A. HISTORIATIETOA HOVINSALON KOULUSTA
Aineistolähde: Koulun johtokunnan pöytäkirjat
Ensimmäinen johtokunnan kokous pidettiin 4.7.1948 Antti Kurjen talossa. Läsnä olivat Jouko Nissinen (pj), Jouko Hirvonen, Antti Kurki, Augusti Konttinen, Pekka Lehkonen, Anna Mustonen ja Niilo Tietäväinen.
Muodostettuun koulupiiriin perustettiin ns. 1-opettajainen, supistettu koulu. Koulutilat vuokrattiin Antti Kurjelta. Käytössä oli yksi luokkahuone ja opettajan asunto yläkerrassa. Koska opettajalla ei ollut asumismuodon vuoksi ”luontaisetuja” – mahdollisuutta pienimuotoiseen maatalouteen, joka yleensä oli opettajien oikeus varsinaisen koulurakennuksen tontilla, maksettiin hänelle siitä rahallinen korvaus. Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin neiti Tyyne Toropainen ja poikien käsityön ohjaajaksi opettaja Tietäväinen Muljulan koulusta. Keittäjäksi palkattiin Helmi Koski.
Koska koulu aloitti nyt toimintansa, ei ollut mitään koulutyöhön kuuluvia välineitä ja tarvikkeita. Johtokunta toimi tehokkaasti ja välttämättömin saatiin hoidettua koulutyön alkaessa. Puutteita luonnollisesti oli.
Seuraavana vuonna tarkastettiin koulupiirin rajat ja kysyttiin Muljulan ja Rääkkylän Rasisalon oppilaiden halukkuutta käydä Hovinsalossa lyhyemmän koulumatkanmatkan vuoksi. Hankittiin lisää koulutarvikkeita. Yleinen käytäntö yhteiskunnan vaateavustusten jakamisessa aloitettiin antamalla koulun kaikille oppilaille jotain. Oppilaita oli 31.
Koska pätevää opettajaa ei koululla ollut, jouduttiin lähes joka vuosi tekemään hakuilmoitus. Yleensä ne olivat Helsingin Sanomissa ja Karjalaisessa. Menestys oli heikkoa. Ongelmana oli vielä tyttöjen ja poikien käsityön opettaminen. Useimmiten valittiin opettajaksi ylioppilasnainen, jolloin poikien ”veiston” opettaja piti hankkia muualta. Usein opettaja löytyi omalta kylältä, käden taidoiltaan hyväksi havaittu. Monta vuotta ohjausta antoi Eero Pakarinen. Poikien käsityöluokka siirrettiin Matti Pakarisen taloon koululuokan ahtauden vuoksi. Koulun opettajana lukuvuoden 1949-50 oli Maija Vuorjoki ja seuraavan jakson Martta Kurki.
Unicefilta tuli Suomeen lasten apua ja niinpä kuusi koululaista sai uudet kengät yhtenä vuonna.
Kylällä ja koulun johtokunnassa oli uskoa oman koulurakennuksen saamiseen. Johtokunta, puheenjohtajana Pauli Nissinen, ehdotti kunnan päättäjille tonttia koulurakennukselle vuonna 1951 huonolla menestyksellä. Samanlaisia yrityksiä tehtiin myöhemminkin. August Konttisen puheenjohtaja-aikana ehdotettiin kahden ha:n tontin ostoa toisesta paikasta. Kunta suhtautui hankkeisiin kielteisesti. Vuonna 1952 kutsuttiin läänin koulutoimentarkastaja Tuure Kivikkokangas tutustumaan kouluoloihin ja hänelle esiteltiin koulun puutteita. Koulu toimi myös Lauri Pakarisen talossa vuokralla.
50-luvun alussa opettajina olivat Annikki Kuisma, Pirkko Rummukainen ja 1952-53 lukuvuoden oli Eila Honkasalo. Keittäjänä oli Kirsti Pakarinen ja poikien käsityön ohjaajana jatkoi Eero Pakarinen.
Koulun johtokunta teki ennusteen oppilasmäärästä vuosille 1952-1960. Keskusteltiin Piimäjärven koulun ja Hovinsalon koulujen asemasta ennusteitten pohjalta. Tehtiin vielä yksi suunnitelma koulun tontiksi ja rakennukseksi nykyaikaisin mukavuuksin varustettuna, johon jo kuuluisi keskuslämmitys ja kellariin mm. sauna. Huolellinen suunnittelu edellytti, että koulu muuttuisi tilojen kasvaessa 2-opettajaiseksi. Kuopion lääninhallitus hylkäsi kuitenkin hankkeen.
Eila Honkasalo oli seuraava lukuvuoden opettajana ja hänen jälkeensä Eila Stranden, veistonopettajaksi valittiin Aulis Multanen. Johtokunnan puheenjohtajana aloitti Helvi Konttinen. Koulun virkoja täytettiin seuraavina vuosina opettajina Helmi Kuivalainen, Senja Heikura, Tyyne Toropainen ja Martta Aspiola. Poikien käsityön ohjaamisesta huolehti loppuvuodet Eero Pakarinen. Johtokunnan puheenjohtajana jatkoi Helvi Konttinen ja keittäjinä olivat Kaija Kurki ja Kirsti Pakarinen.
Erikoisuutena luultavasti ensimmäisen kerran tuli käyttöön yläluokkien kahden viikon perunannostoloma syksyllä 1957.
26.9.1958 Kiteen kunnanvaltuusto päätti lakkauttaa Hovinsalon koulun toiminnan lasten vähyyden vuoksi. Osa oppilaista sai mahdollisuuden käydä Rääkkylän Rasisalon koulua ja osa Muljulan koulua. Oppilaille järjestettiin koulukuljetuksia. Opettaja sai alansa työtä Kiteeltä.
Näin päättyi Hovinsalon kymmenvuotinen kansakouluhistoria.