Veikko Makkosen muistoja Juurikan koulusta 1943 -1950
Vuonna 1936 syntynyt ikäluokka kävi ensimmäisenä ikäpolvena kansakoulua 7 vuotta. Alakoulua 1-2-luokkaa käytiin Heikki Hurskaisen talossa, eli nykyisen Kostamon talon kirkonkylän puoleisessa päädyssä. Koulua oli alakoulussa vain syys-marraskuulla. Vielä 1944 ei ollut järjestetty kouluruokailua, vaan oppilaat toivat eväät mukanaan. Eväinä olivat voileivät ja maitoa pullossa.
Koulun sauna ja navetta-vessa-halkoliiteri olivat nykyisen uuden koulun paikoilla olemassa vielä 1940-50-lukujen taitteessa. Opettajilla ei enää ollut lehmiä, kuten koulutoiminnan alkuvuosina, jolloin palkka saatiin osittain luontoisetuina.
3. ja 4. luokka olivat nykyisen vanhan koulurakennuksen pihanpuoleisessa luokassa. Siinä pidettiin myös veistotunnit, opettajana maanviljelijä Simo Gröhn. Hän teetätti pojilla suksia, sauvoja ja talousesineitä. Luokat 5-7 toimivat metsän puolella nykyisen käsityö/liikuntasalin paikalla. Pulpetteina olivat 1800-luvun lopulla tehdyt paripulpetit.
Oppilaita oli lähemmäs sata. Koska vuosi 1944 oli vielä sota-aikaa, joukossa oli myös lähes aikuisia inkeriläisiä ja evakoiden lapsia. Sotaväen osastojen leiripaikkoja olivat täynnään sekä Juurikantien että Juurikkajärventien varret sekä pellot. Tykkien jylinä kuultiin päivittäin. Elämä oli vilkasta tuohon aikaan Juurikan kylällä. Asukkaita oli nykyistä enemmän ja lisänä satoja sotilaita, sekä inkeriläisiä ja sotavankejakin.
Kouluaikana oppilaat suorittivat talonmiehen puuttuessa koulutalon lämmityksen vuorotellen ja auttoivat keittäjää, kun keittolatoiminta 1945 alkoi saunarakennuksessa. Ruokana oli velliä ja puuroa, myöhemmin esim. kalakeittoa. Oppilaat olivat mukana perunankuorinnassa ja kalanperkuussa. Oppilailla oli myös puutarhatöitä.
Välitunneilla oppilaat pelasivat pallopelejä vanhan koulutalon lehtikuusten takana. Mäkeä laskettiin ahkerasti ja hiihdettiin; myös koulumatkat hiihdettiin talvella. Pojat olivat usein kurittomia ja kylätappeluita eri kylien poikien kesken oli lähes päivittäin. Myös koulumatkoilla nujakoitiin päivittäin. Oppilaita tuli Juurikan kouluun nimittäin Lietson, Kontiolan, Papinniemen ja Misolan kylistä.
1920-30-luvun erikoisuus oli kiertävä kirjasto. Hevosen vetämässä reessä oli tarjolla lainattavia kirjoja kylien asukkaille. 1940-luvulla koululla oli jo oma kirjasto.
Opettajina toimivat vuonna 1945-1952 naisopettajat Kohonen, Seppänen, Senja Nenonen ja Manne Heiskanen.