Hutsin koulu
A. HISTORIATIETOA HUTSIN KOULUSTA
Rehtori Olavi Parkkisen tekemän historiikin ja myöhemmän täydennyksen mukaan
Koulun suunnittelu ja rakentaminen
1970-luvun lopulla Kirkonkylän ala-asteella alkoi olla tilanahtautta, joten uusia tilaratkaisuja oli mietittävä. Asia otettiin ensimmäisen kerran esille koululautakunnassa 1979. Erilaisista vaihtoehdoista päädyttiin uuden koulun rakentamiseen kaupungin taajamaan. Keskusteluissa oli myös koulun koko; 3-opettajainen tai 6-opettajainen. Opettaja Erkki Renvallin ehdotus isommasta koulusta sai päättäjät kallistumaan tähän vaihtoehtoon. Suunnittelua jouduttiin tietenkin käymään koulutilojen ja luokkien suhteen; ne kun määräävät valtion avustuksen suuruutta. Esimerkiksi koulun liikuntasalin koko nykykäyttöä ajatellen olisi ollut määräysten mukaan liian pieni. Kaupunki kuitenkin rahoitti itse suuremman liikuntasalin rakentamisen. Erikoisuutena tiloista on kellarikerroksen tyhjän tilan hyödyntäminen ampumaurheilun harrastajille.
Hutsin koulu on suunniteltu myös liikuntavammaisia oppilaita varten. Tämän takia kouluun rakennettiin hissi.
Merkittävä lisäys alkuperäiseen suunnitelmaan on tontille rakennettu talonmiehen asunto. Talonmiestä koulussa ei ole, joten se ollut kaupungin muiden työntekijöiden asuntona. Rakennuksen ansiosta ilkivaltaa ei juuri ole ollut tämän valvovan silmän ansiosta.
Rakennusliike Taskinen aloitti koulun rakennustyöt vuonna 1986. Koulu valmistui seuraavan vuoden syksyllä, jolloin opetustyö alkoi.
Henkilöjärjestelyt
Toimikunta (josta tuli myöhemmin koulun johtokunta) teki esityksen koululautakunnalle opettajista, jotka sitten kaikki hyväksyttiin. Opettajiksi tulivat valituiksi Erkki Renvall (koulunjohtaja), Mikko Huttunen, Johanna Takala, Eine Taskula, Olavi Parkkinen ja sijaisopettajaksi Tuula Immonen. Seuraavana vuonna vakituiseksi opettajaksi valittiin Anna-Maija Paavola.
Keittäjän toimeen tuli Tuula Olkkonen, siivoojaksi Riitta Pirinen ja heidän avustajaksi Tuula Massinen.
Koulu sai hienon kalustuksen ja nykyaikaisen sisustuksen. Koulunjohtaja Renvall yhdessä opettaja Huttusen kanssa suoritti hankintojen toteuttamisen. Koulusta tuli hyvinkin moderni. Sinne tuli videojärjestelmä, erikoisluokkia musiikkia ja käsitöitä varten. Liikuntasalin varustus oli korkeatasoinen.
Koulun sisustukseen saivat myös oppilaat vaikuttaa. Seinälle rappujen vieressä on oppilaiden tekemä maalaus.
Koulun ulkopuolinen ilme istutuksineen toteutettiin ensimmäisen syksyn aikana.
Koulutyön aloittaminen
Tiukkaa koulupiirirajaa ei tehty, mutta se kulki Kirkonkylä alueella Olkontien paikkeilla. Ensimmäisenä syksynä koulun aloitti 131 oppilasta. Opetusta annettiin valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti. 20.3.1988 pidettiin koulun vihkiäisjuhla, joka oli samalla Kiteen koululaitoksen 125-vuotisjuhla. Juhlapuhujana oli eduskunnan varapuhemies Elsi Hetemäki – Olander. Juhlassa koulu sai myös rahaston oppilaiden stipendejä varten.
Oppilasmäärä ja oppilaskunta
Vuosina 1987 – 2015 oppilasmäärä on ollut melko tasaisesti 120 -140 välillä. Esikoululaiset nostivat parina vuonna oppilasmäärää tilapäisesti korkeammaksi, vaikka esikoulu toimikin muualla. Vuonna 2012 esiopetus aloitti omissa tiloissaan koulun alakerrassa. Uusia oppilaita on tullut lakkautetuista kouluista mm. Niinikummusta, Huikkolasta , Ojamäestä, Loukunvaarasta, Taipaleelta, Muljulasta, Kiteenlahdesta, Ruppovaarasta ja Heinäjärveltä Sivistyslautakunta pyrkii tasakokoisiin luokkiin Arppen ja Hutsin koulujen kesken.
Viidesluokkalaiset ovat 1.-luokkalaisten kummioppilaita. Tällä pyritään kehittämään vastuuta ja poistamaan pienimpien mahdollisia pelkoja.
Koulussa on toiminut vuodesta 2007 oppilaskunta. Oppilaskuntaa edustaa hallitus, jossa on edustajat kaikilta luokilta. Oppilaskunnan hallitus pyrkii mm. ideoimaan oppilaiden viihtyvyyttä koulussa. Koulu on ollut mukana kummilapsitoiminnassa ja on avustanut kehitysmaan lapsia elämisen ja koulunkäynnin alkuun. Yksi kummilapsi on käynyt Finnairin sponsoroimana Kiteellä Bangladeshista.
Opettajat ja muu henkilökunta
Luokanopettajia on kuusi. Yksi heistä toimii koulunjohtajana. Vuodesta 2014 lähtien koulunjohtajan nimike on ollut koulun toiminnasta vastaava rehtori. Lisäksi on englannin kielen tuntiopettaja, samoin erityisopettaja. Tuntiopettajia on tarvittu ortodoksisessa uskonnonopetuksessa, musiikissa ja teknisissä töissä.
Koulunkäyntiohjaajia on ollut vuosien varrella useita. Vuonna 2013 koulu sai pitkästä aikaa vakituisen koulunkäyntiohjaajan.
Keittolatoimintaa johti alusta alkaen Tuula Olkkonen. Ruokala on pieni, mutta ruoan laatu erinomainen. Tästä on ollut juttua Opettaja-lehdessäkin. Koulussa on ollut pienimuotoista puutarhatoimintaa lisämausteeksi koulun ruokaan. Puutarha on ollut myös opetuskäytössä. Tuula Olkkonen järjesti myös vapaaehtoista kotitalousopetusta.
Keittiö valitettavasti lakkautettiin vuonna 2008 ja ruoka on sen jälkeen kuljetettu keskuskeittiöltä.
Opetus
Opetussuunnitelmien mukainen opetus uudessa ja hyvin varustetussa koulussa on tuottanut hyviä oppimistuloksia. Koulun ympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet mielekkääseen oppimiseen. Hutsin koulussa on alusta lähtien painotettu taitoaineita. Erityisesti alueen liikuntapaikat, luonnonläheisyys ja tekninen varustetaso motivoivat opettajia ja oppilaita käytännön arjessa.
Koulun toiminta-aikana on ollut voimassa kolme opetussuunnitelmaa ja seuraava uudistus tulee voimaan lukuvuoden 2016 alussa.
Kouluvuoteen on sisältynyt erilaisia teemoja, työpajoja. On harrastettu valokuvausta, ratsastusta, kivenhiontaa, tuohitöitä, laitesukellusta ja paljon muuta.
Viime vuosina valtiovalta on antanut lisärahoitusta opetusryhmien pienentämiseen ja kerhotoimintaan.
Oppilashuolto
Kaupunki on pyrkinyt niukoilla määrärahoilla huolehtimaan perushuollosta, terveydenhoitajan/lääkärintarkastuksesta ja hammashuollosta. Koulukuraattori piipahtaa koulukeskuksesta ajoittain. Psykologin palveluja saadaan myös tarvittaessa. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu keskustelemaan lapsen erityisongelmista, jotka koskevat häntä niin koulunkäynnin kuin sen ulkopuolisissakin vaikeuksissa.
Koulukuljetukset tuovat lapsia kouluun pitkienkin matkojen takaa Koulu tekee avointa yhteistyötä lasten vanhempien kanssa. Parhaimmillaan koulutyö on silloin, kun vanhemmat tukevat lastensa koulunkäyntiä opettajan apuna.
B. MUISTELMIA