Kontiolan koulu

A. HISTORIATIETOA KONTIOLAN KOULUSTA

Teksti perustuu Sirkka Gröhnin tekemään kirjaan ”Kontiola, kylä Kiteellä”, 2003 

Kontiolan kylä kuului Närsäkkälän koulupiiriin. Ajatuksia sivukoulun perustamisesta ajoittain oli ollut. Lasten pitkät koulumatkat silloisia teitä pitkin tuntuvat nykypäivänä mahdottomilta. Juurikan koulupiirin rajalta Närsäkkälän koululle oli joillakin lapsilla 6-7 km. Aamuin illoin, kesällä ja talvella he kuitenkin matkan tekivät. Koulupäivälle tuli kyllä pituutta. Polkupyöriä ei ollut, talvella matkaa tehtiin suksilla, jolloin voitiin oikaista tieurilta metsien ja peltojen poikki.

Pekka Saukkonen Juurikan Pohjukalta ja Eino Gröhn Kontiolasta olivat tehneet anomuksen kansakoulun perustamisesta Kontiolaan. Kunnanvaltuusto hylkäsi anomuksen 30. huhtikuuta 1934.

Syyskuussa 1946 Närsäkkälän toinen kansakoulu aloitti Kontiolassa Juho Hämäläisen talossa. Eino Gröhnin peltokärrillä haettiin Kontiolaan opettaja Viola Kemppainen, opettajanpöytä, päiväkirja ja muutama pulpetti. Seuraavana keväänä Närsäkkälän koulun johtokunta esitti valtuustolle, että Kontiolaan muodostetaan itsenäinen koulupiiri. Näin kävi, ja syksyllä 1947 aloitti supistettu kansakoulu, ja se toimi Juho ja Tyyne Tuhkasen omistamassa talossa (”Jussukassa”). Alakoulua käytiin 2.9. – 30.9. ja 3.5. -12.6. Yläkoulu aloitti 1.10. ja kevätlukukausi oli 8.1. – 12.6. Oppilaita oli alakoulussa 20, yläkoulussa 35. Muutaman vuoden ala- ja yläkoulu toimivat myös erillisinä laitoksina. Alakoulu jatkoi läpi vuoden ”Jussukassa” ja yläkoulu uuden koulun valmistumiseen asti Juho ja Mari Hämäläisen talossa.

Koulupiiriksi hyväksyttiin Kontiolan kylä paitsi  Eemil Holopainen. (Närsäkkälä lähempänä). Juurikasta koulupiiriin kuuluivat Rajalahdesta Vääntäisniemeen vedetyn viivan eteläpuolella olevat asumukset. Koulu rakennettaisiin n. 0,5 km päähän alakoulun silloisesta vuokrahuoneistosta Pyhäjärvelle vievän tien varteen. Koulurakennusohjelmaan Kontiola pääsi yhdessä Loukunvaaran, Potoskavaaran ja Lehtolan kanssa. Maaliskuussa 1953 päätettiin rakentaa koulu työurakkana kunnan tarvikkeista. Harjakaisia vietettiin optimistisissa tunnelmissa marraskuussa 1953. Ilmapiiri oli pian toinen. Rakennusliike ajautui ahdinkoon, mutta kunnan toimesta koulu saatiin valmiiksi, tosin tarvittiin yksityinen takaaja.

Koulurakennus oli edellä mainittujen koulujen kanssa yksi-yhteen samoilla piirustuksilla tehty. Se on kahden opettajan koulu, joka rakennettiin tell-tiilistä. Kuvioitu, keltainen rappaus tehtiin päälle. Kattopäällyste on myös kattotiilistä. Koulu sisältää kolme luokkahuonetta, oppilaseteisen, kirjasto- ja kerhohuoneen, koulukeittolan, kahden opettajan ja vahtimestarin asunnot. Alakerrassa sijaitsee keskuslämmityslaitos, kellarit ja sauna. Rakennus maksoi n. 27 milj.markkaa.

Uusi koulu aloitti toimintansa 1.9.1954. Koulun vihkiäiset olivat 7.10.1954. Tilaisuudessa olivat läsnä kansakouluntarkastaja Tuure Kivikkokangas, kirkkoherra Martti Nortia, kanttori Kalle Tiainen kirkkokuoron kanssa ja kanneltaitaja Lauri Hirvonen. Tämän ”arvokkaan” osion lisäksi kuultiin koulun historiikki Eino Hurskaisen esittämänä ja koululaisten ohjelmaa ensimmäisten opettajien, Sirkka Raekorven ja Aune Arolan ohjaamina.

Opettajina koulupiirin 23 vuotena ovat olleet: Anna Kemppainen, Toini Kastinen, Oili Murenia (-48 -54), Marja Nousiainen, Veikko Ryynänen, Vieno Veikkolainen, Sinikka Jokinen, Antero Kainulainen, Aune Arola, Veli Pippuri(-56 – 62), Ritva Kervinen, Eero ja Liisa Mankki(-63 – 70), Eira Gröhn, Sirkka Raekorpi, Kyllikki ja Heimo Knuutti, Hilkka Pelkonen(-55 – 62), Olavi Hurskainen. Sulkuihin on merkitty pitempiaikaiset opettajat. Muut mainitut olivat lyhyitä jaksoja joko viransijaisina tai väliaikaisina.  Lisäksi poikien käsityöopettajina useampaan kertaan olivat Antti Hurskainen ja Uuno Gröhn.

Koulun johtokunnissa toimivat luotettavat kylän miehet ja naiset, joita ajanjaksona oli kokonainen joukko. Erikoisuutena koulun hallinnossa oli luottamusmiehenä kylästä valittu taloudenhoitaja.

Koulun merkitys paitsi oppilaille oli koko kylän muullekin toiminnalle. Silloiset opettajat eivät olleet pelkkiä virkamiehiä, vaan sitoutuneet kylän toimintoihin monella tapaa. Iltaisin kokoontui opettajien johtamina tai avustamina monenlaista kerhoa. Kylän yhteisiä tapahtumia pidettiin erityisesti talviaikaan. Jokavuotisia juhlia olivat joulujuhla ja äitienpäivätapahtuma.

Koulun alkaminen v. 1954 ajoittui suurten ikäluokkien aikaan. Vuosi 1947 oli suurin syntynyt ikäluokka, jotka sitten 7-vuotiaina aloittivat koulutiensä. Lapsia syntyi ko. vuonna Suomessa lähes kaksinkertainen määrä v.2014 verrattuna. Nykyään syntyy vajaa 60 000 lasta vuosittain. Kyläkoulut ovat suurelta osalta lakkautettu, niin myös Kiteellä. Kontiolan koulu lopetti toimintansa 1970. Oppilaat jaettiin Juurikan ja Närsäkkälän koulujen kesken. Koulurakennus toimii nykyään hoitokotina.

B. MUISTELMIA

Kontiolansalo

Kontiolan kylää on alue Pyhäjärven eteläpuolella, josta käytetään ylläolevaa nimeä. Koulunpito alkoi vuonna 1919 Juurikkasalon kouluna Siikavaaran Matikaisen talossa. Opettajina olivat Hilja Nikander, Helmi Törrönen, Elvi Parviainen, Aino Kortelainen, Annikki Immonen, Elvi Parviainen ja Elna Heikkilä. Nämä kaikki olivat 1920-luvulla.

Varsinaiseen kouluun Tasapäähän Juurikkasalolla ”yljärveläisillä” lapsilla oli matkaa seitsemän kilometriä. Siellä olivat opettajina Elna Lipsanen ja Hugo Karosto. Myöhemmin käytiin koulua Juurikkasalossa Linnanpellon Kainulaisessa, opettajana Sirkka Makkonen. Sen jälkeen koulua pidettiin eri taloissa Kontiolansalossa, ensin Pekkilänmäellä, opettajana Auvo Salama, sitten Jätöksellä Helmi Karvisen talossa sekä Onni Pekkisen talossa, opettajana Anna-Liisa Holopainen. Jatkoluokat käytiin Tasapäässä. Puhos oli Kontiolansalon lasten koulu lopuksi.
 
Koulusivujen alkuun