Vihtavaaran koulu
A. HISTORIATIETOA VIHTAVAARAN KOULUSTA
1950 – 1961
Alustava kokous koulupiirin perustamiseksi Vihtavaaraan pidettiin 29.5.1950 silloisen Rääkkylän kunnan Heinoniemen kylän Vihtavaarassa. Heinoniemen alue liitettiin Kiteeseen 1954. Tähän saakka päätökset koulua koskien tulivat Rääkkylän kunnanhallituksen, valtuuston ja koululautakunnan tekeminä.
Koulu aloitti toiminnan vuoden kuluttua kaksiopettajaisena Samuli Laukkasen kartanon asuinrakennuksessa. Toimiakseen kouluna se edellytti luokkahuoneiden ja muidenkin rakennusten korjaamista. Tätä jouduttiinkin tekemään oikeastaan koko koulun toiminnan ajan.
Opettajat saivat myös asunnon ja palkkansa lisäksi luontaisetuina maa-alueen pienimuotoiseen maatalouteen. Mikäli he eivät käyttäneet tätä mahdollisuutta, kunta vuokrasi pellot kylän maanviljelijöille.
Uuden koulun aloittaminen vaati johtokunnalta aktiivisuutta paitsi henkilöstön valinnoissa, myös opetuskaluston ja -välineitten saamiseksi. Näitten hankintaa jouduttiin tekemään usean vuoden ajan. Samoin lakisääteinen kouluruokailu oli saatava toimimaan.
Suomessa näinä vuosina oli pulaa pätevistä opettajista. Näin Vihtavaarassakin jouduttiin lähes vuosittain panemaan opettajien virat auki, koska koevuosille kahdeksi vuodeksi ei saatu pätevyyden omaavaa opettajaa. Yleensä saatiin naisylioppilaita, joille tämä oli hyvä meriitti haettaessa opiskelemaan. Poikien ”veiston” ohjaajaksi saatiin kylältä käteväksi tunnettu mies.
Johtokunnilla oli merkittävä tehtävä oman koulun johtamisessa. Johtokunnan puheenjohtaja ja taloudenhoitaja asemassaan hoitivat monia käytännön velvotteita. Johtokunnalle kuului päättää ja hyväksyä opetustyötä ohjaavat seikat. Näitä olivat opettajien kanssa tehdyt opetussuunnitelmat, vuosikertomukset ja lausunnot kunnalle. Lisäksi huolehdittiin opetustilojen kunnosta, tarvikehankinnoista ja niiden vastaanottamisesta. Johtokunta nimesi keskuudestaan henkilöt, joilla oli oikeus näihin tehtäviin. Puulämmitteiseen rakennukseen hankittiin halot tarjousten mukaan. Taloudenhoitaja keittäjän kanssa vastasi keittolan tarvikkeiden hankinnasta. Kuntaan lähetettiin johtokunnan nimissä vuosittain tarvittavat tilastot ja lausunnot. Alkuvuosina kokouksia oli lukukaudessa lähes kymmenen.
Opetustyö lähti kuitenkin hyvin käyntiin. Suurten ikäluokkien myötä koulussa oppilaita oli kahden opettajan tarpeiksi. Puutteita tietysti oli. Sähkön saaminen muutti elämää myös koulussa. Tarvikkeita saatiin vähitellen ja oppilashuoltoa paransivat vuosittaiset avustukset kunnalta ja eri järjestöiltä. Jatkoluokkia pidettiin Heinoniemen koulun kanssa yhdessä. Jo vuosikymmenen puolessa välin ehdotettiin kuntaan, että rakennettaisiin oma koulurakennus. Se ei kuitenkaan toteutunut. Koulu suuntautui myös ulospäin. Pidettiin vanhempainkokouksia. Lisäksi viikoittain oli ns. nuorisotyötä. Harrastettiin lukemista, laulua ja jopa käytöstapojen oppimista. Talvella pidettiin hiihtokilpailuja. Syksyllä annettiin oppilaille työlomaa eli käytännössä perunannostolomaa. Oppilaat toivat syksyisin keittolaan ruokatarvikkeita.
Opetustyön ulkopuolistakin toimintaa oli. Monena vuotena käytiin Savonlinnassa kevätretkellä.
Koululla toimi nuorisokerho, kansantanhujen opetusta ja pidettiin kerran arvokas Kalevala-juhla.
Kun alueella olivat Heinoniemen ja Leinovaaran koulut, käytiin keskusteluja koulupiirien vaihtoehdoista oppilasmäärien pienentyessä. Vihtavaaran koulu muuttuikin ns. supistetuksi kouluksi. Tarkoitti yksiopettajaisuuteen siirtymistä. Kunta ehdotti oppilaiden siirtämistä Puhoksen koulupiiriin ja koulukuljetuksia sinne. Tähän ei johtokunta suostunut. Selvitettiin koulupiirirajat, joiden avulla koulu olisi voinut jatkaa. Tehtiin tilasto vuonna 1960 oppilasennusteesta seuraavalta seitsemältä vuodelta (vuonna 1960-61 20 oppilasta). Vuoden kuluttua kunta päätti Vihtavaaran koulupiirin yhdistämisestä Leinovaaran koulupiiriin. Pitkämatkalaisille järjestettiin autokuljetukset koululle. Opetus Vihtavaarassa päättyi vuonna1961.
Opettajina koululla ovat olleet
Pentti Kyckling, Marjatta Pakarinen, Leena Rouvinen, Pirkko Viljanen, Jorma Eerola, Hilja Vesala, Aune Kankkunen, Mirja-Liisa Reijula, Päivikki Jaakkola, Kirsti Huhtanen, Laila Paajanen, Ritva Lankinen, Elvi Reijonen, Saara Luhta, Raili Mäkilä (Haverinen), Elli Vattulainen, Einari Suomalainen ja Päivikki Jaakkola.
Poikien käsityön ohjaajat
Einar Suomalainen, Kaarlo Karvinen ja Oiva Nykänen.
Johtokunnan puheenjohtajat
August Kosonen, Toivo Nousiainen, Juho Malinen ja Tauno Makkonen.
Taloudenhoitajat
Toivo Nousiainen, Eino Kurki ja Juho Malinen.
Keittäjä/vahtimestarit
Aino ja Viljo Pykäläinen, Irja Muukkonen, Elma Mäkilä, Elsa Hirvonen, Inkeri Kurki ja Hilkka Kurki.