Yhteiskoulu
A. HISTORIATIETOA YHTEISKOULUSTA
Heikki Pirinen vuosikertomuksessa 1965-66
Vihdoin v. 1959 koitti koululle suuri juhlahetki, kun oman rakennuksen ensimmäinen vaihe valmistui. ”Rakennus onkin vaatimattomuudestaan ja halvasta hinnastaan huolimatta hyvin kaunis ja viihtyisä, mistä arkkitehti Björkwall ansaitsee täyden kiitoksen”, luonnehti rehtori Takala uutta taloa, vaikka samalla valittelikin sen ahtautta heti alkuun. Suuri edistys eli se että ensi kerran koulua historiassa voitiin opettaa fysiikkaa ja kemiaa asianmukaisissa tiloissa ja edes välttävillä välineillä.
Oma talo innoitti kouluväkeä ajamaan koulun laajentamista toiminnankin puolesta. Alettiin suunnitella yliopistoon johtavaa 6-luokkaista koulua ja suunnitelmia ryhdyttiin ripeästi toteuttamaan. Lukioluokkien saaminen edellytti kuitenkin entisen 4-vuotisen keskikoulun muuttamista normaaliksi 5-luokkaiseksi. Tämä muutos toteutettiin syksystä 1961 alkaen niin, että mainittuna syksynä otettiin oppilaita rinnan sekä 4- että 5-vuotiselle keskikoulukurssille, ensin mainitulle viimeistä kertaa.
Samana syksynä päästiin käsiksi myös rakennuksen laajentamistoimiin. Koulutalon suurentaminen oli välttämätöntä jo keskikoulua ajatellen, ja lukioluokkien saamiselle se oli välttämätön edellytys. Laajennus käsitti 8 luokkahuonetta, juhla- ja voimistelusalin sekä näyttämön, opetus- ja oppilaskeittiöt, askartelutilat, pukuhuoneet ja tarvittavat varastotilat. Nämä kaikki voitiin ottaa käyttöön syyslukukauden 1962 alussa. Nyt oli ensi kerran koulun olemassaolon aikana saatu edes vähäksi aikaa riittävät ja ajanmukaiset tilat nykyaikaista opetusta varten.
Kun tarvittavat tilat olivat tulossa, saatiin lukioluokkien perustamislupa asteittain alkaen syksystä 1962. Silloin 31 oppilasta aloitti opiskelun kohti valkolakkia omassa pitäjässä. Tässä yhteydessä oli aiheellista muuttaa myös koulun nimi uutta laajuutta vastaavaksi Kiteen Yhteiskouluksi. Nyt oli Kiteen oppikouluväen pitkäaikainen, joskus suorastaan toteutumattomalta vaikuttanut haave todellisuutta. Uuden rakennuksen ja laajentuneen koulun vihki tarkoitukseensa syksyllä 1963 piispa Osmo A1aja.
Lukion asteittain laajetessa ja myös keskikoulun oppilasmäärän kasvaessa juuri valmistuneet tilat kävivät kuitenkin pian ahtaiksi. Seuraava laajennus oli pantava toimeen pian, että lasten vanhempien yhä kasvava kouluttamistahto olisi edelleen saanut toteutua. Rakennustyöt aloitettiin 1963 ja uudet tilat otettiin käyttöön lukuvuoden 1964-65 alussa. Laajennus käsitti neljä luokkahuonetta aputiloineen, ruokalan, terveydenhoitotilat, vahtimestarin asunnon ja huoltotiloja. Nykyisessä laajuudessa koulussa on 16 luokkahuonetta, joista osa erikoisluokkia, ja lisäksi kotitalous- ja veistoluokat sekä kaksoisvoimistelusali.
Oppilasmäärä on kasvanut tasaisesti. Syksyllä 1946 koulussa oli 91 oppilasta, viittä vuotta myöhemmin 157, ensimmäisen 10-vuotiskauden päättyessä 187, seuraavien viiden vuoden kuluttua 1961 312 ja nyt 20. lukuvuoden päättyessä 557. Luokkien luku on lisääntynyt samassa suhteessa. Ensimmäisen lukuvuoden kolmesta määrä on kasvanut 18:aan. Jokaista luokkaa ja rinnakkaisosastoa kohti koulussa on siis yksi luokkahuone, joten tilanne on siedettävä. Kun kuitenkin monissa aineissa joudutaan luokka jakamaan pienempiin ryhmiin, on rakennus taas käynyt ahtaaksi. Niinpä kirjastoksi tarkoitettu huone on jatkuvasti luokkakäytössä, ja joskus opetusta on annettava ruokalassakin pöytien kattamisen aikaan.
Oppilaiden vapaa harrastustoiminta on määrältään ja laadultaan vaihdellut eri aikoina. Teinikunta perustettiin toisena lukuvuonna, kun koulussa oli viimeistä edellinen luokka. Kiteen keskikoulun aikaan teineiksi otettiin IVja V-luokkalaiset, mutta yhteiskoulussa normaalin käytännön mukaan vain V-VIII luokkien oppilaat. On huomattava, että vanhan teinikunnan kuopukset olivat sittenkin vanhempia kuin uuden, koska kouluun tultiin ennen kansakoulun VI luokalta.
On luonnollista, että teinikunnan toiminta 4-luokkaisen koulun aikana oli satunnaisempaa ja kituliaampaa kuin nyt, koska mitään jatkuvuutta ei saatu syntymään teinien nopean vaihtumisen takia. Myös tilat olivat aikaisemmin hyvin heikot. Omaa teinikunnan huonetta ei Selkueella voitu ajatellakaan. Silti toimintaa oli ajoittain runsaastikin. Lukioluokkien tultua työ on vireytynyt ja kiinteytynyt.
Suurta juhlaa vietettiin Kiteen yhteiskoulussa lukuvuoden 1964-65 päättyessä, kun ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat suorastaan yllättävän hyvin.
Yhteiskoulun jakaminen
Yhteiskouluun oli oppilaat tulivat valintakoneen kautta. Muut jatkoivat kansa- ja kansalaiskoulussa. Oppikoulu ei tarjonnut oppilaille mitään sosiaalietuja. Lukukausimaksu (100 mk) oli kohtuullinen, mutta kyydit, asuminen ja kirjat olivat isompi rasite.
Kaikille yhteisen ja maksuttoman peruskoulun suunnittelu oli vauhdissa 1960-luvun lopulla. Jo ennen peruskouluun siirtymistä tuli mahdolliseksi saada keskikoululuokat oppilaille maksuttomiksi muuttamalla ne kansakoululaitokseen kuuluviksi, toisin sanoen perustamalla kunnallinen keskikoulu. Kiteellä yhteiskoulu jaettiin 1970 tämän mallin mukaisesti kahtia.
Kunnallisen keskikoulun rehtoriksi nimitettiin Raimo Toropainen. Yhteislukion rehtorina jatkoi Heikki Pirinen. Koulut toimivat samoissa tiloissa. Opettajakunta jaettiin virallisesti koulujen kesken, mutta käytännössä opetus hoidettiin tarpeen mukaan ”ristikkäin” ilman jyrkkää luokka-astejakoa. Opettajainhuone oli yhteinen, opettajien kokoukset pidettiin yhteisinä, mutta kansliat olivat kummallakin erikseen. Byrokratia enemmän kuin kaksinkertaistui, mutta keskikoulu oli nyt maksuton.