Matkaselän kartta vuodelta 1932. Kylän koulun paikka on merkitty ympyröidyllä Kk -lyhenteellä. Uusi-Matkaselän eli Konnunmäen koulun sijainti Sortavalan maantien varrella on piirretty varsinaisen karttalehden ulkopuolelle. Tämä koulurakennus on yhä olemassa.
A. HISTORIATIETOA MATKASELÄN KOULUSTA
1905 – 1945
Jaakkiman kaakkoispiirin kansakoulu sai nimekseen Matkaselän kansakoulu. Perustava kokous oli 16.4.1905. Asiasta olivat päättämässä ratamestari A. E. Ollikainen, maanviljelijät M. Jaatinen, A. Pelkonen ja kauppias O. Tikka. Koulusta tuli ns. supistettu koulu, jossa pienten koulua syksyllä oli viisi viikkoa elokuun 20. päivän tienoilta ja taas keväällä toukokuun puolivälistä sama aika kesäkuulle. Tämän välinen aika oli varsinaista koulua. Se vastaa nykyisiä 3 – 6-luokkia.
Koulunpito alkoi vuokralla Matti Jääskeläisen talossa. Sitä piti kunnostaa sopivaksi koulun tarpeisiin. Koulun kannatusyhdistys hankki pöytiä, tuoleja, kaappeja, pulpetteja, helmitaulun, luokan taulun, ”lakilampun”, seinäkellon ja Keisarin kuvan. Rakennuksessa oli yksi luokka ja toinen huone tila käsitöille ja sisäliikunnalle. Kouluun saatiin myös vahtimestari, joka lämmitti ja siivosi luokat. Jo tässä vaiheessa vähävaraisille lapsille annettiin avustuksia ja koulutarvikkeet ilmaiseksi. Valtioneuvos Furuhjelmin rahastosta saatiin vuosittain pieni summa koululaisten hyväksi.
Uuden koulurakennuksen saamiseksi johtokunta perusti kansakoulun rakennustoimikunnan. Sen pöytäkirjat rakentamisen suunnittelun ja toteutumisen ajalta ovat omana kirjanaan kaupungin arkistossa. Kuopin läänin Herra Kuvernöörin päätöksellä saatiin lupa koulun rakentamiseen. Päätettiin teettää koulu ”avaimet käteen”- periaatteella. Urakoitsija hankki kaikki rakennustarvikkeet. Urakkatarjousilmoitukset tehtiin kuuluttamalla asia Kiteen kirkossa ja ilmoituksilla Laatokka- ja Karjalatar-lehdissä. Rakennustoimikunta valitsi useasta tarjouksesta Heikki Lemmetyisen rakennusliikkeen Sortavalasta. Koulurakennukseen tuli kaksi luokkaa ja käsityö/liikuntaluokka. Samoin opettajalle tuli asunto. Rakennus oli hirsirunkoinen ja päreillä katettu. Tontille tulivat myös ulkohuonerakennukset, navetta ja sauna. Urakkahinta oli kokonaisuudessaan 14.300 mk. Koulu tuli valmiiksi 25.7.1907.
Opettajan palkkaus muodostui oppilaiden sisäänkirjautumismaksuista ja kunnan palkasta, joka oli miehille vähän suurempi kuin naisopettajalle. Lisäksi opettajat saivat luontaisetuna mahdollisuuden pienimuotoiseen maatalouteen koulun tontilla.
Koulua lämmitettiin puilla. Ne hankittiin tarjouskilpailun kautta. Koululle saatiin sähkö varmaankin ratatyön ansiosta. (Useimpiin Kiteen kouluihin sähkö saatiin vasta 1950-luvulla.) Koulurakennusta kunnostettiin ajoittain. Pinta sai laudoituksen ja vuonna 1934 päreitten sijaan tuli peltinen katto.
Oppilaiden terveyttä tarkkailtiin ja vanhemmat toivoivat, että lääkärin tai terveydenhoitajan käynnit tulisivat säännöllisiksi. Vaateavustuksia jaettiin. Kolmekymmenluvulla alkoivat talvisin hiihtolomat. Perinteiset joulu- ja äitienpäiväjuhlat kokosivat vanhempia koululle seuraamaan ohjelmaa. Koulua käytettiin iltaisinkin. Lupa oli annettu Jaakkiman suojeluskunnalle harjoituksiin ja Nuorisoseuran laulukuorolle.
Koulu aloitti 2-opettajaisena, kunnes oppivelvollisuuden (1921) tultua voimaan myös alaluokat tulivat ”täydelliseen kouluun” osaksi kokonaisuutta. Tämä vei kuitenkin muutaman siirtymävuoden. Matkaselän koulu oli lain vaatimassa muodossa 1927. Tällöin oppilaita oli jo yli sata ja opettajia kolme. Suojärven ratarakennus toi työväkeä perheineen muualta ja lapset kävivät Matkaselän koulua, vaikka heidän kotikuntansa oli aivan muualla. Jouduttiin käsitöitäkin pitämään kahdessa vuorossa niin tytöille kuin pojillekin. Rautatien valmistuttua oppilasmäärä väheni ja koulu jatkoi kahden opettajan voimin.
Opetettavat aineet olivat raamatunhistoria, ympäristö- ja kotiseutuoppi, äidinkieli (lukeminen ja kertominen, kirjoitus), laskento, käsityöt, laulu, leikki ja voimistelu. Kouluhallituksen hyväksymästä listasta valittiin tarvittavat oppikirjat. Myöhemmin tulivat jatkoluokat, joille annettiin opetusta 100 tuntia lukuvuodessa opetussuunnitelman mukaan ja oli myös ”annettu ohjeita käyttäytymisestä seuraelämässä”.
Johtokunnan pöytäkirjoja ei ole säilynyt ajalta 1910 -1920. Johtokuntien lakisääteinen työ oppivelvollisuuden tultua voimaan alkoi 1921. Sillä oli merkittävä asema koulun toiminnassa. ”Johtokunnan alainen Matkaselän kansakoulu” kuvannee kouluyhteisöä. Johtokunta valitsi opettajat, hankki opetus- ja muut välineet, huolehti rakennusten kunnosta ja piha-alueesta sekä vastasi taloudenpidosta. Opettajien työn pohjalta lähetettiin vaaditut kirjelmät kunnan hallintoon. Johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenien lisäksi oli taloudenhoitaja, joka opettajien kanssa käytännössä suoritti hankinnat. Johtokunta joutui puuttumaan jonkin verran koulunkäynnin laiminlyönteihin. Jouduttiin menemään jopa ratkaisuun, jossa virkavalta oli perheelle ainakin uhkana. Johtokunta antoi lausunnot opettajan työstä hänen sitä pyytäessään. Joskus se joutui antamaan nuhteitakin. Kerran opettajatar oli menettänyt malttinsa johtokunnalle ja pöytäkirjan mukaan ”hän herjasi johtokuntaa, ärjyi ja polki jalkaa ja irvisteli”. Toisen kirjatun pykälän mukaan oli asia kuitenkin huomautuksella kuitattu.
Tarkastaja vieraili vuosittain koululla ja antoi lausunnon koulutyöstä. Hän vahvisti johtokunnan esitykset opettajavalinnoissa. Samoin häneltä saatiin ohjeita tarvittaviin hankintoihin. Kouluille hankittiin kuvatauluja virikkeeksi. Tässä lista myöhemminkin tutuista kuvista: Maratonin taistelu, Ateenan Akropolis, Rooman Forum, Trajanus puhuu sotilaille, Luostarin pihalla, Ritarilinna, Keskiaikainen kaupunki, Sotilaita ja talonpoikia, Kustaa Adolfin rukous Lüzenin kentällä, Luther Wormsissa, viljakasvit, riisin viljelys, sokeriruoko, kookospalmu, kartta Raamatun maat ja Palestiina, Hampurin satama jne… kaupunkeja ja satamia maailmalta. Tarkastajan kehotuksesta hankittiin myös ”kemialliset ja fysiikalliset havaintovälineet”. Liikuntaluokkaan hankittiin pieni pallo , puolapuut ja kiipeilyköysiä.
Kiteen ja Ruskealan pitäjät kävivät kiistaa Matkaselän alueesta. Luontevammin se sopikin Ruskealaan. Olihan Ruskealan kirkonkylään lyhyempi matka kuin Kiteen kuntakeskukseen. Matkaselkäläiset maksoivat kirkollisveroa vielä Kiteelle, koska he ollessaan osa Kiteetä olivat sitoutuneet ylimääräiseen veroon Kiteen kirkon rakentamisen vuoksi. Ruskealan kunnan rekistereihin kylä merkittiin nimellä Uusi-Matkaselkä. Virallinen päätös tästä tuli 1928. Matkaselän koulu toimi sotien melskeen yli ja lakkautui valtakunnan rajan siirron myötä.
Matkaselästä Kiteelle jääneelle alueelle perustettiin 30-luvulla Kiteenvaaran koulu (Jaakkiman luoteisalue) ja vanhan Kiteen Matkaselän koulun toiminta jatkui jatkosodan loppuun saakka. Koulurakennus vaurioitui jatkosodan aluevaltauksen aikana.
Kiteen puolelta Kumurin kylältä käytiin Ruskealan Haapavaaran koulua, jonka kustannukset Kitee osaltaan maksoi. Matkaselästä mentiin samoin Ruskealan Uuden-Matkaselän kouluun.
Koulutoimi jatkui tässä Jaakkiman kylän kaakkoisalueen koulussa. Joustavuutta tarvittiin, kun Ruskealaan kuuluvalta alueelta käytiin myös tätä koulua.
Oppilasmäärä laski ja vuoden 1938 tilastoissa koulussa oli 50 oppilasta. Talvisodan syttyessä alueet joutuivat evakkoon, mutta jatkosodan aikana palattiin takaisin ja vähän vaurioitunutta koulua aiottiin kunnostaa. Historian kulku muutti suunnitelmat.
Uuden Matkaselän koulun historiikkia löytyy jäljempää opettaja Tankred Wegeliuksen lehtikirjoituksesta ennen sotia.
Opettajia
Simo Paavilainen, Kaarlo ja Maria Kaisila, B. Raukkula, K.A. Luukkainen, Olga Saksman, Emma Pirinen, Aino Kortelainen, Edit Aalto, Aili Könönen, Fanny Lindholm, Hanna Österbeg, Anna Soikkeli.
Johtokunnan puheenjohtajia
A.E.Ollilainen, Juho Seppänen, Kalle Hakala, Matti Jaatinen.
Taloudenhoitajia
O.Tikka, Kalle Hakala, Matti Jääskeläinen, Juho Laukkanen, Mikko Pietarinen, Mikko Hänninen, Vihtori Jääskeläinen, Mikko Koistinen.
Uusi-Matkaselän koulu 1929
Osa Matkaselkää liitettiin Ruskealaan 1929. Se sai nimekseen Uusi-Matkaselkä. Kylän koulu tunnettiin myös nimellä Konnunmäen koulu. Matkaselän Kiteeseen jääneelle alueelle perustettiin vielä Kiteenvaaran koulupiiri 1936 ja rakennettiin uusi koulu 1939.
Tankrd Wegeluksen kirjoitus
Wegelius toimi sodan jälkeen Itä-Suomen Seminaarin harjoituskoulun rehtorina Joensuussa. (Seminaari sijaitsi aikaisemmin Sortavalassa, Kymölässä)
Ruskealaan kuuluvan Matkaselän asemaseutuun muodostui huomattavaa asutusta Suojärven rataa rakennettaessa 1920-luvulla. Tämän alueen lapset kävivät koulua Kiteen Jaakkiman kylän kansakoulussa, jossa jouduttiin pitämään siitä syystä toista yläkoulun opettajaa. Oma kouluhanke lähti viimein liikkeelle. Kun Sahakosken Kartano ja Tehtaat – toiminimi (johtaja Frans Svensson) oli lahjoittanut koulua varten tontin Suojärven radan ja Joensuun maantien väliseltä alueelta, alkoi koulun rakentaminen. Sen piirsi rakennusmestari Pekka Wetterstrand Sortavalasta, rakensi urakoitsija Toivo Tikka sekä kunnan puolelta valvoi ja rakennutti loppuun rakennusmestari Antti Rantanen. Rakennustoimikunnan ja koulun johtokunnan puheenjohtajana oli veturinkuljettaja Kusti Aalto. Koulu valmistui syksyllä 1929, jolloin myös koulun toiminta alkoi. Siinä toimi aluksi yksi yläkoulun opettaja ja yksi alakoulun.
Opettajia yläkoulussa
Tankred Wegelius 1929-1940
Aili Wegelius 1936-1940
Uuno Piiroinen 1942-1944
Elli Piiroinen 1942-1944
Opettaja Uuno Piiroisen ollessa rintamalla toimi hänen sijaisenaan opettaja Irma Jormakka-Pitkänen
Opettajia alakoulussa
Aili Wegelius 1929-1936
Tyyne Pitkänen 1936-1944
Koulurakennus oli erittäin ajanmukainen keskuslämmityksineen ja sähköineen. Yläkoulu muuttui 2-opettajaiseksi 1936. Sodan aikana koulurakennus vaurioitui suhteellisen vähän, vaikka Matkaselkää pommitettiin jatkuvasti.