Hotellin tontti näytti tältä 1950-luvun lopulla. Paikan nimi on vanhastaan ollut Raippala. Kerrotaan, että tontilla olevaan suureen mäntyyn on aikoinaan sidottu raipparangaistukseen tuomitut rikolliset.
Karjalan Kannakselta tulleet Laasosen neidit ostivat talon Heikki Matikaiselta 1920-luvulla ja asuivat siinä vuosikymmeniä. Heidän kuoltuaan Kiteen Tienristeys Oy osti tontin.

Tontin kulmauksessa oli iso kivi ja sen taustalle oli 1950-luvulla pystytetty elokuvamainostaulu. Tämä oli nuorison suosima kokoontumispaikka. Vasemmassa yläkulmassa näkyy taitekattoinen Raippalan talo.

Tikan mäeltä otetun kuvan vasemmassa reunassa näkyy Raippalan talo, oikeassa lääkärin talo. Keskellä ylhäällä on Nuorisoseuran talo, alhaalla Räsäsen pihapiiri nykyisen ABC:n paikalla.

Kiteeläiset liikemiehet perustivat 1960-luvun lopulla Kiteen Tienristeys Oy:n hotelli- ja ravintolarakennusta varten. Alkon tytäryhtiö Kantaravintolat Oy vuokrasi valmistuneet tilat ja aloitti toiminnan nimellä Kiteen Kantakievari. Useiden vaiheiden jälkeen talo on saanut nimen Kiteenhovi. Hotelli- ja ravintolatoimintaa jatkavat siinä nykyisin Aini ja Kari Sutinen.

Järveltä 1920-30-lukujen vaihteessa otettu kuva, jossa näkyy sen aikuisia kunnan rakennuksia. Vasemmalla on 1901 valmistunut kunnalliskoti, jonka paikalla on nykyisin Pajarintie 2:n asuintalot. Ylhäällä harjulla on vanha puinen kunnantalo, jonka viereen uusi rakennettiin 1934. Oikeassa reunassa on kunnalliskodin 1914 valmistunut mielisairasosasto ja leipomo, hullujenhuoneeksikin kutsuttu. Se on nykyisin saneerattuna omakotitalona Pajarintie 1. Uusi mielisairasosasto rakennettiin sittemmin eri paikkaan.

Kunnantalo oli Ilmolan tilalla Savikolle ja Sortavalaan johtavan tien varrella. Tällainen oli valtamaantie 1920-luvulla.
Kunta oli ostanut Ilmolan 1889 matkaselkäläiseltä maakauppias Tuomas Laurikaiselta, joka vähän aikaisemmin oli urakoinut Kiteen kivikirkon.

Kuva vuodelta 1934, jolloin ”Valkoisen talon” perustuksia valettiin. Vanha rakennus on vielä paikallaan. Uusi rakennettiin aivan vanhan viereen, sijansa verran kauemmas maantiestä.

Vuonna 1934 valmistunut vanha kunnantalo on kylän vanhimpia kivirakennuksia. Kunnanhallinnon ohella siinä on aikoinaan toiminut mm. Kiteen Osuuskassa. Uuden kunnantalon valmistumisen jälkeen ollut mm. kroonikkosairasosastona, alkoholistien hoitokotina ja Ammattikoulun hallintorakennuksena. Nykyisin se on taas kaupungin hallintokäytössä.

Vuodelta 1928 olevassa kuvassa talo on alkuperäisessä asussaan. Kirkonkylän nuorisoseura rakensi talon 1922. Seuran toiminta painottui kansanvalistukseen ja oli erittäin vilkasta ja monipuolista. Runsaan neljännesvuosisadan esimiehenä toimi piirilääkäri Hannes Tikka.
Sotien aikana talo oli armeijan käytössä ja oma toiminta hiljeni. Se virisi uudestaan ja oli vilkasta erityisesti 1950-60-luvuilla hieman toisin painotuksin. Seura mm. järjesti joka talvi Marianpäivän aikoihin suuret henkiset kilpailut, usein kaksipäiväisinä.

Seurantalo 1960-luvun alussa. Vasemmassa päädyssä olevan poikkiharjaisen, korkeamman laajennusosan rakensi ja omisti Kiteen Suojeluskunta, joka oli tullut talon ylläpitoon mukaan 1932. Tässä osassa oli kaksi ravintolasalia, keittiö ja suojeluskunnan varasto. Yläkertaan tuli asunto.
Syksyllä 1944 Suojeluskunta lahjoitti osuutensa Kiteen Maamiesseurojen liitolle viimeisenä toimenaan ennen valvontakomission vaatimaa järjestön lakkauttamista. Ikkunoihin tehtiin myöhemmin luukut, koska taloa käytettiin säännöllisesti elokuvateatterina.

Talo siirtyi kokonaan Nuorisoseuran omistukseen 1961. Sen jälkeen rakennettiin toinen laajennusosa ja peruskorjattiin entiset tilat. Taloon tuli nykyaikainen ravintola ja WC:t.

1970-luvun kuvassa näkyy talon viimeinen, moderniin laatikkotyyliin 1970 tehty laajennusosa. Vanha sali oli elokuvateatterina, uutta voitiin vuokrata erilaisiin kaupallisiin tarkoituksiin, mm. huonekaluliikkeelle. Talo nimettiin Huvikeskukseksi.

Nykyinen Huvikeskus rakennettiin 1991 palaneen Nuorisoseuran talon paikalle vuonna 1992. Talo on ollut suuren osan ajasta vuokrattuna Kiteen kaupungille opetustiloiksi.

Uusi Seurantalo valmistumisensa jälkeen.

Televirmin talossa toimivat myös mm. tilitoimisto, kirpputori ja postin jakelu.
Talo on rakennettu 1970-luvulla E-osuusliikkeisiin kuuluneen Sisä-Karjalan myymäläksi. E-liikkeen loppumisen jälkeen talo on ollut monenlaisessa käytössä

2000-luvulla talossa oli mm. Postipankin peruja oleva Sampo Pankki, postitoimisto, tilitoimisto ja kellarissa kirpputori sekä fysikaalinen hoitola. E-liike ei enää jatkanut Kiteen keskustassa.

E-osuusliikkeiden 1970-luvun suurfuusion jälkeen rakennuksessa toimi Tenna -ketjun tavaratalo. Siihen kuului myös polttoaineiden myynti.

Kirkonkylän ydinkeskuksen maisemaa 1950-luvulla. Tienristeyskolmion takana on Ol Sisä-Karjalan toimitalo. Se palveli myös linja-autoasemana. Vasemmanpuoleisessa matalammassa siivessä oli kahvila ja Matkahuolto. Oikealla oli myymäläpuoli, takana varastosiipi. Kaupan edessä näkyy suosittu jäätelö- ja makeiskioski.- Liikkeen pääkonttori oli Tohmajärvellä, sivumyymälöitä useassa kunnassa. Värtsilässä sillä oli huomattavaa liiketoimintaa.
Tarkkasilmäinen erottaa kuvan etuosassa puhelinpylvään vinotuen alta kolmionmuotoisen kaivokatoksen. Tämä oli toinen kylän yleisistä kaivoista ennen vesiosuuskunnan perustamista. Toisenkin paikka häämöttää Sisä-Karjalan talon oikealla puolella olevan Osuusmeijerin henkilökunnan talon eli Kolhoosin edustalla, mutta itse kaivoa ei näy. Se jää pihasaunan taakse.

E-liike, ”Edistysmielinen osuuskauppaliike” luonnehti itseään Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliikkeeksi. Siitä vääntyi kansan suussa nimi ”Pikku-Ville”. Keskusliikkeen mukaan se oli OTK-lainen osuuskauppa erotukseksi viereisestä SOK-laisesta Kiteen Osuuskaupasta.
Kuvan vasemmassa alakulmassa näkyy, miten nurmikko viettää alaspäin. Häköoja kulki avonaisena kaupan editse.

Sisäkuva myymälästä 1940-luvulla.

Varastosiipeen oli 1960-luvulla sijoitettu jalkineosasto.

Osuuskassan katolta 1960-luvun lopulla otetussa kuvassa näkyy Sisä-Karjalan kiinteistön takapiha.

Ilmakuvasta 1960-luvun alusta hahmottuvat hyvin Kiteentien varren liiketalot. Oikealla tien takapuolella on Yhdyspankin talo rakenteilla. Siitä vasemmalle Osuuskaupan päämyymälä eli Funkistalo lisäsiipineen, sitten Kansallispankki ja Y-risteyksessä Osuusliike Sisä-Karjala. Tien etupuolella vasemmalla Osuuskaupan asuintalo, seuraavina Stepanowin talo, Osuuspankki ja Kupiaisen talo mataline lisäsiipineen.