Nivungin koulu
A. HISTORIATIETOA NIVUNGIN KOULUSTA
Perustava kokous kylällä pidettiin 20.1.1957. Tällöin valittiin koulun johtokunta, jonka puheenjohtajaksi tuli Einar Partanen ja taloudenhoitajaksi Onni Barck. Koulupiirissä alkoi ns. supistettu koulu, jossa yhdellä opettajalla oli alussa 19 oppilasta. Se päätti vuokrata osan Eino Laukkasen erillisen talon kansakouluksi viiden vuoden ajaksi. Sopimukseen kirjattiin ehto, että jos kunnalta saadaan omat tilat koululle, vuokrasopimus voidaan sanoa irti kesken sopimuskauden. Talon tupa toimi luokkahuoneena, ruoka laitettiin sen viereisessä keittiössä, ja opettaja asui eräässä kamareista. Opettajalla oli oikeus käyttää ruokakomeroa, saunaa, vesijohtoa, viemäriä, käymälää sekä perunakellaria. Lapset saivat leikkiä talon pihamaalla.
Johtokunnalla oli merkittäviä tehtäviä. Kokouksissaan se päätti mm. opettajan alustavan työn jälkeen opetussuunnitelman hyväksymisestä, vuosikertomuksesta ja talouden seuraamisesta. Siksi oli valittukin taloudenhoitaja. Johtokunta nimesi henkilöt tekemään tilaukset, vastaanottamaan ne ja velvollisuuden tarkastaa hankkeet. Johtokunnan tehtävä oli myös opettajan ja muun henkilöstön valitseminen. Johtokunta myönsi lomat ja antoi viranhaltijalle lausunnon tekemästään työstä.
Koulutalon vuokraamisesta käytiin voimakasta vääntöä. Kysymyksessä oli harvaan asutun ja melko ison alueen lasten koulumatkojen tasavertaisuudesta. Lopulta poliisi kävi mittaamassa matkojen oikeat metrimäärät ja kunnan päätöksellä koulu toimikin tässä talossa. Pitkän matkan takia osa alueen lapsista kävi Kesälahden Rastin ja naapurissa Hummovaaran koulua.
Aloittavalla koululla oli aina samat ongelmat: koulutarvikkeiden ja kaluston hankkiminen. 50-luvulla Suomi oli jo sen verran vaurastunut, että niitä saatiin nopeammin kuin heti sodan jälkeen. Koululaisten vaate- ja kenkäavustusten saaminen oli käytössä vielä tultaessa 70-luvulle. Näin Nivunginkin monet koululaiset saivat kumikenkiä, monoja ja vaatteita tai kangasta vaatteiden valmistamiseksi. Kouluruokailut olivat tulleet kuntien vastuulle jo koko maassa.
Melko pian tuli koululautakunnalta ehdotus koulupiirin lakkauttamisesta. Johtokunta antoi jyrkkäsanaisen vastaukseen ehdotukseen. Tarkoituksena oli liittää alue Puhoksen koulupiiriin. Kielteisen vastauksen luontevana perusteluna olivat hankalat koulumatkat. Kylällä oli näinkin, etenkin talvella, huonot tiet. Valtatielle oli monesta talosta matkaa viisi kilometriä ja se etenkin ”rospuuttoaikaan” oli vaikeasti kuljettavaa. Autoteitä talvella ei kylällä aurattu. Johtokunta vertasi vastauksessaan kylää saareksi, jolla on luontevat esteensä ”mantereelle” päästäkseen. Oman erikoispiirteensä toi vuosi 1961, jolloin susivaaran vuoksi velvoitettiin vanhempia saattamaan lapsensa kouluun.
Toinen ehdotus koulupiireistä oli Nivungin ja Linnanpellon (Kontiolansalo) yhdistäminen Tasapään kouluun. Tätä vastustettiin kummassakin koulupiirissä. Linnanpellon koululla kun kävi oppilaita Varmosta ja Kousasta saakka. Nivungin ehdotus lautakunnalle oli kahden koulupiirin perustaminen Tasapään yhden sijaan: Nivunki ja Linnanpelto. Asiat eivät ennättäneet edetä kuitenkaan näiden koulupiirien toiveiden mukaisesti.
Johtokunta lähetti kyllä Kouluhallitukselle kirjelmän koulupiirinsä pelastamiseksi. Kunnanvaltuusto lakkautti kuitenkin Nivungin koulun päätöksellään 25.1.1962 ja liitti alueen Tasapään koulupiiriin. Koulutyö lakkasi kylällä seuraavana vuonna. Näin kävi myös Linnanpellon koululle.
Vaikka koulun toiminta-aika oli lyhyt ja ”haasteellinen”, varsinainen lasten koulunkäynti sujui normaalisti. Kouluopetuksen lisäksi järjestettiin monet tapahtumat. Joulujuhlat olivat saaneet aina vanhemmat mukaan katsomaan esityksiä. Lapset saivat todistuksen lisäksi myös joulupussit.
Opettajina koulun lyhyen historian aikana olivat Maire Karppanen ja Eila Kiukkonen. Poikien käsitöitä ohjasivat Emil Toivanen, Aulis Kohonen, Teuvo Karppanen, Esko Kiukkonen ja Pentti Huttunen. Keittäjä-siivoojana olivat vuorollaan Taimi Toropainen, Seija Toivanen, Aili Pellinen ja Kyllikki Parkkonen.
Muitakin tehtäviä oli kouluilla, mm. halkojen hankkiminen. Näitä tarvittiin useille kouluille vuosittain kymmeniä kuutioita. Tarjousten perusteella johtokunta valitsi miehen hoitamaan asian. Johtokunnan puheenjohtajina olivat Einar Partanen ja Eemil Toivanen. Onni Barck oli koulun toiminnan ajan taloudenhoitajana.