Kuva Raimo Silvennoinen: Leinovaaran väliaikainen koulu
A. HISTORIATIETOA LEINOVAARAN KOULUSTA
Kaupungin arkistosta koottua tietoa
Leinovaarassa alkoi supistettu kansakoulu toimia kevätlukukauden alusta 1946. Tätä ennen olivat Leinovaaran koululaiset käyneet Puhossalon eli Jouhenvaaran koulua. Matkaa tuli suoraan metsäpolkuja pitkin yli viisi kilometriä. Tämä ym. hankaluudet saivat aikaan sen, että kylään alettiin puuhata omaa koulua. Niinpä perustettiin Leinovaaran koulupiiri.
Leinovaaran kansakoulun johtokunta piti ensimmäisen kokouksensa 23.12.1945. Siinä esitettiin, että opettaja Ida Aalto kirkonkylän kansakoulusta nimitettäisiin opettajaksi tähän kouluun kevätlukukaudeksi 1946. Niin myös tapahtui, ja koulu pääsi alkamaan 7.1. 1946.
Koulu toimi vuokrahuoneissa aina vuoteen 1961 asti. Eino Silvennoisen talosta saatiin vuokrattua huone koulutiloiksi ja tässä talossa toimikin osa koulusta aina varsinaisen koulutalon valmistumiseen asti. Pyrkimyksenä oli saada oma koulurakennus jo 1949. Suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut. Koulun muututtua 2-opettajaiseksi syyslukukaudella vuokrattiin toinen luokkahuone Janne Pirisen talosta. Tässä talossa toimi alakoulu 21.3.1960 saakka, jolloin talo tuhoutui tulipalossa. Toinen luokkahuone vuokrattiin Mikko Hirvoselta kevätlukukauden 1960 loppuun ja seuraavan syyslukukauden Matti Silvennoiselta.
Leinovaaran koulu, nykyinen Leinola – kylätalo
Kyseiset luokkahuoneet kävivät oppilasmäärän kasvaessa kovin ahtaiksi, ja niin alettiin jo 1955 entistä pontevammin puuhata ja anella, että Leinovaaraan rakennettaisiin varsinainen koulurakennus. Sitä varten varattaisiin määräraha seuraavan vuoden kunnan talousarvioon. Kunnanvaltuustolle esitettiin ostettavaksi koulutontiksi alue Janne Piriseltä. Asia edistyi varsin hitaasti, mutta muutaman vuoden kuluttua tontti kuitenkin ostettiin. Seuraava asian edistymistä osoittava merkintä on johtokunnan pöytäkirjassa 26.1.1958, jolloin hyväksyttiin koulun asemapiirros ja 17.3. 1959 vihdoin rakennuspiirustukset. Koulutalon rakentaminen alkoi syyskuun alussa 1960 ja koulu valmistui kesäkuun alkuun 1961. Leinovaaran koulupiiriin yhdistettiin 1961 Vihtavaaran piiri, jossa oli toiminut 1-opettajainen koulu, sekin erittäin vaatimattomissa oloissa. Vihtavaaran osuus koulun oppilasmäärästä oli tasaisesti 15-16 oppilasta. Uuden koulun vihkiäisiä vietettiin 25.2. 1962. Näin oli toteutunut kyläläisten harras toive saada oma koulu kylään. Asia oli ollut vireillä vuodesta 1949 lähtien eli 12 vuotta, ja tänä aikana varsinkin koulun johtokunta sai ponnistella ja pitää lukuisia istuntoja asian eteenpäin viemiseksi. Koulupiirin johtokunnan puheenjohtajina ovat olleet Jussi Kovanen (1946–55), Onni Leinonen (1955–57), Eino Juvonen (1957–60) ja Pentti Hirvonen vuodesta 1961 lähtien.Koulun opettajina kyseisenä aikana on ehtinyt toimia 28 eri henkilöä, lisäksi veiston ohjaajat. Opettajat ovat suurimmaksi osaksi olleet epäpäteviä ja viihtyneet yleensä vain lukuvuoden. Pisimpään ovat olleet Pentti ja Raili Könönen, jotka olivat opettajina vuodesta 1961 lähtien.
Varsinkin uuden koulutalon suunnitteluvaiheessa oli usein esillä kysymys, riittääkö piirissä oppilaita. Oppilasmäärä on ollut suurimmillaan 42 ja aina vuoteen 1985 koulu toimi omillaan. Oppilasmäärä on vaihdellut ja yleissuuntaus oli pienenemään päin. Heinoniemen ja Leinovaaran koulupiirit yhdistettiin v.1985.
Keittäjä-siivooja talonmieheksi tuli v.1974 Tuula Olkkonen, joka hoiti tehtävää 13 vuotta. Hänen jälkeensä valittiin tehtävään Tuovi Vänttinen.
Heinoniemeen yhdistetty koulu lakkautettiin kokonaan vuonna 1996.