koulun johtokunnan pöytäkirjojen mukaan
Jorma Gröhn
Peruskoulun tulon myötä johtokuntien sijaan tulivat kouluneuvostot ja taas vuosikymmen myöhemmin johtokunnat. Näissä olivat edustettuina oppilaiden vanhemmista, opettajista, muusta koulun henkilökunnasta ja kunnan/kaupungin edustaja. Johtokunnilla oli taas merkittäviä tehtäviä koulutyön suhteen. Koululautakunnalle oli annettava vuotuiset raportit. Myös valtuuston ja hallituksen määräämät tehtävät annettiin johtokunnille. Opettajat jo alustavasti tehneet näistä useimmat. Tällaisia tehtäviä olivat työsuunnitelmat ja toimintakertomukset, talousarvio (koululautakunta hoiti), ruoka-aineiden hankkiminen annetuista tarjouksista, oppilasennusteet, oppikirjojen hyväksyntä, rakennusten korjausehdotukset, opettajien ja koulunjohtajan valinta, muun henkilöstön valinta, kyydityssuunnitelmat, koulun käyttö ulkopuolisille, juhlat ja etenkin koulun ja kodin välisen yhteistyön suunnittelu. Murrosvaiheessa kyläkoulujen toiminnan hiipuessa Kiteenlahden koulun johtokunta oli aktiivinen ja voisiko sanoa ”puolusti” omaa kouluaan. Kiteenlahdessa johtokunta oli kirjannut asiat tarkoin pöytäkirjoihin. Näin ei ollut kaikissa kouluissa.
Koulujen opetusta sääteli kunnan opetussuunnitelma ja koulutoimen johtosääntö.
Valtakunnallinen tuntikehys ja kokonaisopetus ohjasivat myös käytännön toimia. Se sääteli mm. käytettävissä olevien tuntien määrän.
Kodin ja koulun yhteistyö:
Erikoisuutena koulu sai tullivirkailija Juho Toropaiselta stipendirahaston, jonka tuottoa koulu sai käyttää lasten hyväksi. Vanhempien talkootyö edisti viihtyvyyttä, paransi jopa opetustyötä. Erityisesti koulun pihan liikuntapaikat saatiin näin kuntoon. Sinne kunnostettiin pesä- ja jalkapallokenttä, jääkiekkokaukalo, lentopallokenttä ja puutarha. Nämä olivat esimerkkejä kodin ja koulun yhteistyöstä. Puututtiin koululle tulevan tien vaarallisuuteen Loukunvaaran suuntaan ja raportoitiin siitä, mutta tielle ei saatu kunnostusta. Vanhemmat lupautuivat valvomaan illalla järjestettäviin diskoihin. Järjestettiin vanhempain iltoja, keskustelutuokioita opettajan kanssa ja liikuntapäiviä niin kesällä kuin talven hangilla. Tietysti ”viralliset” juhlat, jouluna ja keväällä saivat vanhemmat mukaan.
Seurattiin oppilasennustetta. Niitä lähetettiin pyydettäessä koululautakunnalle. Vuodesta -93 olivat vuotuiset oppilasmäärät 29 – 32 – 27 – 26 – 27 – 27 -26 -21. Näitä tarvittiin, kun kaupungin valtuusto pyysi lausuntoa koulupiirijaosta. Siinä kaupunkiin tulisi vain viisi koulupiiriä. Palautteessaan johtokunta ehdotti koulupiirien poistamista tai viiden piirin mallissa Kiteenlahden koulun säilyttämistä ja lähialueen koulujen liittämistä siihen. Samoin annettiin varsin kriittinen palaute koulujen johtajajärjestelmän keventämiseen. Jokaisessa koulussa tulisi olla johtaja.
Uudet säädökset työllistivät toistuvasti opettajia ja johtokuntaa. Suuri muutos ja mahdollisuus oli koulukohtaisen opetussuunnitelman tekeminen. Merkittävä suunnitelma oli koulun ATK-opetuksen strategian kehittäminen. Tämän jälkeen kysyttiin taas lausuntoa kaupungin kouluverkkosuunnitelmasta. Palautteessa johtokunta ehdotti pienten koulujen lakkauttamista (alle 20 oppilasta). Mutta toiminnallisesti kunnossa olevat koulut tulisi säilyttää. Kiteenlahti olisi keskeisellä paikalla esim. Loukunvaaran, Korkeakankaan ja Potoskan/Heinäjärven koulujen suhteen. Vedottiin myös koulun kuntoon ja edellä mainittuun vanhempien tärkeään talkootyöhön koulualueen kunnostamisessa. Sitten annettiin lausunto kaupungin johtosääntöuudistuksesta. Tarkoittaa lautakuntien ja johtokuntien määrän ja tarpeellisuuden arviointia.
Aloitettiin yhteistyöprojekti Loukunvaaran koulun kanssa vuonna 2000. Kumpikin koulu olisi itsenäinen. Kouluissa säilyisi yhteensä neljän opettajan virka. Luokat järjestettiin seuraavasti:
1-2 – luokat molemmissa kouluissa – Loukunvaarassa esiopetus
3-4 – luokat Loukunvaarassa
5-6 – luokat Kiteenlahdessa
Seuraavana vuonna näihin tuli yksi johtokunta ja yksi johtajaopettaja. Vuonna 2003 Loukunvaara liitettiin Kiteenlahden kouluun. Koulukuljetuksia jouduttiin järjestämään, vaikka koulurakennusten väliä ei ollut kuin neljä kilometriä.
Kouluihin oli laadittava omat järjestyssäännöt. Samoin pyydettiin vanhemmilta arviota koulun toiminnasta. Kohtia siinä olivat: kouluympäristö, yhteistyö, ilmapiiri, opetusjärjestelyt ja tiedottaminen. Palaute oli myönteinen.
Vuonna 2004 JOHTOKUNNAT LAKKAUTETTIIN. Päätäntävalta tuli pelkästään koululautakunnalle. Useamman vuoden ajan oli lakkautuvien koulujen ja kylien edusmiesten kesken kädenvääntöä toimenpiteistä. Tästä voit lukea Pekka Havukaisen Kiteenlahden koulua koskevasta otsakkeen ”Pitkä vääntö oman koulupiirin puolesta” – alla olevasta tekstistä.
KITEENLAHDEN KOULU LAKKAUTETTIIN 2006 (perustettu 1905)
Kaupungin valtuusto teki lakkautuspäätöksen 10.10.2005
Viimeisen johtokuntamallin aikana opettajina olivat:
Seppo Makkonen, Matti Sormunen, Kirsti Nortia-Holopainen, Eila Arovainio, Risto Hirvonen, Jussi Joensuu, Riitta Honkanen, Olli-Heikki Toropainen, Pekka Nyman (erityisopettaja) ja Hanna Mattson- Pajarinen (ortod.uskonnon opettaja).