Heinsyrjän koulu
A. HISTORIATIETOA HEINSYRJÄN KOULUSTA
1956 – 1963
Kiteenlahden koulupiirissä 1950-luvun puolivälissä oli oppilaita 110. Koulumatkat tulivat pitkiksi ja oppilasmäärän sijoittamisessa huoneisiin oli suuria vaikeuksia. Tarvittiin toinen koulu. Heinsyrjän koulupiiri perustettiin kunnanvaltuuston päätöksellä 1.8.1956. Koulu aloitti Kiteenlahdenseurantalossa. Jo näihin aikoihin oli pyrkimys kokonaan uuden ja riittävän suuren koulurakennuksen saaminen Kiteenlahteen. Monenlaista vääntöä tässä käytiinkin kuitenkaan onnistumatta. Tästä voit lukea tarkemmin Kiteenlahden koulun historiikista.
Nuorisoseuran talo ei tietenkään heti ollut sopiva koulutyöhön. Tarvikkeita saatiin Kiteenlahden vanhalta koululta. Oppilaita oli aloittaessa 60, ja tämäkin määrä ylittyi myöhemmin. Koulupiirin rajoja tarkistettiin jatkossa ja se aiheutti sitten koulukuljetusten lisääntymisen. Kuljetuksiin jouduttiin erikoisesta pakosta susivuosien takia. Koulukuljetukset tapahtuivat varsinaisesti vanhempien toimesta hevosilla, mutta myöhemmin busseilla ja takseilla. Oppilaiden jakoa Kiteenlahden koulun kanssa käytiin yli rajojen lyhyemmän koulumatkan saamiseksi.
Koulun johtokunta kirjaimellisesti johti koulua. Sillä oli puheenjohtaja ja jäsenet, joista yksi valittiin taloudenhoitajaksi. Käytettiinkin esim. opettajan virkaa haettaessa nimitystä ”johtokunnan alainen Heinsyrjän koulu”. Käytännössä tiedotteet kansakoululautakunnalle lähetettiin johtokunnan nimissä. Johtokunta valitsi opettajat ja muun koulun henkilöstön. Taloudenhoitaja opettajan kanssa teki koulutarvike-ja opetusvälinetilaukset, samoin keittäjän kanssa keittolan tarvikkeet. Johtokunta nimesi keskuudestaan henkilöt, joilla oli oikeus ja velvollisuus tehdä tilauksia ja ottaa niitä vastaan. Johtokunnan tehtävänä oli myös kiinteistön kunnosta ja toimivuudesta huolehtiminen.
Heinsyrjän koululle tuli Kiteen kantakirjaston lainausasema. Jo alkaessa siinä oli yli 200 kirjaa. Koulua käytettiin muuhunkin. Iltaisin siellä oli Kiteenlahden nuorisoseuran harrastajaryhmiä. Opintokerhot olivat myös suosittuja. Annettiin opetusta yhteiskunnallisissa asioissa ja musiikkikerholaiset kokoontuivat siellä. Toivonliiton raittiusaiheisia tapahtumia oli vuosittain.
Koulun vapaaehtoisen ruotsin kielen kerho kokoontui myös.
Koulutoimintaa pidettiin niissä puitteissa ansiokkaasti. Opettajia saatiin useinkin vain vuodeksi. Kysyntä heistä oli suurten ikäluokkien vuoksi koko maassa kova. Koulurakennuksen vuokra-aika päättyi 31.7. 1963. Heinsyrjän koulupiiri lakkautettiin. Syksyllä 1963 Heinsyrjän koulupiiri sulautettiin Kiteenlahden kouluun. Uutta koulua saatiin odottaa vielä kuitenkin jonkinlainen tovi.
Opettajat
Aino Matikainen, Veikko Laukkanen, Elvi Hakulinen, E. Pekka Lehtonen, Elsa Hakulinen, Vilho Laukkanen.
Johtokunnan puheenjohtajat
Pekka Havukainen, Martti Tahvanainen.
Taloudenhoitaja
Antti Havukainen
Keittäjä
Tilda Ilvonen
Pekka Havukaisen Kiteenlahti -kirjan mukaan
Heinsyrjä on Kiteenlahden kylän kaakkoisnurkka Säyneenkylän suunnassa. Sen nimeä kantava koulu oli tavallaan Kiteenlahden koulun kylkiäinen. Tämän tilanahtautta oli helpotettu ottamalla syksystä 1951 käyttöön vuokratila Kiteenlahden seurojentalosta. Alkuun se oli seurojentalon ravintolahuone ja alaluokat siellä olivat varsinaisen koulupiirin yksi osa. Vuodesta 1956 alkoi ajanjakso, jolloin osasta Kiteenlahtea muodostettiin Heinsyrjän koulupiiri. Sen kouluksi nimettiin seurojentalolla toimiva yksikkö, vaikka se ei sijainnutkaan varsinaisessa Heinsyrjässä. Koulu toimi kaksiopettajaisena aina vuoteen 1963. Sitten se jälleen yksiopettajaisena alimpien luokkien kouluna palasi osaksi alkuperäistä Kiteenlahden koulupiiriä.
Kesällä 1977 Kiteenlahden koulurakennus peruskunnostettiin kevyesti ja toiminta seurantalolla
päättyi.
Seurojentalon koulun opettajina ovat olleet:
Hotari Saara (1951-1952), Mononen Helinä (1952-1954), Väistö Laura (1954-1955), Suomalainen Vieno (1955-1956), Elvi Hakulinen oli opettajana Heinsyrjän koululla vuode 1956-1963, eläkkeelle hän jäi vuonna 1965, Laukkanen Vilho (1956-1958), Lehtonen Pekka (1958-1963). Tiainen Liisa (1963-1964), Jokela Terho (1964-1965), Kyykallio Kauko (1965-1966), Kouki Ritva 1965-73, Halttunen Hertta (1973-1974), Tiainen Eila (1974-1975), Pirnes Anneli 1975-1976, Loukkaanhuhta Arja 1976-1977.
Johtokunnan puheenjohtajat:
1956 – 1960 Pekka Havukainen Järvelä
1961 – 1963 Martti Tahvanainen
Taloudenhoitaja:
Yhtäjaksoisesti vuodet 1956 – 1963, Antti Havukainen Multmäki