Suoparsaaren koulu
A. HISTORIATIETOA SUOPARSAAREN KOULUSTA
Koulupiiri perustettiin vuonna 1945 oppilastarpeen takia ja ensimmäinen johtokunnan kokous pidettiin 27.7.1945 Immolassa. Läsnä olleista jäsenistä valittiin puheenjohtajaksi Paavo Immonen, taloudenhoitajaksi Pekka Leskinen. Muita jäseniä olivat Uuno Päivinen, Aarne Ratilainen ja Anna Eerikäinen. Tässä kokouksessa oli mukana Suorlahden koulun opettaja Toini Mäkivirta.
Koulu aloitti vuokratiloissa samassa maatalossa, josta osa erotettiin koulun luokan käyttöön. Koulu oli yksiopettajainen, yleensä naisopettaja, jolloin poikien käsityöhön palkattiin taitava kylän mies. Talossa oli kamari myös opettajan asunnoksi. Varsinaisessa koulussa, omalla tontilla, opettajalla oli luontaisetuna maatalouden harjoittaminen, jopa eläinten esim. lehmän pitäminen luvallista. Nyt tämä luontaisetu korvattiin rahalla.
Ensimmäiseksi, väliaikaiseksi opettajaksi valittiin Maija Miikkolainen.
Johtokunnalle kuuluivat jokavuotiset kokoukset, opetussunnitelmien tekeminen, talousarvio ja vuosikertomus. Nyt koulun aloittaessa työnsä ylimääräistä työtä olivat kalusteiden ja opetusvälineiden hankkiminen. Sotien jälkeen elettiin niukkaa aikaa ja tarvikkeiden saanti oli siksi työlästä. Oppikirjat ja muut koulutarvikkeet olivat arvossaan. Pulpettien ja havaintovälineiden saaminen oli taloudenhoitajalle ja johtokunnalle haasteellinen työ. Pulpetteja saatiin lainaksi naapurikoulujen ylimääräisiksi jääneistä.
Koulu aloitti toimintansa 19.9. -45. Kunta maksoi lämmityshalkojen hankinnan. Työhön palkattiin lämmittäjäksi Heikki Päivinen ja keittäjäksi Anni Hartikainen. Valaistusöljyäkin taloudenhoitaja joutui ostamaan. Poikien ”veistoa” pidettiin Olli Reinikaisen tuvassa. Kun läheisen Rääkkylän kunnan lapsia halusi tulla lyhyemmästä matkasta Suoparsaaren kouluun, heille myönnettiin se mahdollisuus. Tarkastaja korosti erityisesti oppilasruokatoiminnan aloittamista.
Joensuun Punaiselta Ristiltä saatiin vaateavustuspaketteja, mutta pettymykseksi kunnollisen tavaran joukkoon oli joutunut kuluneita ja lapsille sopimattomia vaatteita.
Koululla uutena muotona alkoi opintokerhotoiminta. Tätä kannustettiin myöhemminkin jatkamaan. Kirjatarvikkeet päätettiin ostaa seuraavana vuonna Kiteeltä kirjakaupasta.
Yhteiselämä vuokratalossa ajoittain oli hankalaa. Kun lapsia oli runsaanlaisesti, äänen käyttö rasitti talon väkeä ja ulkona välitunneilla piha oli rauhaton. Samoin koulutyö koki joskus ongelmana maatalon työskentelyn koulun piirissä. Joku nimetön henkilö oli kannellut kouluongelmista koulutarkastajalle, mutta johtokunta piti kantelua aiheettomana. Katsottiin, että mahdolliset vaikeudet johtuvat juuri koulutyön aloitushankaluuksista Suoparsaarella.
Seuraavana keväänä valittiin ns. yläkoulun opettajaksi Helvi Nissilä. Huomattakoon, että alaluokat aloittivat 16.8. ja yläluokat vuorollaan 30.9. Keväällä alaluokat lopettivat työnsä 5.6. ja yläluokat 22.4. Käytiin siis kahta vuoroa. Erikoisuutena pystyttiin järjestämään ortodoksista uskonnonopetusta, maanvilj. Juho Päivinen.
Tarkastettiin koulupiirin rajat. Johtokunnan puheenjohtajaksi tuli Veikko Timonen. Aloitettiin suunnitella paikkaa omalle kyläkoululle. Oppilaita koulussa oli 30 ja jatkoluokilla kuusi. Käytettävä vuokraluokka oli mitoiltaan 4m x 6m. Tarkoituksena oli tehdä koulurakennus jo 1948. Vuokranantaja olisi irtisanonut sopimuksen mielellään. Kyläläiset olisivat halunneet pitää ns. kyläkokouksen, mutta johtokunta ei katsonut koulutoimen takia olevan tähän tarvetta.
Poikien käsitöitä pidettiin Pekka Leskisen tuvassa. Ongelmana oli tarvikkeiden ja työvälineiden jatkuva puute.
2.8. 1948 käytiin tarkastamassa suunnitellun koulutontin tilaa. Sinne opettaja oli pannut kasvamaan marjapensaita, vadelmaa, mansikkaa omena- ja luumupuita omalla rahallaan. Tontilla ei ollut rakennuksia.
Koulun kalustoon saatiin täydennystä, mm. 10 pulpettia. Tehtiin luettelo koulun opetusvälineistä ja suunniteltiin koulun arkisto. Kouluruokailua varten saatiin UNESCO:n lasten avusta maitopulveria.
Koulu suuntautui myös kylään päin. Pidettiin vanhempainkokouksia ja tapaamisia. Tavoitteena oli varhaisnuorisotyömahdollisuus. Uuden koulun mahdollisuuksista puhuttiin ja suunniteltiin koulurakennuksen pohjapiirustukset ja anottiin koulurakennuslupa kansakoululautakunnalta 1952. Tutun kaupalla saatiin kouluun harmooni. Tehtiin kouluun kerhotoimintasuunnitelma. Siitä ja uuden koulun toimintaperiaatteesta annettiin vastaus kunnan koululautakunnalle.
Rakennusmestari Hyvärinen piirsi luonnoksen koulun alueesta ja määritteli rakennusten paikat. Keskusteltiin koulun muuttamista kaksiopettajaiseksi. Päädyttiin kuitenkin 1-opettajaiseen ja rakennuslupien jälkeen lähti työ ripeästi käyntiin, ja harjannostajaisia vietettiin 9.12.1955.
Anottiin koulun vihkiäisjuhlaan kunnalta 15.000mk. Uuden koulun vihkiäisten jälkeen Raja-Karjalan koulutarkastaja Tuure Kivikkokangas vieraili johtokunnan kokouksessa ja neuvoi uuden koulun ja ympäristön hyödyntämistä opetustyössä.
Elintason yleisestä kehittymisestä kertovat koulujuhlien aineellisenkin tason nousemisesta. Kuusijuhlissa oppilaille jaettiin koulun puolesta pieniä joululahjoja. Muitakin juhlia tarjoiluineen koululla järjestettiin, niin kuin kaikissa Suomen kouluissa 50-luvulla. Koulu hankki talven hiihtokilpailuihin palkinnot.
Koulutoimi jatkui vuosittain saman kaavan mukaan. Opettajat vaihtuivat lähes joka vuosi. Yksiopettajainen, vaikkakin uusi koulu, ei houkutellut päteviä tulemaan. Yksi puute erityisesti vaivasi. Koulussa ei ollut sähköä.
1960-luvulle tultaessa oppilasmäärät alkoivat pienentyä huolestuttavasti ja 25.6.1965 johtokunta otti käsittelyyn Suoparsaaren liittämisestä Suorlahden koulupiiriin. Ehtona oli, että oppilaat saisivat koulukuljetuksen ylipitkien matkojen vuoksi.
1967 päätettiin lähettää tiedustelu Suorlahden oppilasmäärästä tulevan syksyn koulujärjestelyjä varten.
Kunnan valtuusto kokouksessaan 21.2.1967 totesi Suoparsaarella syksyllä olevan vain kymmenen oppilasta ja tulee siitä vuosittain vielä pienenemään. Se vuoksi valtuusto päätti lakkauttaa Suoparsaaren koulun ja koulupiirin 31.7.1967 alkaen. Suoparsaaren koulupiiri liitettiin Suorlahden koulupiiriin. Koska opettajan virka oli väliaikainen, ei hänen sijoittamisestaan kunnan kouluun tule ongelmaa. Opettajat saivat palkkaukseen ns. rajaseutulisän.
Koulun opettajina ovat olleet Maija Miikkulainen, Helvi Nissilä, Hilkka Kosonen, Uuno Pilhjerta, Kaija Lempiäinen, Väinö Uuttu, Elli Vattulainen, Eero Hallikainen, Hilkka Piironen ja Ritva Kouki
Poikien käsityön ohjaajina toimivat Väinö Timonen, Väinö Uuttu, Unto Jumppanen, Aimo Ikonen ja Matti Kolhonen
Tyttöjen käsityön opettajina miesopettajan ollessa valittuna yläkoulun opettajaksi toimivat Sirkka Uuttu ja Tuulikki Hallikainen
Johtokunnan puheenjohtajina olivat Paavo Immonen, Veikko Timonen ja Pekka Leskinen.
Taloudenhoitajina olivat Pekka Leskinen, Tauno Tarkkonen ja Unto Jumppanen.
Keittäjä-siivooja-vahtimestareina -halonhakkaajina ovat olleet Heikki Päivinen, Anni Hartikainen,, Kalle Nissilä, Martta Leskinen, Elsa Hukka, Viljo Hukka, Sylvi Hukka, Veijo Timonen ja Elli Vattulainen.