Riihijärven vanha koulu
Riihijärven uusi koulu
A. HISTORIATIETOA RIIHIJÄRVEN KOULUSTA
5.6.1993 Aila Rouvinen , avustajina Sulo Rouvinen ja Antti Arovainio (historiikkia mukaillen)
Yleistä
Kiertokoulu ei voinut enää vuosisadan alussa tyydyttää riihijärveläisten opintarvetta. Onneksi sattui olemaan niitä toimenmiehiä, jotka alkoivat ajaa kouluasiaa eteenpäin. Eräs heistä oli kauppias Antti Parkkonen.
Toive koulusta toteutuikin keväällä 1907 maaliskuun 3. päivänä, kun kuntakokous päätti perustaa Riihijärvelle ylemmän kansakoulun. Samassa kokouksessa valittiin myös ensimmäinen johtokunta, johon tuli valituksi Antti Parkkonen, Heikki Kostamo, Juho Hakulinen ja Anna Karhinen Riihijärven kylästä sekä Anna-Leena Pirinen ja Heikki Liukku Rokkalan kylästä.
Näin päästiin alkuun. Oli laskettu koulutyölle pohja, johon voitiin rakentaa. Opetustilat saatiin rakentamalla ne Pekka Pakarisen talon etelän puoleiseen päähän.
Monesti hoidettiin koulutointa vaikeissakin olosuhteissa. Oppivelvollisuuden suorittaminen oli myös usein laimeaa ja kehotuksia kouluun tulemiseen sai useasti tehdä.
Asunto ja koululuokka eivät voineet olla ensimmäisessä koulupaikassa parhaat mahdolliset, koska samassa talossa joutui talonväkikin asumaan. Koulua jouduttiin pitämään vuokrahuoneessa viisi vuotta.
Rakentaminen
Vuonna 1912 valmistui oma koulutalo kauniille mäelle Ryökkyjärven tuntumaan. Rakentajana oli H. Lemmetyinen ja urakkahinta oli ulkorakennuksineen 15.900 mk. Koulu oli sen ajan oloihin nähden melko hyvin suunniteltu. Koska silloin ei ollut alakoulua, toinen luokka sai toimia pelkkänä käsityöluokkana.
Suuria puutteita ilmeni kuitenkin melko pian. Pöytäkirjat kertovat esim. vuodelta 1915, että ”lattiat on otettava ylös ja tiivistettävä”. Täytteenä käytettiin siihen aikaan savisilppua, kuivattuja sammalia ja tulella kuivattua multaa sekä turvetta.
Lisätilat
Ainainen korjailu, puuttuvat tilat, kylmyys, huonot liikenneolosuhteet ym. ajoivat asioita siihen suuntaan, että heti sodan loputtua alettiin suunnitella täydellistä parannusta kouluasioihin. Riihijärven koulupiirin suuresta oppilasmäärästä johtuen, joka tuolloin vuonna 1944 oli 132 oppilasta, päätettiin 26.10.1944 vuokrata Rokkalasta Paavo Piriseltä koulu- ja opettajanhuone yläkoulua varten.
Koulupiirit ja uusi koulu
Seuraavan vuoden alussa johtokunta päätti anoa koulupiirin jakamista Riihijärven ja Rokkalan koulupiireihin. Eri johtokuntia oli anottu kouluille 1.1.1946 ja syntyikin kaksi koulupiiriä.
Vuodelta 1948 on kouluhallituksen päätös, että lisärakennukset on saatava koululle 1952 mennessä. V.1958 päätettiin anoa uuden koulun rakentamista kylälle. Lopullinen päätös hankkeelle saatiin kunnalta 21.3. 1960. Tilasuunnitelmat jouduttiin pariinkin kertaan lähettämään uusittaviksi, kunnes 8.11.1962 rakennuslupa vihdoin tuli. Seuraavana kesänä valtioneuvosto myönsi rahat, 270.000 markkaa. Kunnanvaltuusto teki teki lopullisen päätöksen pitkällisen harkinnan jälkeen 23.10.1963. Työt aloitettiin viipymättä ja 1.7.1964 tapahtui jo koulun luovutus.
Opettajat
Koulun johtokunnan kokouksessa 21.7. käsiteltiin miesopettajan viran täyttämistä. Hakuilmoitukseen tuli maininta palkkauksesta: tavallinen valtionapu ja kunnalta 300mk, vapaa asunto, lämpö ja valo, kesälaidun yhdelle lehmälle sekä yhden hehtolitran ala perunamaata.
Ensimmäiseksi opettajaksi tuli kouluun Juhani Metso ja tyttöjen käsityöopettajaksi Maria Pennanen. Vuoden kuluttua tyttöjen opettajaksi valittiin Alma Metso. Metsojen pariskunta hoitikin koulutointa Riihijärvellä 31 vuotta.
Kerrotaan, että Juhani Metso koulutyönsä ohella oli kylän lääkäri, kanttori, asianajaja, osuuskassanhoitaja, asiakirjojen laatija, valistustyön tekijä, pyssymies, aseseppä jne. Musiikkiharrastuksesta hän piti erittäin hyvää huolta. Arpajaisilla hankittiin koululle harmooni. Näin Metsot jättivät pysyvän vaikutuksen niin oppilaisiin kuin kyläänkin (kyläläiset olivat antaneet Juhani Metsolle ansiostaan lisänimen ”Yhteishyvä”).
Tiheään vaihtuvien opettajien jälkeen pysyvämpi opettajapariskunta oli Eeva-Liisa ja Martti Laamanen. Heidän toimikautensa kesti yli 20 vuotta. Kaikkiaan koululla on ollut 47 opettajaa, viimeisimpinä Mirja Toikka ja Vesa Karhu.
Keittolatoiminta
Koulun alkuaikoina kouluruokailua ei ollut. Myöhemmin keittola toimi osan vuotta. Kokovuotisen keittolan pitkäaikaisimmat keittäjät olivat Anja Pakarinen, Irja Malinen sekä Irene Matikainen.
Koulutyön päättyminen
Opetus nykyisessä koulurakennuksessa alkoi 1964. Oppilaita oli tällöin 36. Enimmillään lukuvuotena -66-67 oli 41 koululaista. Tällä hetkellä oppilaita on 13. Vuosituhannen vaihteen oppilasennuste on kolme. Kaupunginvaltuusto teki 26.4.1993 päätöksen Riihijärven koulupiirin lakkauttamisesta ja liittämisestä Närsäkkälän koulupiiriin.
Riihijärven koulun 86-vuotinen taival on näin ollen päättynyt.
Aktiivinen kyläyhteisö on kehitellyt koulun aluetta kylän ja turistienkin viihdyttämiseen.