Linnanpellon koulu
A. HISTORIATIETOA LINNANPELLON KOULUSTA
Koulun johtokunnan perustava kokous pidettiin 23.2.1947. Koska koulumatka Tasapään koululle muodostui melko pitkäksi, toivottiin uuden koulupiirin muodostamista Kontiolansalon alueesta ja siihen liitettäisiin lähikylien reunoja, joista koulumatka tulisi lyhemmäksi, kuin se lapsilla nyt oli. Kokous päätti asiaa viemään kuntaan päin Atte Kakkisen.
Johtokunta järjestäyyi niin, että varsinaisista jäsenistä puheenjohtajaksi valittiin mainittu Atte Kakkinen ja taloudenhoitajaksi tuli Tauno Kainulainen.
Koulu olisi yksiopettajainen ja aloitti vuokratiloissa Heikki Pekkisen talossa. Opettajaksi saatiin Sirkka Makkonen, jolle asuinhuone saatiin Tauno Holopaisen talosta. Poikien käsityön ohjaajaksi valittiin Reino Pellikka ja keittäjäksi ja ”pölyjen pyyhkijäksi” Helmi Kainulainen. Lämmintä ruokaa tarjottiin neljänä päivänä viikossa ja oppilaat toivat kotoaan ruokatarvikkeita, esim. perunaa.
Yksiopettajaisuus tarkoitti sitä, että alaluokat aloittivat aiemmin elokuussa ja muutaman viikon jälkeen jäivät pois, jolloin yläluokat aloittivat opiskelun ja taas keväällä alaluokat jatkoivat koulutyötä muutaman viikon. Koulupiiri virallistettiin ja Kontiolansaloon tuli Linnanpellon koulu ja koulupiiri.
Johtokunnalla oli merkittävä tehtävä koulun arjessa. Se ”johti” koulua. Johtokunta valitsi henkilökunnan ja tarvittaessa vahvistutti valinnat joko kunnan elimillä tai Raja-Karjalan alueen koulutarkastajalla. Vaikka opettaja tekikin alustavat työt opetussuunnitelmaan, talousarvioon ja vuosikertomukseen, johtokunta käsitteli ne ja lähetti ne hyväksyttäviksi kuntaan. Taloudenhoitajalla oli esim. keittäjän kanssa tarkka työ ruokatarvikkeiden hankkimisessa. Samoin hän teki yhteistyötä opettajan kanssa tarvittavien koulu- ja opetusvälineiden hankinnassa. Piti pysyä vielä laaditussa budjetissa. Opettajalla, keittäjällä ja taloudenhoitajalla oli velvollisuus tehdä hankinnat ja myös vastaanottaa ne. Johtokunta hyväksyi myös kaavakkeet, joita koulu käytti arvioinnissa ja tilastoi asioita kuntaan päin.
Seuraavina vuosina koulua pidettiin myös Eino Ikosen talossa. Ruokaakin alettiin saada viidesti viikossa. Lauantai lyhyenä koulupäivänä pärjättiin omilla eväillä.
Kun opettajaksi valittiin miesopettaja v.-48, tyttöjen käsityötä ohjasi Lyyli Pennanen. Opettajan erottua tehtävästään kesken vuoden uudeksi opettajaksi loppuvuodeksi tuli Yrjö Huotari. Hänen jälkeensä pitkäaikaiseksi opettajaksi valittiin Anna-Liisa Suoniemi (Holopainen). Koulutiloina oli myös Tilda ja Tauno Holopaisen ja 1950-luvun puolessa välin myös Onni Pekkisen talo.
50-luvun vaihteessa johtokunta alkoi ajaa voimakkaasti oman koulurakennuksen saamista kylälle. Tarkoituksena oli, että työt uudessa koulussa alkaisivat jo 1952. Tällöin koulusta tulisi 2-opttajainen. Tämä prosessi jatkui oikeastaan koko koulun toiminnan ajan, eikä koulurakennusta koskaan saatu. Useita tonttivaihtoehtoja käytiin ja maan omistajat olisivat mielellään myyneet alueen koulun tarpeisiin. Tässä asiassa lähestyttiin virallisestikin Kesälahden päättäjiä naapurikylien oppilaiden saamiseksi Linnanpellon koulupiiriin, jolloin kesälahtelaisten koulumatka olisi lyhempi. Tämä yhteistyö ei kuitenkaan vaikuttanut Kiteen kuntapäättäjiin.
Sota-ajan jälkeen niukkuudessa muutenkin elettäessä, myös koulut joutuivat sopeutumaan tähän. Kuitenkin välttämättömät koulutarvikkeet saatiin vuosittain ja vähitellen myös opetusvälineitä tuli koululle lisää: opetustauluja, karttoja, ompelukone ja harmooni.
Yhteiskunnan tukea vaateavustuksilla tuli vuosittain. Unicef-järjestö antoi omaa tukeaan useana vuonna. Pitkämatkalaisille annettiin avustusta koulukuljetuksiin ja jopa polkupyörä oppilaalle syksyn ja kevään sula-ajoiksi.
V.1958 tuli kunnan koululautakunnalta ehdotus alueen liittämiseksi Tasapään koulupiiriin. Palautteessa vedottiin pitkiin matkoihin ja ehdotettiin koulupiirijaoiksi Linnanpellon ja Nivungin alueita, jolloin kahden koulun oikein sijoittamisella vältyttäisiin kokonaan koulukuljetuksilta. Sama ajatus oli myös Nivungin kylällä. Tasapään koulupiiriä ei tarvittaisi. Vuonna 1961 Linnanpellossa koululaisia oli 28, Nivungissa 27 ja Tasapäässä 18. Näihin lukuihin vedottiin.
Koulu kuitenkin lakkautettiin v.1963 ja myös Nivungin koulupiiri samassa yhteydessä liitettiin Tasapään koulupiiriin.( Kunnanvaltuuston kokouksen päätös 25.1.1962.)
Toimintansa aikana Linnanpellon koulupiiri oli pyytänyt valtuustolta lupaa omasta koulurakennuksesta kahdeksan kertaa. Olosuhteet opetustyössä ahtaissa tiloissa oli henkilökunnalle rasittavaa ja ennen koulupiirin lakkauttamista opettaja Anna-Liisa Holopainen irtisanoutui työstään.
Toimintansa aikana opetustyö sujui hyvin. Koulu ja kylä toimivat yhdessä: esimerkkinä kuusijuhlat, joihin koko kylä kokoontui. Lapsille ylimääräisenä herkkuna saatiin joulupussit, vähän karkkia ja joululehti. Koululla toimi varhaisnuorisokerho. Vanhempien illoissa oli ulkopuolisiakin puhumassa: pappi ja lääkäri.
Opettajina toimivat Sirkka Makkonen, Arvo Salama, Yrjö Huotari, Anna-Liisa Holopainen, Liisa Haavisto, Pertti Lipsanen, Kyllikki Suoniemi, Irja-Elina Avonius , Vappu Tiainen ja Sirkka Hakulinen. Osa heistä oli lyhytaikaisina sijaisina.
Poikien ja tyttöjen käsitöitten ohjaajina olivat Reino Pellikka ja Lyyli Pennanen. Johtokunnan puheenjohtajina olivat Atte Kakkinen ja Veikko Holopainen. Taloudenhoitajina toimivat Tauno Kainulainen, Reino Holopainen ja Onni Pekkinen. Keittäjä/siivoojan työtä tekivät Helmi Kainulainen, Helmi Ikonen, Helmi Holopainen, Eini Kainulainen ja Kerttu Pekkinen.