A. HISTORIATIETOA PIIMÄJÄRVEN KOULUSTA (1914-1926)
Koulun johtokunnan ja Kiteen kunnanvaltuuston pöytäkirjojen mukaan
Kuntakokouksessa 15.4. 1912 Heikki Toropainen ehdotti koulupiirin perustamista Piimäjärvelle. Se kuitenkin hylättiin. Kunnan päätöksellä seuraavana vuonna 13.10. aloitettiin ”täydellinen” koulu elokuussa 1914. Virka olisi tarkoitettu naisopettajalle, siis 1-opettajainen, ”hyyrytiloissa”. Opettajalle luvattiin lakisääteinen palkka ja kuntalisä. Lisäksi hän saisi korvauksen yleensä opettajalle kuuluvista mahdollisuuksista koulun tontilla harrastettavasta maataloudesta; lehmä ja kasvimaa.
Koulun johtokunnan ensimmäisessä kokouksessa Juho Rouvisen talossa 18.1.1914 päätettiin vuokrata koulutilat Juho Rouviselta kahden vuoden ajaksi. Myös opettaja saisi asuintilat talosta. Johtokuntaan kuuluivat Juho Toropainen (pj), Uuno Koponen, Juho Stranden, Iida Rouvinen ja Annastiina Musikka.
Puuttuvat koulu-ja opetustarvikkeet hoidettiin kunnasta keskitetysti yhteistilauksella koulujen esitysten mukaan. Piimäjärveltä valtuutettiin hankintoja suorittamaan Uuno Koponen. Lista oli pitkä, eikä kunnan varat ensimmäisinä vuosina riittäneetkään kaikkeen. Kun oppivelvollisuutta ei ollut säädetty, kunnan velvoitekin oli venyvä käsite. Kätevät kylän nikkarit tekivät lähes talkoilla kaappeja ja korjaustöitä, että opetustyö maatalon elämän kanssa alkoi sujua. Paljon venymistä koulun pito talon väeltäkin edellytti. Kun kunnalla rahat eivät riittäneet, se antoi johtokunnalle mahdollisuuden ottaa lainaa pankista 1000 mk, jonka kunta myöhemmin maksaisi. Koulunkäynti oppilaille ei ollut ilmaista. Kirjautumismaksu oli 1 mk vuodessa.
Opettajan virka pantiin hakuun ja hakemuksia tuli 17. Valituksi tuli Jenny Liittola. Poikien käsityön ohjaajaksi valittiin Otto Immonen.
Niin lähti koulutoimi liikkeelle kylällä ja melko pian alkoi syntyä ajatus oman koulurakennuksen saamiseksi. Vuokratalokin olisi halunnut päästä eroon koulun aiheuttamista vaikutuksista. Oma-aloitteisia tarjouksia koulutontiksi tehtiin, mutta johtokunta ei ottanut tarjouksiin kantaa. Kun Rouviset ilmaisivat halukkuuden irtisanoa vuokrasopimuksen, johtokunta alkoi toimia aktiivisesti. Perustettiin koulun rakennustoimikunta. Joulukuun 5. päivänä 1919 ryhdyttiin kouluhankkeeseen ja oltiin yhteydessä kunnan päätöselimiin rahoituksen järjestymistarkoituksessa. Koulun tontin paikaksi ajateltiin Koulula-tilaa nro 4. Rakennustoimikunta aikoi aloittaa pohjatyöt heti. Rakennusmestari Otto Savolainen teki koulun piirustukset ja hankki muut rakentamiseen tarvittavat paperit ja luvat pantiin vetämään. Urakoitsijaksi valittiin H. Perho tekemänsä tarjouksen mukaan. Koulua jouduttiin jatkamaan edelleen vuokratiloissa. Lisätilaa saatiin Taavetti Toropaisen talosta. Rakentaminen ei päässyt kuitenkaan käyntiin. Kouluhallitus ei hyväksynyt tehtyä suunnitelmaa.
Uusi yritys tehtiin kokouksessa 22.2.1922. Suunniteltiin käytännön töitä puutavaran ja tiilien hankkimisesta. Ongelmaksi tuli nyt kiista kunnan kanssa rakennuspaikasta. Kyläläisten mielestä kunnanvaltuusto oli omavaltaisesti muuttanut koulutontin paikkaa, joka ei sopinut heidän mielestään koulualueeksi. Koulupiirin vanhemmat perustelivat yhteiskirjeellä kunnan päättäjille omaa näkemystään. Tilanne oli tulehtunut. Tieto mahdollisesta Särkijärven uudesta koulupiiristä ja sinne rakennettavasta koulusta nostatti keskusteluun erilaisia mielipiteitä.
Kuitenkin mentiin eteenpäin, edelleen vuokralaisina. Nyt valtiokin osallistui enemmän oppilashuoltoon. Saatiin vaateavustuksia. Kouluilla aloitettiin vapaaehtoinen lämpimän ruuan tarjoaminen, joka tuli pakolliseksi vasta sotien jälkeen. Pienissä tiloissa juhlien järjestäminen oli hankalaa, mutta useampana jouluna pyrittiin pitämään ”kuusijuhla”, jolloin oppilaiden ohjelman lisäksi tunnelmaa kohotti lapsille annetut joululehdet ja vehnäpullat.
Kyläläisten aktiivisuudesta huolimatta oppilaat siirrettiin Särkijärven uuteen kouluun ja koulupiiriin 1925. Piimäjärven koulupiiri lakkautettiin.
Opettajina yleensä vuoden kerrallaan olivat Jenny Liittolan lisäksi Helmi Korhonen, Helmi Savolainen, Anna Immonen, Helmi Savolainen Kerttu Kohonen, Laina Korhonen, Olga Hämäläinen, Elsa Selander ja Virginia Päivinen.
Poikien käsityön ohjaajina toimivat Otto Immonen, Matti Rouvinen, Allan Hiltunen ja Emil Stranden.
Koulun johtokunnan puheenjohtajina olivat Juho Toropainen, Juho Laasonen ja Uuno Koponen, joka aloitti myös Särkijärven koulun johtokunnan puheenjohtajana.