A. HISTORIATIETOA OJÄMÄEN KOULUSTA

50-vuotisjuhlan historiikkia 4.4.1976 mukaillen
Myöhemmät arkistot

Koulun perustaminen

Toimikunta, johon kuuluivat maanviljelysneuvos Akseli Brander, opettaja Antti Holopainen ja maanviljelijä Heikki Saukkonen oli asetettu suorittamaan Kiteen kansakoulujen piirijaon tarkistusta ja he esittivät  kunnanvaltuuston kokouksessa 10.9.1923, että Kirkonkylästä erotettaisiin Ojamäen piiri, minne uusi koulu tulisi. Ehdotuksessa määriteltiin tarkkaan koulupiirin rajat ja siihen kuuluvat talot. Ehdotelman mukaan Ojamäen kansakoulu aloittaa vuokrahuoneissa, kun tilat on hankittu. Koulurakennus oli tarkoitus saada kylälle 1929. Juurikkajärven koulun kanssa perustettaisiin 18-viikkoinen alakoulu sen käsityöhuoneeseen, jossa Ojamäen alakoululaisetkin kävisivät. Asiaa vauhdittamaan valtuusto aluksi hyväksyi vain koulun johtokunnan v.1924. Johtokunta toimi tehokkaasti, että koulu olisi käynnistynytkin heti, mutta ”varain puute oli esteenä”. Hanke siirtyi vain vuodella, kun Hilma Toropaisen kanssa tehtiin vuokrasopimus viideksi vuodeksi.

Ennen koulun alkua pidettiin vihkiäisjuhla 16.8.1925, johon oli juhlapuhujaksi kutsuttu seurakunnan pappi. Muutakin ohjelmaa oli ja ilmaista tarjoilua. Saman kuun 17.päivänä alkoi alakoulu ja varsinainen kansakoulu 23. syyskuuta. Kouluun mahtui vain 32 oppilasta, joten kaikki halukkaat eivät mahtuneet. Ongelmia oli ja ne poistuivat vasta oman koulurakennuksen valmistumisen jälkeen.

Rakennukset

Suunnittelutyötä varten valittiin toimikunta; kauppias  Pekka Kankkunen, opettaja  Antti Holopainen, opettaja Elvi Soilander ja johtokunnan jäsenet. Tyyppipiirustuksen nro 9 a mukaista koulua kylälle haluttiin, jonka kunnan valtuusto myös hyväksyi. Siihen kuuluivat pää-, talous- ja saunarakennus. Urakka kilpailutettiin, ja Aug. Järvinen rakensi koulun hirrestä, mutta myöhemmin se vuorattiin laudoilla. Sähköt saatiin koululle kesällä 1950 ja vesijohdot 1958. Uusi sauna rakennettiin 1964.

Toiminta ja kehitys

Koulutyö uudessa koulussa aloitettiin 29.8. 1929 ja vihkiäiset pidettiin 16.2.1930. Koulu aloitti 1-opettajaisena ja neliluokkaisena alakouluna ja syyskuun puolivälissä yläluokat. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Juurikkajärven koulun kanssa aloitettiin yhteinen alakoulu vuorotellen kalenterivuosin kummassakin koulussa. Oma alakoulu Ojamäessä alkoi kokovuotisena 1945. Koulu oli jo tällöin 3-opettajainen. Siirtolaisväestön lapset lisäsivät oppilasmäärää, joten vuokrattiin luokkahuone Lammintauksen Kankkusesta alakoululaisille. Pakon edessä oli oppilaita siirrettävä myös Kirkonkylän ja Juurikkajärven kouluihin. Oppilasmäärän mukaan henkilökunnan määrää supistettiin tai lisättiin ja lisärakentamistakin harkittiin. 40-luvun lopun notkahduksen jälkeen oppilasmäärä pysyi noin viidessäkymmenessä. 70-luvulla tapahtui oppilasmäärän voimakas lasku. Kansalaiskoulun myötä ylin luokka siirtyi kirkonkylälle. Peruskouluun siirryttäessä koulussa oli vain 16 oppilasta, kun tällöin 5. ja 6.luokat myös siirrettiin Kirkonkylän ala-asteelle. Ojamäki toimi v.2004 asti, jolloin se lakkautettiin ja oppilaat aloittivat opintonsa kaikki Kirkonkylällä lähinnä Hutsin koulussa.

Muu toiminta

Koulutyö oli keskeytyksessä talvisodan aikoihin siirtoväen ja opettajan rintamalla olon takia. Samoin v. -41 koulu oli sotasairaalana. Siksi koulutyö alkoi 1.10 ja Aura Pajamo hoiti molemmat luokat opettaja-aviopuolisen ollessa taas rintamalla. V. -42  helmikuun 16. päivänä koulutyö keskeytyi ja jatkui taas 1.10. Vuoden -44 syksyllä koululla asui sotilaita ja työ päästiin aloittamaan 16. marraskuuta.  Joskus koulutyötä hankaloitti tilattujen koulutarvikkeiden puuttuminen.

Periaatteessa koulunkäynti oli ilmaista. Johtokunta saattoi kuitenkin velvoittaa tuomaan esim. ruokatarvikkeita ruokalatoiminnan onnistumiseksi. Tuotiin perunoita, porkkanoita ja lanttuja. Syksyisin tehtiin puolukkaretkiä. Suomen kouluissa kouluruoka oli ilmaista v.1943 lähtien. Lyhyenä lauantai-päivänä ruokaa ei annettu. Omat leipäpalat ja maito oli tuotava kotoa ja joinakin vuosina myös ruokailuvälineet. Suomi oli kärkimaita maailmassa tällaisen oppilashuollon järjestämisessä. Aikaa myöten myös säännölliset lääkärikäynnit rokotuksineen kuuluivat  kunnan velvoitteisiin.

Rajaseudun Kansankorkeakouluyhdistys aloitti opintokerhotyön talvi-iltaisin koululla. Harrastettiin lisäopintoja, kuorolaulua ja esim. näytelmien harjoittelua. Järjestettiin juhlia. Koulun opettajat toimivat kerhojen vetäjinä.

Koulun omia juhlia olivat joulu- ja kevätjuhlat. Äitienpäiväjuhlat, Runebergin päivä ja vappu olivat joka vuonna. Tarjoilutarvikkeet juhliin kerättiin kylästä.

Monet paikalliset järjestöt ovat voineet toimia koululla: Maamiesseura, Martat, metsästyseura ja kansalaisopisto, kunnalliset ja valtakunnalliset vaalit ja seurakunnan tilaisuudet saivat mahdollisuuden järjestää toimintansa koululla.

Kauppias Pekka Kankkunen perusti Lahjoitusrahaston, josta vuosittain annettiin avustusta vähävaraisten perheiden lasten koulutien helpottamiseksi. Kiteenkylän Maamiesseura jo v.  1932 avusti koulua liikuntavälineiden ja lääkekaapin saamiseksi. Kapteeni O.A. Pitkänen aloitteesta hankittiin sodissa kaatuneiden sankaritaulu koulun seinälle. Siinä on 11 nimeä. Taulu on opettaja Samuli Siponmaan ja oppilaiden tekemä. Se paljastettiin itsenäisyyspäivänä 1957. Kouluneuvosto suoritti rahakeräyksen ja televisio hankittiin koululle 1976. Johtokunnan toimesta koululle sen alkuvuosina hankittiin pahviset ”tyyppikirjaimet” ja kuvatauluja.

Hallinto

Ojamäen koulun johtokuntaan oli kuulunut  44 henkilöä. Sitä seurasi kouluneuvosto. Johtokunnalla oli tärkeä osa koulun toiminnassa. Pitkäaikaisin jäsen/ puheenjohtaja oli Werner Jumppanen(25/6 vuotta) Heikki Iittiläinen oli jäsenenä 20 vuotta. Johtokunta valitsi taloudenhoitajan; luottamushenkilön, jolle työsarkaa riitti. Pisimpään sitä hoiti Wilho Ylhäinen, 14 vuotta. Koulussa oli myös muita virkoja. Oppilaat olivat vuorollaan järjestäjinä, joka etenkin talvisaikaan oli tosi työtä – lämmitys ja lumityöt ja siivoustakin. Koululle palkattiin sotien jälkeen keittäjä-siivooja-vahtimestarin toimi.

Opettajat

Opettajien lukumäärää koulun lakkauttamisen ei varmuudella löytynyt. Useita kymmeniä kuitenkin. Koulua käyneiden oppilaiden määrä on 1000 paikkeilla. Yläkoulun opettaja oli myös koulun johtaja. Pitkäaikaisia ovat olleet opettajapariskunta Aura ja Kaarlo Pajamo (-30-42), Jouko Lappalainen (pitkäaikaisin), Kerttu Kohonen, Lilja Kopperi ja Riitta-Liisa Lipsanen.

Nykyisin koulutiloissa toimii pitopalveluyritys.
 

B. MUISTELMIA

 

Sanomalehti Karjalaisessa oli tiistaina 12.5.1925 ilmoitus:

PAIKKOJA AVOINNA
Mies eli naisopettajan paikka Kiteenkylän yl.kansakoululla julistetaan haettavaksi koevuodeksi kesäkuun 15. päivään mennessä. Kunnanpalkka on 1650, jota seuraa valtion palkka, 10 aaria  pernamaaksi, 1 lehmän karjalaidun. Koulu sijaitsee vuokrahuoneessa. Opettajan asunnoksi on 1 kamari, keittiö yhteinen, osa navettaa, osa aittaa, polttopuut ja valo vapaat. Valittu ei saa kieltäytyä. Hakemukset osoitettava johtokunnalle.

Kiteellä 6.5.1925
Juho Hyvärinen
 
Koulusivujen alkuun