Honkasillan koulu
A. HISTORIATIETOA HONKASILLAN KOULUSTA
Honkasillan kansakoulupiiri sijaitsi Kiteen eteläisimmässä osassa Pyhäjärven ja valtakunnan rajan muodostamassa kolmiossa. Piiri perustettiin v.1938 osaksi Närsäkkälän ja myöhemmin osaksi Neuvostoliitolle luovutetuista Uukuniemen Kalattoman kylän alueista. Sille annettiin nimeksi Konnunmäen koulu nyt rajan taakse jääneen taloryhmän mukaan, koska ajateltiin tuleva koulutalo sijoittaa jonnekin sinne seuduin.
Koulu aloitti toimintansa yksiopettajaisena Arvi Kostamolta vuokratussa talossa ensimmäisenä opettajanaan Meeri Laurimo. Tässä talossa koulu olikin muutamia evakkotaipaleita lukuun ottamatta 40-luvulla tapahtuneeseen tulipaloon saakka, jossa koulun omaisuus, mm. arkisto tuhoutui kokonaan. Seurasi muutama vaikea vuosi koulun toiminnassa, koska tarkoitukseen sopivaa vuokrahuoneistoakaan ei löytynyt. Juuri perustettu alakoulu sijoitettiin pieneen mökkiin ja yläkoulu toimi eri talossa verholla eristettynä muusta talonväestä. Tästä johtuen odotettiin hartaasti oman koulutalon saantia. Tämä toive toteutuikin sitten syksyllä 1951, jolloin koulu pääsi muuttamaan kunnan omalle maalle rakennettuihin väljiin tiloihin. Näihin kuuluivat varsinainen koulurakennus kerhohuoneineen, erillinen kahden opettajan asuinrakennus, saunarakennus, vieläpä navettakin. Rakennus oli ns. Teisten(?)-tyyppiä ja kustannukset nousivat 14,5 milj.markkaan. Koulun nimi oli rauhanteon jälkeen muutettava ja uusi nimi saatiin piirin alueella olevasta suosta, jonka äärelle koulu aluksi aiottiin rakentaa.
Koulu oli ns. kaksiopettajainen ja tontille rakennettiin lisäksi asuintilat myös mahdolliselle muulle henkilökunnalle. Koululle valittiinkin heti v.1951 keittäjä/siivooja. Koska koulurakennus tuolloin syksyllä ei ollut aivan valmis, aloitettiin opetus opettajien asunnoissa.
Raja-Karjalan koulutarkastaja Kivikkokangas kävi vielä tekemässä oman tarkastuksensa ja hän kiinnittikin huomiota opetuksellisiin parannuskeinoihin, joita rakentamisessa vielä voitiin ottaa huomioon.
Koulun vihkiäiset pidettiin 3.8.1952. Uuteen ja isompaan kouluun alettiin hankkia koulu- ja opetusvälineitä. Tässä johtokunnan ja opettajien aktiivisuus vei nopeasti hankintoja eteenpäin. Oppilaita seitsemän vuoden ennusteessa arveltiin olevan 60-65. Riittävä määrä kahdelle opettajalle. Koululle hankittiin myös kirjasto.
Viiden kouluvuoden jälkeen saatiin lähettää kunnalle lista tarvikkeista ja välineistä, mitkä olivat huonokuntoisia tai niitä oli liian vähän. Saatiin huomattava määrä tuoleja, liikunta- ja käsityötarvikkeita.
Kaksi ylintä luokkaa sai syksyisin ”perunannostolomaa” pari viikkoa. Oppilaat toivat kouluun ruokatarvikkeita, esim. itse kerättyjä puolukoita.
Koulussa oli sähköt ja vesijohdot ja kaivosta saatava oma vesi. Kaivon kanssa oli pitkään ongelmia, alue kun on suoperäistä. Rakennettiin kaksi kaivoa ja yritettiin veden laatua parantaa kemiallisillakin aineilla. Joskus huonon laadun vuoksi vettä jouduttiin ”vetämään” koululle muualta Puulämmitteisen koulun lämmityhalot hankittiin huutokaupalla – halvimman tarjouksen mukaan. Puuta ostettiin vuosittain 50-150 kuutiometriä.
Koulun tyhjiä asuintiloja vuokrattiin rajavartiolaitoksen miehille ennen heidän oman rakennuksensa valmistumista.
Annettiin kunnalle lausunto koulupiirirajoista. Kenelläkään lapsella koulumatka ei ylittänyt viiden kilometrin määrää. Riihijärven koulupiirin alueelta Valkeavaarasta ja Närsäkkälän Ohravaarasta lapsia kävi Honkasillan koulua lyhemmän matkan vuoksi.
Kun kylä nojasi valtakunnan rajaan, aloitettiin varmuuden vuoksi tehdä lasten kouluun saattamista useammastakin suunnasta. Toinen riskitekijä olivat 60-luvun alussa susivuodet, jolloin lapsia kuljetettiin koulumatkoja vanhempien kanssa.
Yhteiskunta tuli vastaan vuosittain annettavalla vaateavustuksella. Näin oli koko ajan muissakin kouluissa vielä 70-luvulle.
Johtokuntien tarmokkaina puheenjohtajina näinä koulun perustamisen ja toiminnan vaikeinakin aikoina ovat olleet Antti Leinonen, Maiju Kostamo, Aarne Pirinen, Toivo Hirvonen, Lauri Tiainen ja Aulis Nousiainen. Johtokunta kirjaimellisesti johti koulua. Se valitsi jäsenistään puheenjohtajan ja taloudenhoitajan. Opettajat olivat kokouksissa sihteereinä. Johtokunta valitsi mm. opettajat (tarkastaja vahvisti). Opettajien alustavan työn jälkeen johtokunta laati opetussuunnitelman, talousarvion ja vuosikertomuksen. Johtokunta lähetti kuntaan lausunnot ja anomukset. Taloudenpito oli tarkkaa työtä. Koulutarvikkeet hankittiin johtokunnan toimesta ja samoin esim. oppilasruokailuun tarvittavat aineet. Johtokunta valitsi henkilöt, joilla oli tämä velvollisuus ja myös oikeus vastaanottaa tilaukset. Johtokunta sai hankkia tuotteet itsenäisesti. Näin esim. kouluruokatarvikkeet ostettiin Närsäkkälän kyläkaupasta.
Johtokunnan valitsema taloudenhoitaja keittäjän kanssa yleensä hoiti ruokailutarvikkeet. Taloudenhoitajina olivat Tauno Tiainen, Matti Hurskainen ja Aulis Nousiainen. Keittäjinä olivat Helmi Tuhkanen, Lempi Kostamo, Siiri Kostamo, Impi Heikkinen ja Anja Vatanen.
Koulun opettajat vaihtuivat luonnollisesti usein. Kauimmin olivat Lempi Metso, Mirja Saastamoinen, Aune Arola, Kaija Niemelä, Viola Eriksson sekä koulurakennusten valmistumisten jälkeen opettajapariskunta Anneli ja Kalervo Kostamo. Lyhyitä sijaisuuksia hoitivat mm. Sami Kiiskinen, Anneli Nenonen, Raija Jaatinen, Aune Mustonen ja Hilkka Karhu.
Oppilasmäärältään koulu pysytteli useita vuosia eräänä suurimmista 2-opettajaisista kouluista. Rajan läheisyys ja syrjäinen asema edistivät poismuuttoa niin, että oppilaita oli lukuvuonna 1965-66 vain 35. Vuosikymmenen lopulla alettiin varautua supistettuun kouluun siirtymiseen tai liittymiseen toiseen koulupiiriin. Näin kävikin v.1969 ja Honkasillan koulupiiri lakkautettiin ja liitettiin Närsäkkälän koulupiiriin.
Kyläläisten toiveena on ollut, että koulurakennus pidettäisiin kunnossa ja kylän käytössä. Siellä onkin ollut toimintaa tähän saakka ja asujiakin nyt kirjaimellisesti luonnon helmassa.