Tapani Ylhäinen Juurikan koulun 100-vuotisjuhlassa 2005
Koulun nimi
Juurikan koulun nimikin on muuttunut monta kertaa:
- Juurikkajärven kansakoulu oli tämän koulun ensimmäinen ja alkuperäinen nimi*
- Peruskoulu-uudistus 70-luvun alussa antoi koululle uuden nimen, Juurikkajärven ala-aste
- Nimeä lyhennettiin 80-luvulla Juurikan ala-asteeksi
- Nyt yhtenäiskoulun tullessa nimi on Juurikan koulu
* tiettävästi Juurikan koulu -nimeä ei tarkastaja hyväksynyt, koska sen niminen koulu oli jo olemassa Kainuussa. Nimi vapautui, kun kainuulainen koulu lakkasi ennen Juurikkajärven koulua.
Koulupiirin laajentuminen
Juurikan kouluun on liitetty puolen tusinaa lähialueen lakkautettuja koulupiirejä
- Puolet Kontiolan koulupiiristä 1960-luvulla
- Puolet Papinniemen koulupiiristä 1960-luvulla
- Rokkalan koulupiiri 1979
- Närsäkkälän – Honkasillan – Riihijärven koulupiirit 2000
Tällä hetkellä koulupiiri on tavattoman laaja, neljäsosa koko pitäjästä. Alun perin Juurikkajärven piiriin kuulunut Juurikkasalo Pyhäjärven takana erotettiin omaksi koulupiiriksi ja siitä tuli Tasapään koulupiiri.
Opettajat
Juurikan koulun opettajat ovat vaihtuneet tiuhaan. Opettajien lyhytaikaisuus on hämmästyttävän runsasta. Tällä koululla on palvellut vain kolme opettajaa yli 15 vuotta. He ovat: Annikki Vanhanen sodan jälkeen vuoteen 1977; Kaisu Siirtola 1963 – 1995 ja Tapani Ylhäinen 1977 –edelleen. Jaakko Siirtola ehti palvella 14 vuotta ennen sairastumistaan Kaiken kaikkiaan opettajia on ollut viitisenkymmentä.
Oppilaat
Juurikan koulua on sadan vuoden aikana käynyt n.1000 oppilasta (luku on arvio, tarkkaa lukua ei saatu mistään). Tämä tarkoittaa keskimäärin 10 oppilaan ikäluokkaa/vuosi. Tällä hetkellä koulussamme on 34 oppilasta ja 6 eskaria.
Muu toiminta
1971 koululla aloitti seurakunnan päiväkerho. Se toimii edelleenkin. Se on ollut hyvin pidetty toiminta tällä kylällä. Sen pitkäaikainen pitäjä Kerttu Raekorpi jäi eläkkeelle viime vuonna 2004.
1982 koululla aloitti kunnan ylläpitämä aivan uusi työmuoto, kiertävä päiväkoti. Se toimi yhdessä toimipisteessä kaksi päivää viikossa ja toiset pari päivää toisessa paikassa. Päiväkotitoiminta on laajentunut koko ajan ja tällä hetkellä se on oleellinen osa koulua. Siellä toimii kokonainen päiväkoti ja eskari eli esikouluopetus. Tällä hetkellä siellä toimivat Jaana Myyryläinen lastentarhanopettajana ja Tuula Sallinen lastenhoitajana.
Kyläkouluista on viime aikoina pyritty kehittämään kylän monitoimipistettä. Juurikan koulu on sellainen.
Koska kylällä ei ole enää seurantaloa, koulu on toiminut kylän yhteisenä kokoontumis- ja juhlapaikkana
Kouluruoka ja koulukeittiö
Alkuaikoina koululla ei ollut keittäjää eikä kouluruokaa. Oppilaat toivat omat eväät. He myös lämmittivät ja siivosivat luokat. Silloin järjestäjillä oli todellista työtä.
Keittäjä saatiin vasta 1945. Ruoka valmistettiin saunan suuressa muuripadassa ja se oli kuulemma oikein hyvää. Sitä vietiin Hurskaisiin saakka.
Juurikan koulun keittäjät ovat olleet pitkäaikaisia työntekijöitä. Heitä on ollut vain puolitusinaa menneen 60 vuoden aikana. Keittäjinä ovat toimineet Hanna Makkonen, Saimi Hurskainen, Saimi Pirhonen, Hilkka Hendolin, Vieno Liukku ja Kaisa Kuosmanen. Kaksi viimeistä ovat olleet hyvin pitkäaikaisia. Keittäjän työ oli aluksi melkein miesten työtä, koska joutui siirtelemään suuria määriä halkoja ja tekemään runsaasti lumitöitä. Keittiön komea puu-uuni purettiin vasta kuluneena kesänä 2005, kun keittiön kalustoa uusittiin. Puuhella romutettiin jo 80-luvulla.
Koulun toiminta vuosina 2006-2013 ja koulutoiminnan loppuminen/ Arto Koponen
Lukuvuoden 2006 alusta alkaen koulu toimi pääsääntöisesti kaksiopettajaisena ja opettajina olivat Arto Koponen ja Leila Luukkainen. Oppilaita oli koko ajan yli 30, ja välillä oli tuntiopettajia helpottamassa koulutyötä.
Loppuvuosina koulun toiminnassa keskeistä olivat atk-taitojen oppimiseen ja käyttöön liittyvät asiat. Tähän liittyen Juurikan koulun monipuoliset ja ajantasaiset kotisivut kertoivat sanoin ja kuvin koulun toiminnoista. Digikamera oli ahkerassa käytössä. Monipuolisen liikunnan mahdollistivat koulun lähimetsät, koulupihan jääkiekkokaukalo, vuonna 1982 kyläläisten rakentama valaistu kuntorata/hiihtolatu ja Lietson Erän vuonna 2006 rakentama laavu Viitalammen rannalla.
Luonto- ja kalastusteemat tulivat tutuiksi paitsi normaalin koulutyön puitteissa, myös Lietson Erän ja Kiteen Kalakavereiden kanssa jo 1990-luvulla alkaneen runsaan yhteistyön ansiosta. Sienimetsässä käytiin joka syksy ja oppilaat valmistivat eräänä vuonna itse kantarellimuhennoksen kouluaterialle. Viitalammen ongintaretken päätteeksi paistettiin itse pyydetyt ahvenet välipalaksi laavun nuotiopaikalla.
Koulun vanhempaintoimikunta toimi koulun lakkauttamiseen saakka aktiivisesti koulun tukena. Omaehtoisella varainhankinnalla mahdollistettiin mm. Retretin taidenäyttelykäynnit syksyisin ja kevättalven lasketteluretket Mustavaaralle. Vuosittaisilla Unicef-kävelyillä autettiin kehitysmaiden lapsia.
Kiteen kaupunginvaltuusto teki Juurikan koulun lakkautuspäätöksen 19.12.2011 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Lakkautusajankohdaksi tuli 30.7.2013. Päivähoitopalvelut Juurikassa lakkasivat jo kesällä 2012.
Viimeisen toimintavuoden aikana koulussa oli 22 oppilasta ja opettajina Kaisa Alhainen 3-6- luokalla ja Henna Halttunen 1-2-luokalla. Arto Koponen hoiti 5-6-luokan englannin opetuksen ja koulunjohtajan työt Puhoksen koulun viranhoitonsa ohessa.
Koulun viimeistä kevätjuhlaa vietettiin 28.5.2013 muistellen 108- vuotiaan koulun toimintaa ja nauttien koululaisten esittämistä ohjelmista.
Koulun irtaimiston huutokauppa pidettiin vielä 8.6.2013. Huutokauppatulot jaettiin jäljelle jääneille alakouluille Puhokselle, Hutsille ja Arppen Rantalan koululle. Kiteen vanhempainyhdistys hoiti kahvi- ja makkaratarjoilun saaden myyntitulot toimintaansa.
Takaisin Juurikan koulun sivulle