A. HISTORIATIETOA HANTAN KOULUSTA
1946 – 1950
Jatkosodan aikana ja sen jälkeen Kangasjärven koulu oli vaikeuksissa ja toiminnot jouduttiin siirtämään rajan Suomen puolelle. Asiaa on käsitelty myös Säynejärven koulun historiikissa. Suuren lapsimäärän takia koulu jakaantui kahteen paikkaan vuokralle, Maamiesseuran talolle ja Nikolai Perttulan taloon. Oppilaita oli jälkimmäisessäkin 46.
Jo heti oli selvää, että kylälle tarvittiin uusi koulu. Olosuhteiden takia sitä jouduttiin odottamaan 50-luvun alkupuolelle. Samoin koulupiirirajat olivat epäselvät. Tontti saatiin Heikki Härkösen perillisiltä. Koulusta oli tarkoitus tehdä kolmiopettajainen.
Hantassa koulu aloitettiin vuonna 1946. Se oli ns. supistettu koulu. Alaluokat (1-2) aloittivat syksyllä yleensä elokuun 10. päivän tienoilla jatkuen syyskuun loppuun. Alaluokat jatkoivat keväällä toukokuun alusta kesäkuun puoleen väliin. Näiden välisen ajan koulua pidettiin yläluokille. Jatko-opetusta annettiin koululla lokakuun alusta joulukuulle ja keväällä tammikuun puolivälistä maaliskuun loppuun.
Koulunkäynti sujui Hantassa normaalisti. Johtokunta oli koulua johtava elin. Vaativissa olosuhteissa se hankki tarvittavat opetusvälineet ja koulutarvikkeet. Johtokunta valitsi opettajat. Vakinaisia opettajia oli lähes mahdoton saada. Opettajiksi saatiin yleensä naisia ja poikien veistoa opetti käsistään käteväksi tunnettu kylän mies. Samoin lasten ruokailu oli järjestettävä. Kouluun saatiin keittäjäksi Hanna Perttula. Koululaiset toivat syksyisin puolukoita ja perunoita. Taloudenhoitaja hankki keittäjän kanssa i ruokailutarvikkeet määrärahan puitteissa. Muihin tehtäviin johtokunta nimesi vastuulliset henkilöt: tavaroiden tilaaminen ja niiden vastaanottaminen.
Oppilaiden terveydenhuolto tarkoitti lääkärin ja terveyssisaren vuotuisia käyntejä. Annettiin mm. calmette-rokotukset. Lasten fyysistä kehittymistä seurattiin pituuden ja painon mittauksilla.
Yhteiskunta ja eri järjestöt antoivat vaateavustuksia. Näitä tuli aina Amerikasta asti. Avustus jatkui vielä peruskoulunkin aikaan.
Terveellisiin elämäntapoihin pyrittiin raittiuskasvatuksella. Pidettiin aiheesta opetusta ja järjestettiin Toivonliiton juhlia.
Opintokerhotoiminta sai kannatusta nuorison keskuudessa. Sitä opettajat pitivät iltaisin ja osallistujia oli neljänkymmenen tienoilla. Tytöille opettaja piti voimistelukerhoa ja talvisin olivat koulun hiihtokilpailut.
Vuosikymmenen vaihtuessa opetus Hantassa päättyi ja koulu sulautettiin Säyneenkylän varsinaiseen kouluun.
Opettajat
Vellamo Turkulainen, Bertta Kettunen, Aliina Liukku, Elvi Hakulinen, Hanna Ryynänen, Raili Kiuru
Poikien käsityö: Toivo Vähämäki, Aarne Suikkanen, Matti Pajunen, Nikolai Perttula.
Johtokunnanpuheenjohtajat
Uuno Gröhn, Juho Suominen, Antti Matikainen.
Taloudenhoitaja
Nikolai Perttula