Lisätietoja osuuskassan syntyvaiheista ja talosta

Täysimittaisena osuustoiminta alkoi pitäjän puitteissa, kun vuonna 1906 agronomi Aksel Branderin valistustyön tuloksena perustettiin Kiteen Osuusmeijeri. Osuusmeijeri ja Osuuskauppa kehittyivät pian vakavaraisiksi yrityksiksi. Erityistä kaukonäköisyyttä luottamusmiehet osoittivat mittavilla tonttihankinnoillaan, joiden hedelmistä Kiteen Osuuskassakin pääsi nauttimaan. Ilmeisesti ajan katsottiin täyttyneen vuonna 1917, kun tammikuun 14. päivänä pidettiin Osuuskaupan ja maaliskuun 28. päivänä Osuuskassan perustava kokous. Perustamiskokous pidettiin Rantalan talossa kirkonkylässä, samassa paikassa kuin Osuuskauppakin oli perustettu. Levottomasta ajasta johtuen kassan toiminta pääsi alkamaan vasta 1921.Vaikka perustamisvaiheessa puhuttiin ”suurkassasta”, lähti toiminta alkuun vaatimattomissa puitteissa. Asioita hoidettiin aluksi Osuuskaupan puotikamarissa. Sittemmin kassa siirtyi Osuusmeijerin konttoriin ja sieltä Selkueelle kunnantalolle. Lokakuussa 1937 päätettiin ostaa Kiteen Osuuskaupalta Osulan tilasta tontti ”kirkon puolella Häköojasta”. Rakennussuunnitelman pohjaksi hyväksyttiin OKL:n tyyppipiirustus A. Talon urakoi vuonna 1938 Heikki Havukainen Kiteenlahdesta hintaan 265 000 mk. Kellarikerrokseen tuli pannuhuone, sauna, pesuhuone, halkovarasto ja talouskellarit. Alakerta käsitti toimistosalin holveineen, hallituksen kokoushuoneen sekä erilliset kaksi huonetta ja keittiön. Yläkerrassa oli kaksi huonetta ja keittiö. Toimistokerroksen läntinen puoli ja yläkerran huoneet vuokrattiin vuoden 1940 alusta postitoimistoksi, jossa tehtävässä ne olivat postin oman talon valmistumiseen v. 1950 saakka. Yläkerta otettiin tosin toimitusjohtajan asunnoksi v. 1945. Kirkonkylän ilme muuttui tähän aikaan muutenkin melkoisesti, kun Kiteen Osuuskauppa rakennutti uuden upean myymälän ja Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliikkeelle valmistui ”kaunis liiketalo samaan kyläryhmään”.

Aikaisemmat rakennukset

 

360 Kit Ok

Tontilla oli vuonna 1938 rakennettu Kiteen Osuuskassan funkistyylinen toimitalo. Se oli toinen kivinen liiketalo kirkonkylässä (ensimmäinen oli 1936 valmistunut Säästöpankki). Siinä oli katutasossa kaksi liikehuoneistoa, yläkerrassa johtajan asunto. Osuuskassa sijoittui oikeanpuoleiseen huoneistoon, vasemmanpuoleinen vuokrattiin postille. Kun kassalle valmistui uusi toimitalo 1960, vanhan tilat vuokrattiin ulos. Eri aikoina talossa sijaitsivat mm. Sairasvakuutustoimisto, Kansaneläkelaitos ja Kiteen-Tohmajärven lehti. Talo purettiin 1974.

 

 Lisätietoja osuuskassan syntyvaiheista ja talosta

Savikontie 6 A

Teletalo 

 

Ikkunaton Teletalo rakennettiin 1970-luvun puolivälissä uutta automaattista puhelinkeskusta varten. Tuon ajan tekniikka vaati keskuslaitteistolle runsaasti tilaa. Kitee oli Suomen viimeisiä paikkakuntia, joissa oli käsivälitteinen puhelinverkko. Se oli Akilleen kantapää vilkastuvaa elinkeinoelämää - mm. uusia teollisuuslaitoksia - ajatellen. Uusi keskus teki puhelinautomaation mahdolliseksi.

Ikkunaton Teletalo rakennettiin 1970-luvun puolivälissä uutta automaattista puhelinkeskusta varten. Tuon ajan tekniikka vaati keskuslaitteistolle runsaasti tilaa. Kitee oli Suomen viimeisiä paikkakuntia, joissa oli käsivälitteinen puhelinverkko. Se oli Akilleen kantapää vilkastuvaa elinkeinoelämää – mm. uusia teollisuuslaitoksia – ajatellen. Uusi keskus teki puhelinautomaation mahdolliseksi.

Ajassa taaksepäin

Aikaisemmat rakennukset

 

1950-luvulla kirkonkylän taksit olivat enimmäkseen amerikanrautoja, mutta myös joitakin neuvostovalmisteisia esiintyi (Zil, Pobeda). Kuvan oikeassa reunassa näkyy osittin Matkahuollon koppi. Linja-autoaseman seutu oli vetistä aluetta, lähes suota. Alueen oikean reunan vieressä kulkenutta Häköojaa syventämällä saatiin maaperää kuivemmaksi, mutta täyttömaata oli tuotava runsaasti. Kuvan vasemmassa reunassa oleva lammikko on tehty kaivamalla. Sitä käytettiin kesäisin myös palokunnan vedenottopaikkana.

1950-luvulla kirkonkylän taksit olivat enimmäkseen amerikanrautoja, mutta myös joitakin neuvostovalmisteisia esiintyi (Zil, Pobeda). Kuvan oikeassa reunassa näkyy osittin Matkahuollon koppi. Linja-autoaseman seutu oli vetistä aluetta, lähes suota. Alueen oikean reunan vieressä kulkenutta Häköojaa syventämällä saatiin maaperää kuivemmaksi, mutta täyttömaata oli tuotava runsaasti. Kuvan vasemmassa reunassa oleva lammikko on tehty kaivamalla. Sitä käytettiin kesäisin myös palokunnan vedenottopaikkana.

Keisarinkuja 3

Taksi/Grilli

 

DSC_6025

Tässä oli vielä kesän 2014 alussa pikaruokapaikka. Rakennuksen oikeassa päässä kulman takana on taksiasema.

 

Taksikopilla sattui päivystämään vain yksi auto.

Taksikopilla sattui päivystämään vain yksi auto.

Ajassa taaksepäin

Aikaisemmat rakennukset

 

Rakennus oli aikaisemmin Kiteen Sotainvalidien omistuksessa. Invalidit pitivät  siinä kahvilaa ja ravintolaa. Samalla tila toimi linja-autoaseman odotushuoneena.  Matkahuollon toimipiste oli pienessä erillisessä rakennuksessa oikealla.

Rakennus oli aikaisemmin Kiteen Sotainvalidien omistuksessa. Invalidit pitivät siinä kahvilaa ja ravintolaa. Samalla tila toimi linja-autoaseman odotushuoneena. Matkahuollon toimipiste oli pienessä erillisessä rakennuksessa oikealla.

 

Alkuaan rakennus oli puolta pienempi. Tilat osoittautuivat ahtaiksi. Talon  suunnittelija, kunnan rakennusmestari Reino Alhainen piirsi laajennusosan, joka  tehtiin 1950-luvun lopulla. Invalidien kahvila voitiin laajentaa ravintolaksi.

Alkuaan rakennus oli puolta pienempi. Tilat osoittautuivat ahtaiksi. Talon
suunnittelija, kunnan rakennusmestari Reino Alhainen piirsi laajennusosan, joka
tehtiin 1950-luvun lopulla. Invalidien kahvila voitiin laajentaa ravintolaksi.

 

Puhokselaisen liikennöitsijän Toivo Toropaisen autot liikennöivät Kiteen ja Savonlinnan väliä, Matti Ruposen ruskeat ajoivat Joensuuhun ja Parikkalaan, Kalle Mötön autot taas Tohmajärvelle Potoskan kautta sekä rajalle Juurikan tietä ja Säyneenkylän tietä.

Puhokselaisen liikennöitsijän Toivo Toropaisen autot liikennöivät Kiteen ja Savonlinnan väliä, Matti Ruposen ruskeat ajoivat Joensuuhun ja Parikkalaan, Kalle Mötön autot taas Tohmajärvelle Potoskan kautta sekä rajalle Juurikan tietä ja Säyneenkylän tietä.

Leipurintie 4

Linja-autoasema

 

DSC_6024

Kaupungin omistaman funkistyylisen rakennuksen edusta toimii bussien henkilöliikenneasemana. Matkahuolto on siirtynyt Kiteentie 46:een. 2000-luvulla tehdyn peruskorjauksen jälkeen talossa on toiminut ravintola Linkki ja sen jälkeen käsityöliike Tiinan Taikamatto.

Ajassa taaksepäin

Aikaisemmat rakennukset

 

HP166

Parhaiten rakennus muistettaneen Kansallis-Osake-Pankin konttorina 1960-80-luvuilla. Pankinjohtaja asui yläkerrassa. Matalassa osassa oli 1970-luvulla Aleksanteri Lukinin urheiluliike ja Einari Tiaisen ruokatavarakauppa, joka kuului SPAR-ketjuun. Talon rakennutti 1950-luvun puolivälissä ekonomi Elis Heinonen perustamansa Kauppayhtymän nimiin. Hänellä oli elintarvike- ja taloustavarakauppa sekä Kiteen ensimmäinen myymäläauto. Jonkin aikaa matalassa siivessä oli Kalle Mötön Apula -niminen kauppa, jossa myytiin mm. soittimia. Kiteen ensimmäisen paikallislehden Pihan Sanomien ”ilmoituskonttori” oli lehdessä olleen tiedon mukaan Apulan ovenrivassa.

 

Sisäkuva Einari Tiaisen kaupasta. Lopetettuaan myymälänsä Kiteellä Tiainen muutti Juvalle ja piti siellä elintarvikekauppaa.

Sisäkuva Einari Tiaisen kaupasta. Lopetettuaan myymälänsä Kiteellä Tiainen muutti Juvalle ja piti siellä elintarvikekauppaa.

 

Tiaisen kaupan päädyssä oli kesäisin jäätelökioski Ilmarinen.

Tiaisen kaupan päädyssä oli kesäisin jäätelökioski Ilmarinen.

Keisarinkuja 1

Kulmatalo
 

DSC_6021

Korttelin kulmatalossa on nykyisin If-vakuutuksen konttori, tilitoimisto,parturi-kampaamo, kemikalio ja kauneushoitola sekä Osuuskunta Ruori. Hyvällä liikepaikalla sijaitseva rakennus on kokenut monia vaiheita.

Ajassa taaksepäin