla oli koulun toiminnassa merkittäviä tehtäviä. Se johti koulua. Johtokunta valitsi opettajat ja muut henkilöt. Vaikka opettajat virkamiehinä tekivätkin alustavan työn, johtokunta hyväksyi opetussuunnitelman, talousarvion, vuosikertomuksen ja koulun puolesta kunnalta tulevat päätökset. Näistä oli oltava merkintä johtokunnan kokouspöytäkirjoissa. Kokouksissa sihteerinä toimi yleensä opettaja. Ruokalatarvikkeet hankki keittäjä taloudenhoitajan kanssa. Monena syksynä oppilaat kävivät puolukkaretkellä. Hankinnat kilpailutettiin paikallisten kauppojen kesken.
Toivorikkaana suunniteltiin oman koulun rakentamista. Sen piti valmistua jo 1949. Paikkana oli Kalliola-niminen tila, jolloin piirin 2-opettajaiseen kouluun olisi tullut 20 oppilasta alakouluun ja yläkouluun vielä kymmenen enemmän. Vuokratiloissa jouduttiin vielä tovin jatkamaan. Toisen luokan tilat ja opettajan asunto vuokrattiin Elin Salliselta.
Veijo Immonen sai taloudenhoitajan tehtävät 50-luvun vaihteessa. Koulutarvikkeista oli edelleen puutteita. Hän joutui jopa vuokraamaan käsityövälineitä taloista. Niistä annettiin pieni korvaus. Oppilaat saivat vaate- ja kenkäavustuksia kunnalta. Lisäksi UNICEFIN ja YK:n muuten lahjoittamana tuli kenkä- ja vaateavustuksia. Kunnalta saatavaa apua tuli vähävaraisille vielä 60-luvun loppuun saakka.
Helsingin olympiavuonna päätettiin tontin ostosta Veikko Mieloselta ja saatiin kunnan hyväksymät piirustukset. Uusi koulu valmistui 1.4.1954. Koulun vihkiäiset pidettiin 26.9.1954. Sähkötkin saatiin pienen vikuroinnin jälkeen. Ne olivat tarpeen, koska rakennuksessa oli toimivat vesijohdot ja wc:t. Kunnostustöitä tehtiin ajallaan. Ongelmaksi tuli kaivo, jossa vettä ei tahtonut riittää. Koulun pihalle johtava tie saatiin myös. Se lisäsi mukavuutta ja oppilaiden turvallisuutta. Koulun tontin ympärille rakennettiin aita. Urheilukenttää korjattiin. Koulualueen viljelymaata vuokrattiin. Opettajat olivat oikeutettuja käyttämään tätä aluetta luontaisetuna. Kasvimaa olikin monella opettajalla.
Koulupiiri oli varsin laaja ja siinä sijaitsivat Asikon ja Ikolan saaret. Siellä asuvien perheiden lapsista osa sai luvan mennä lähempänä olevaan Rääkkylän Haapasalmen kouluun. Kitee suostui maksamaan heidän koulunkäyntikulunsa. Saarten lapsille annettiin myös kuljetusavustusta, koska vesimatkaa saattoi olla yli kilometrin ja mantereelta Lehtolaan vielä reilut viisi kilometriä. ”Rospuuttoaikana” lapset yöpyivätkin sukulaistaloissa. Susivaaran vuoksi lapset täytyi saattaa kouluun vuoden 1961 aikana.
Keskustelua ja järjestelyjä jouduttiin käymään ongelman ratkaisemiseksi talousarvion pettäessä kerran keittolatarvikkeiden hankinnoissa. Eräänä vuonna taas opettajan koiran pitäminen pannuhuoneessa yön yli koettiin sopimattomana. Asiat kuitenkin ratkesivat.
60-luvun loppupuolella jouduttiin huomaamaan lasten väheneminen myös Lehtolan koulupiirissä. Omaehtoisesti pidettiin yhteyttä Puhossalon koulun johtokunnan kanssa koulupiirien yhdistämisestä. Kunnan kansakoululautakunta ehdotti näiden koulupiirien liittämistä Puhoksen piiriin. Lehtolan koulun johtokunta antoi kunnalle jyrkän kiellon ehdotukseen. Sen sijaan ehdotettiin Kokka-ahon ja Nuttulan alueen liittämistä Lehtolaan. Pohjana tällä oli kunnan teollisen kehittymisen vuoksi todennäköinen Puhoksen koulun oppilasmäärän kasvaminen ylisuureksi. Kunnan koululautakunta ehdotti myös Lehtolan piirin liittämistä Puhossalon koulupiiriin. Sitä vastustettiin kirjelmällä, jossa todettiin Puhossalon koulun heikko kunto. Palopäälliköltä oli saatu Puhossalon koulun kunnosta liitteeksi arvio koulun kunnosta ja se ei mairitellut Puhossalon koulurakennusta. Samoin esitettiin, että koulukuljetukset tulevat lisääntymään merkittävästi.
1.8.1973 siirryttiin peruskouluun. Johtokunnat lakkasivat toimimasta. Näiden tilalle tulivat kouluneuvostot. Niillä ei ollut kuitenkaan ”valtaa” koulun asioissa johtokunnan aikaan verrattuna. Kokouspöytäkirjoihin tuli kolme, neljä pykälää. Nekin olivat lähinnä toteamuksia tai kunnan koululautakunnan tekemien päätöksien kirjaamista oman koulun ohjeeksi. Talousasioissa kuitenkin ilman taloudenhoitajaa jouduttiin pitämään tarkkaa huolta talousarviossa pysymisessä. Näin oli mm. koulutarvikkeiden ja keittolan tilausten suhteen. Oli määritelty henkilöt, ketkä saivat tehdä tilauksia ja vastaanottaa tavaroita.
Kouluneuvosto esti Rääkkylän tekemän ehdotuksen Ikolan saarten lasten koulunkäynnistä Haapasalmen koulussa. Tulevaisuutta ajatellen koulussa tehtiin perusteellinen koulurakennuksen ja irtaimiston katselmus vuonna 1979. Koulupiirikeskustelu kuumeni jopa lehtikirjoitteluksi erityisesti Puhossalon koulun kanssa. Tästä syystä kysyttiin vanhempien mielipide mahdollisista uusista koulupiireistä. Pyrittiin järjestämään lehdistötilaisuus mielipiteen pohjalta. Kunnan valtuusto tekikin sitten päätöksen koulupiirien yhdistämisestä.
30.8.1983 päätettiin syntyneen koulun nimeksi Puhossalon koulu. Koulutyö siirrettiin kokonaisuudessaan Lehtolan koululle, joka oli rakennuksiltaan parempikuntoinen ja opetukseen muutenkin nykyaikaisempi. Päätös tiesi kuitenkin koulukuljetusten lisääntymistä. Koululla toimineen päiväkodin lasten kuljetus piti lopulta päättää kunnan sosiaalivirkamiesten perusteluilla.
1984 koulujen johtokunnat päätettiin palauttaa takaisin jokaiseen kouluun. Päätösvaltaa tuli takaisin omalle koululle.
Koulujen yhdistymisen jälkeen historiikki on Puhossalon koulun historiaa, joka näillä sivuilla löytyy ”Puhossalon koulu”-nimikkeen loppuosassa.
Lehtolan koulun opettajina ovat olleet: Iida Aalto, Iida Mustonen, Anni Lillunen, Tyyne Toropainen, Sirkka Makkonen, Eini ja Salli Kettunen, Sirkka-Liisa Jumppanen, Anja Laukkanen, Kirsti Airikka, Teuvo Väistö, Inkeri Hyvönen, Antti Pörrö, Sylvia Ahoranta, Outi Vähämäki, Seija Salminen, Toini Rissanen (Taskinen), Teuvo Pirhonen, Antti Pakarinen (1958-93), Marja-Leena Laamanen, Irja Naukkarinen, Pirkko-Liisa Puranen, Heli Rintamäki (Pakarinen) ja Marjaterttu Gerdl.
Poikien käsityön opettajina ovat olleet (jos ei koulun opettaja) Veikko Riikonen, Uuno Mustonen, Terho Toropainen, Veikko Immonen
Johtokunnan puheenjohtajina ovat olleet Toivo Vauhkonen ( 1947-61), Veikko Mielonen ja Arvi Vauhkonen, (Helmi Vaittinen ja Kirsti Vaittinen kouluneuvostojen puheenjohtajina).
Taloudenhoitajina ovat olleet Vilho Lindberg, Veijo Immonen, Juho Parviainen, Einari Pesonen, Eila Parviainen, Terho Toropainen ja Helmi Vaittinen.
Keittäjä-siivooja-vahtimestarina ovat olleet Tyyne Murtonen, Martta Murtonen, Helvi Immonen, Liisa Björn, Anna-Liisa Antikainen, Eila Barck jaTaimi Juvonen.