80-vuotishistoriikki

 

Koulunjohtaja Jukka Hirvosen ja oppilasryhmän esitys koulun 80-vuotisjuhlassa 22.2.1987, henkilöstön osalta täydennetty myöhemmiltä vuosilta.

Emil Aleksanteri Nikkosen aikakausi  (1905-1938)
Veijo Kokon aikakausi  (1939-1948)
Aarre Nikkosen aikakausi  (1949-1976)
Jukka Hirvosen aikakausi  (1977-1988)

I. Emil Aleksanteri Nikkosen aikakausi (1905 – 1938)

Koulu hovilan tilalle

1905 Kuntakokous oli valinnut kansakoulun johtokunnan:kauppias Matti Björn, emännät Iida Pirinen Loukunvaarasta ja Miina Tiainen sekä talolliset Heikki Tarkkonen ja Juho Pirinen.Pekka Tiainen oli ostanut hovineuvoksetar Iida Karsténilta Hovila-nimisen tilan, jonka päärakennus ulkorakennuksineen vuokrattiin koulutiloiksi.Opettajaksi neljästä hakijasta valittiin E. A. Nikkonen, tyttöjen käsitöiden opettajaksi Josefiina Pirinen.Elokuun 21. aloitettiin pienten lasten kuusiviikkoinen koulu (28 oppilasta) ja lokakuun 2. päästiin aloittamaan varsinainen kansakoulu (45 oppilasta).Arpajaisilla ja talkootöillä hankittiin urkuharmoonio.Iida Karsténin testamentista saatiin tieto: koululle 10 000 mk.22.12. kokoonnuttiin kuusijuhliin, jonka jälkeen alkoi kolmen viikon joululoma
 1906 23.5. vietettiin lukuvuoden päättäjäisiä
 1907 18.5. ensimmäiset viisi oppilasta saivat päästötodistuksen
 1909 Alatuvan Antti Havukaisen perillisiltä ostetulle tonttimaalle rakennettiin uusi koulu. Urakoitsija Lemmetyinen Sortavalasta rakensi sen 15 000 markan summalla ja 16.9.1909 kouluun otettiin 50 oppilasta, pyrkijöitä enemmän.
1921 Perustettiin apuopettajan virka. Apuopettajaksi tuli Viola Nikkonen, johtajaopettajan vaimo. Nyt voitiin ottaa kaikki 88 pyrkijää
 1929 Perustettiin alakoulu, Viola Nikkonen toimi opettajana kaksi vuotta. Sitten virka muutettiin yhteiseksi Potoskavaaran kanssa. Koulua pidettiin vuorovuosin kummassakin kylässä
 1931 Vuokrattiin Alatupa alakoulun käyttöön. Alakoulun opettajia: Lyyli Holopainen, Saara Eronen, Saimi Pälli. Alakoulu toimi yksivuotisena, yläkoulu nelivuotisena
 1935 Aloitettiin pakollinen jatkokoulu
 1938 Opettaja kuoli 27.12.1938 Viipurin läänin sairaalassa. 10.1.1939 opettaja Emil Aleksanteri Nikkonen haudanlepoon

aluun_painike

 

II. Veijo Kokon aikakausi (1939-1948)

Kesällä 1939 koululle valittiin kahdeksasta hakijasta yläkansakoulunopettajaksi Veijo Olavi Kokko, Sortavalasta. Vain syyslukukauden hän ehti hoitaa virkaansa ennen asepalvelustaan. Vasta syksyllä 1944 hän palasi takaisin koulunpitoon.

Noihin aikoihin yläkouluun oli tulossa liikaa oppilaita (>50).Ylimääräiset sijoitettiin naapurikouluihin.

Sotien aikana koulua pidettiin väliaikaisin opettajavoimin, joista mm. Aino Julia Oksanen valittiin syksyllä 1941 pikavalinnalla uudelleen, koska opettajanvaali oli jäänyt evakuoinnin takia kesällä suorittamatta johtokunnalta.

Kahtena sotavuotena (1942-1943) alakoulua käytiin Havukkalanmäellä

Matti Havukaisessa. (nyk. Aimo Saarinen > ed. Laila ja Marko Eronen, huom: PH.) Sitten palattiin takaisin koululle ja sitten Piiroomäkeen Pekka Rouviselle 1946.

Vuodesta 1945 aloiteltiin koulukeittolatoimintaa ja pitkään syksystä 1948 lähtien ruoka keitettiin koulun saunalla muuripadassa.

Öljylampusta siirryttiin petromaksiin.

Koulussa käyvien oppilaiden lukumäärä vaihteli sadan molemmin puolin:

1945    107, lisäksi jatkokurssilaisia oli 37
1948    85, jatkokurssioppilaita oli nyt 10

Kansakoulua käytiin silloin siis jo kaikkiaan seitsemän vuotta. Kauimmin opettajina olivat Lydia Kankkunen ja Aili Karpola. Kesällä 1948 Veijo Kokko valittiin Iittiin. Myös Aili Karpola jätti Kiteenlahden.

Poimintoja johtokuntakäsittelyistä:

– 5.4.1945 johtokunta päätti järjestää koulukeittolan pahvitelttaan, mikäli puolustuslaitoksen varastoista saa irtoliesiä ja käristyslaatikon.

– 5.2.1947 johtokunta päätti järjestää koulukeittolan padan suureen eteiseen.

– Muuten jo 31.1.1945 huomataan, että ahdasta on, puuttuu 2 luokkaa, 2 asuntoa ja koulukeittola. Ehdotetaan että kunnanvaltuusto harkintansa mukaan joko jakaa koulupiirin tai muuten poistaa koulutyötä vaikeuttavat haitat. Koulupiirin kouluiässä olevien lasten luku oli ollut syksyllä 1944 yhteensä 165.)

– Myös Loukunvaaran koulupiirin perustamisajatus (ilm. syksystä 1945 alkaneena PH.) sai kannatuksen – nähtävästi aavisteltiin että sinnehän ne meidän kylän pojat menevät sitten 1977 kymmeneksi vuodeksi käsitöille -, kun hanketta johtokunta pitää asiallisena ja kaikin puolin tarpeellisena.


aluun_painike

 

III. Aarre Nikkosen aikakausi (1949-1976)

1949 3-opettajaiseen kouluun valittiin kaksi uutta opettajaa:
Elvi Hakulinen ja ensimmäisen opettajan E. A. Nikkosen poika Aarre Nikkonen.
1950 Piiroomäessä ollut koululuokka palasi vuodeksi koululle.
1951 Seurojentalon ravintolahuone vuokrattiin kansakoulun käyttöön, käytössä se sitten olikin neljännesvuosisadan.
1952 Juho Toropainen ilmoitti ja jätti setänsä ent. tullivartija Antti Toropaisen jälkeen jättämän testamentin jäljennöksen. Testamentissa on määräys, että Antti Toropaisen nimisessä rahastossa olevien varojen vuotuiset korot ovat käytettävät ja tulot jaettava Kiteenlahden kansakoulun ”köyhäin ja ahkerain sekä hyvän käytöksen omaavain oppilaiden avustamiseksi” koulun johtajaopettajan ja koulun johtokunnan yhteisen harkinnan mukaan.
1952 Tilda Ilvonen tuli seurantalolle keittäjä-talonmieheksi, oli vuoteen 1971
1954 Koulukeittola siirrettiin eteiseen, jossa se oli seuraavat parikymmentä vuotta. Samana vuonna nykyinen keittäjämme Tatjana Nikonen aloitti pitkän uransa.
1956-1963 Seurojentalon koulu toimi omana heinsyrjän koulupiirinä,kummassakin koulupiirissä oli kaksi opettajaa ja 7 luokkaa.
1963 Koulu muuttui 3-opettajaiseksi, oppilasmäärät laskusuunnassa:
1950 – 92
1960 – 51
1970 – 44 ja
1976 – 33 oppilasta.
1973 Peruskoulu Kiteenlahteen, koulu supistui 6-luokkaiseksi.

Sähkövalot saatiin 50-luvulla ja puhelin 60-luvulla. 60-luvun alkupuolella aloitteli koululaiskuljetuksia kylän taksi, autoilija Soini Väkeväinen.

Pitkäaikaisia opettajia: Lyydia Kankkunen (eläkkeelle 1965), Elvi Hakulinen (eläkkeelle 1965), Ritva Kouki, Ritva Aitamäki, Heinsyrjän koululla Vilho Laukkanen (1956-1958) ja Pekka Lehtonen (1958-1963).

(29.4.69  5 §)
Suuren ja yhä lisääntyvän oppilasmäärän, vaillinaisten opetustilojen, hankalien oppilaskyyditysten sekä kyläläisten vaatimuksen takia johtokunta pyytää, että kunnanhallitus ryhtyisi kiireisiin toimenpiteisiin koulutalon rakentamiseksi Kiteenlahden nuorisoseuran Kiteen kunnalle eräin täyttämättä jäänein varauksin lahjoittamalle Sointula-nimiselle tontille, johon jo on rakennettu kaivo. Rahoitus järjestynee Ida Karstenin v. 1906 lahjoitusvaroilla, joilla nykyinen Kiteenlahden koulu ja tontti sekä Kiteenlahden salolla oleva kunnan omistama metsäpalsta ovat rahoitetut.

Rakennussuunnittelussa otettakoon huomioon, että rakennus tulee toimimaan uuden koulumuodon hyväksi edullisella paikalla esim. maatilatalouden, luonnonsuojelun, kotiseudun historian ja mahdollisten suo- ja mineraalitutkinnan opetuksessa.)

aluun_painike

 

IV. Jukka Hirvosen aikakausi (1977-1988)

  • Kesällä koulu sai ensimmäisen oman keittiön peruskorjauksen yhteydessä, mutta menetti kolmannen opettajan, kun seurojentalon vuokrauksesta luovuttiin.
  • Huumorihiihdot aloitettiin vanhemmille, hiihdoista tuli menestys vähennyksineen kaikkineen.
  • Koulun kuoppainen laidun talkoiltiin kyläläisten rahoilla urheilukentäksi..
  • Kokke-projekti, tähän pohjoismaiseen Koulu kylän keskukseksi -projektiin päästiin mukaan yhtenä neljästä Pohjois-Karjalan koulusta. Projekti onnistui: kuolevan koulupiirin oppilasmäärä lisääntyi, lakkautusraja (12 oppilasta) jäi kauaksi taakse. Kylätoimikunta osallistui tarmokkaasti kylän asuttamiseen.
  • Nyt oppilasmäärä oli 21, viiden vuoden päästä 30.
  • Eva-Liisa Pärnänen oli koulun opettajana viitisen vuotta, sitten kylällä oli onni saada pitkästä aikaa omassa kylässä asuva, puuhakas opettaja Kirsti Holopainen vuodesta 1981 alkaen.
  • Talkoilla hankittu väritelevisio koulussamme jo on, aivan lähivuosina saamme käyttöömme tietokoneet.
  • Näin olemme kulkeneet kahdeksankymmenvuotisen taipaleemme tällä Kiteenlahden koulullamme, jota yli tuhat koululaista on käynyt vuosien mittaan. Vaikka öljylampuista on päästy sähköisiin välineisiin, on kuitenkin hyvä aina muistaa, että koulua eivät tee välineet, vaan ihmiset, koululaiset, opettajat itse keskenään. Paras ja lämpimin valo lähtee ihmisen sisältä.

P.S.
Tänään 22.2.1987 otamme virallisesti käyttöön uusitun, pelkästään koulun käyttöön jäävän vanhan osan ja tämän upouuden rakennuksen, jossa ovat kauan kaivatut erilliset voimistelu- ja käsityötilat sekä talonmiehen asunto.

– Vuonna 1909 urakoitsija rakensi Lemmetyinen yhä käytössä olevan koulutalon 15 000 markalla.

– Vuonna 1977 tehdyn vanhan koulurakennuksen kevyen peruskorjauksen teki kiteeläinen yritys Tehotuuma. Urakka oli silloin 150.000 mk. Jokaisella rakennustyöllä oli siis aina edelliseen verrattuna 10-kertainen hinta! ( Tämä täydennys: PH. )

– Vuonna 1986 rakensi urakoitsija Rkl A. Taskinen Kiteeltä nämä uudet tilat samantapaisin lukemin, tosin kahdella nollalla höystettynä: n. 1 500 000 mk.

Tämä kylä jos mikä on uudet tilat käyttöönsä ansainnut!

Oma lukunsa olisi tämän uuden koulurakennuksen sen tuhannet kiemurat. Ne tiedän, ne tiedätte myös te, niihin en enää puutu. Sen verran voi kai sanoa, että neljäkymmentä vuotta siinä savotassa on aikaa tuhrattu, monet niskakarvat pystyyn nostatettu, ja tosi pahalta on välillä näyttänyt.

Jättäkäämme historia ja katsokaamme tulevaisuuteen kaikessa sovinnollisuudessa ja yhteisymmärryksessä.

P.S.2
Näin ulkopuolella kilpailun:
Kun tähän tilaisuuteen jouduin historiikin laatijaksi, minulla oli heti paikalla valmiina lyhyt ja ytimekäs historiikki. Ainoastaan sen aioin teille kertoa, ihan totta, ja vain ja ainoastaan sen. Kuunnelkaa tarkkaan, tässä se tulee:
Eemeli säilytti koulupiirin – Pekka hommasi koulun.

Kiteenlahden koulun opettajisto

Pitkäaikaiset opettajat:

1905 – 1938  Nikkonen Emil Aleksander
1905 – 1910  Pirinen (myöh. Juvonen) Josefina (käsitöiden opettaja)
1910 – 1940  Nikkonen Viola (käsitöiden + alakoulunopettaja + apuop.)
1935 – 1941  Pälli (Hätilä) Saimi (yhteinen alakoulu Potoskavaaran kanssa)
1939 – 1948  Kokko Veijo Olavi
1942 – 1965  Kankkunen Lydia
1943 – 1948  Karpola Aili
1949 – 1965  Hakulinen Elvi
1965 – 1973  Aitamäki (myöh. Vartiainen) Ritva
1965 – 1973  Kouki Ritva
1973 – 1981  Pärnänen Eva-Liisa
1977 – 1988  Hirvonen Jukka
1981 – 1999  Holopainen Kirsti

Lyhytaikaisia opettajia (vähintään vuosi):

Holopainen Lyyli (1931-1934), Eronen Saara (1935-36), Hentunen Mikael (1940-1941), Oksanen Aino Julia (1940-1942), Matikainen Aino (1942-1944), Marttila Helvi (1942-1943), Kontkanen Aune (1944-1945), Nuutinen Aino (1945-1946), Moilanen Maire (1946-1947), Brandstack Tauno + Kirsti Helena (1948-1949), Hotari Saara (1951-1952), Mononen Helinä (1952-1954), Väistö Laura (1954-1955), Suomalainen Vieno (1955-1956), Tiainen Liisa (1963-1964), Jokela Terho (1964-1965), Kyykallio Kauko (1965-1966), Halttunen Hertta (1973-1974), Oinonen Liisa (1973-1974), Tiainen Eila (1974-1975), Pirnes Anneli (1975-1977), Kuha Martti (1976-1977), Loukkaanhuhta Arja (1976-1977), Holopainen Sirkka (1979-1981)

Johtokuntien jäsenet

1905 – 1945

Jäsenet johtokunnissa vaihtuivat harvakseen. Neljänkymmenen ensimmäisen vuoden aikana ainoastaan 18 kyläläistä sai kunnian toimia johtokunnassa.

Ensimmäinen johtokunta:
Matti Björn, Juho Pirinen, Iida Pirinen, Vilhelmiina Pirinen ja Heikki Tarkkonen.

Sittemmin:
Joakim Timonen, Lyydia Pirinen, Heikki Tarkkonen nuorempi, Vihtori Kaitanen, Antti Timonen, Matti Wegelius, Yrjö Timonen, Stiina Timonen, Juho Ellonen, Juho Toropainen, Aino Matikainen ja Eino Timonen olivat jäseninä ennen kuin koulu täytti 30 vuotta.
Seuraavalla kymmenvuotiskaudella vuonna 1943 tuli johtokuntaan Heikki Ellonen, ei muita uusia.

1946 – 1973

Uudella neljäkymmenvuotistaipaleella vaihtuivat johtokunnan jäsenet jo tiuhempaan. Loukunvaaran Heikki Juvonen käväisi johtokunnassa puolen vuoden ajan 1946, mutta hänen tilalleen tuli entinen jäsen Juho Toropainen.

Muut jäsenet ennen peruskouluun siirtymisvuotta:
Matikainen Taimi, Havukainen Matti, Helminen Emil, Havukainen Tauno, Väistö Jalmari, Pirnes Väinö, Havukainen Onni, Havukainen Viljo (Koskela), Helminen Reino, Havukainen Viljo (Virtala), Havukainen Heikki, Havukainen Einar, Matikainen Helvi, Malinen Emil, Pelkonen Senja, Lintunen Veikko, Timonen Mikko, Ilvonen Eino, Matikainen Ahti, Valonen Leo, Havukainen Sirkka, Halttunen Aune, Havukainen Teuvo, Havukainen Uuno, Valonen Sinikka.

Kouluneuvoston jäsenet 1973 – 1984

Opettajavalinnat ja taloudenhoito siirtyivät koululautakunnalle. Jäsenistö naisistui: Valonen Sinikka, Halttunen Aune, Malinen Emil, Havukainen Teuvo, Timonen Mikko, Havukainen Ilmi, Havukainen Kyllikki, Silvennoinen Irja, Huhtilainen Eila, Tiainen Taimi ja Väkeväinen Toini.

Johtokunta 1985 –1988

Huhtilainen Irene, Matikainen Raila, Timonen Antero, Väkeväinen Kauko, Väkeväinen Toini, Nikkonen Tatjana ja Holopainen Kirsti.
Kaikkiaan kuutisenkymmentä kyläläistä on ollut mukana johtokunta- ja kouluneuvostotyöskentelyssä yli 80-vuotisella kaudella 1905-1988.

Johtokunnan puheenjohtajat

1905 – 1912  Matti Björn
1913 – 1918  Vihtori Kaitanen
1919 – 1930  Joakim Timonen
1931 – 1933  Matti Wegelius
1934 – 1953   Eino Timonen
1954 – 1956   Onni Havukainen
1956-             Tauno Havukainen (vain syyslukukausi)
1957 – 1964   Viljo Havukainen (Virtala)
1965 – 1980   Emil Malinen (1973 – 1980 kouluneuvoston pj.)
1981 – 1984   Mikko Timonen (kouluneuvoston pj.)
1985 – 1988   Raila Matikainen

Taloudenhoitajat

Pirinen Juho (1905 – 1911), Tarkkonen Heikki (1912 – 1917 ja 1921 – 1922), Wegelius Matti (1918), Kaitanen Vihtori (1919-), Ellonen Juho (1923 – 1935 ja 1937 – 1942), Toropainen Juho (1936), Ellonen Heikki (1943 – 1950), Havukainen Matti (1951 – 1953), Timonen Yrjö (1954 – 1956), Havukainen Einar (1957 – 1973)

Heinsyrjän koulu

Johtokunnan puheenjohtajat:
1956 – 1960  Pekka Havukainen Järvelä
1961 – 1963  Martti Tahvanainen

Taloudenhoitaja:

Yhtäjaksoisesti vuodet 1956 – 1963, Antti Havukainen Multmäki

Kiteenlahden koulun opettajia ja johtokunnat 80-vuotisjuhlista koulun sulkemiseen asti

Koulun johtaja Jukka Hirvonen lähti uuteen virkaan muualle keväällä 1988.
Työpari Kirsti Holopainen jäi jatkamaan aina vuoden 1999 kevääseen.

1988 -2000    Seppo Makkonen, koulunjohtaja
2000 – 31.12.2004    Risto Hirvonen, koulunjohtaja
2004 – 2006    Riitta Honkanen, koulunjohtaja
1999 – 2002    Jussi Joensuu, luokanopettaja
1.1.2005 – 2006    Hannu Kärnä, luokanopettaja
2002 – 2006    Olli-Heikki Toropainen, luokanopettaja

Johtokunta 1989-1992

Veli Levä puheenjohtaja, Eila Tiainen varapuheenjohtaja, muut jäsenet Arto Valonen, Aila Havukainen ja Tarmo Leinonen.

Johtokunta 1993-1996

Tarmo Leinonen puheenjohtaja, Veli Levä varapuheenjohtaja, muut jäsenet Arto Valonen, Aila Havukainen ja Liisa Pelkonen.

Johtokunta 1997-2000

Hannele Havurinne puheenjohtaja, Kari Mikkonen varapuheenjohtaja ja jäsenet
Marko Eronen, Risto Matikainen sekä Liisa Pelkonen.
Toimikausina 1993-1996 ja 1997-2000 johtokunnissa oli myös edustaja opettajista ja henkilökunnasta.

Johtokunta 2001-2005

Markku Björn puheenjohtaja, Kirsi Tarkkonen varapuheenjohtaja, muina jäseninä
Heikki Havurinne, Anni Matikainen ja Ritva Timonen.

Loukunvaaran koulun kanssa toimittiin yhteistyössä, jolloin molemmilla kouluilla oli kaksi opettajaa. Oppilasryhmät muodostettiin tarpeen mukaan joustaen niin, ettei ryhmäkoko opetusluokissa noussut liian suureksi. Toiminta kesti ajanjakson syksystä 2000 kevääseen 2004, jolloin Loukunvaaran koulu suljettiin, siis kaksi vuotta Kiteenlahtea aikaisemmin.

Yhden vuoden ajan, syksystä 2005 kevääseen 2006, Kiteenlahden koululla toimi myös esikoulu ja lasten päiväkoti. Niidenkin toiminta loppui koulun sulkeutuessa lukukauden päättyessä 2006.

Takaisin Kiteenlahden koulun sivulle