Täysimittaisena osuustoiminta alkoi pitäjän puitteissa, kun vuonna 1906 agronomi Aksel Branderin valistustyön tuloksena perustettiin Kiteen Osuusmeijeri. Osuusmeijeri ja Osuuskauppa kehittyivät pian vakavaraisiksi yrityksiksi. Erityistä kaukonäköisyyttä luottamusmiehet osoittivat mittavilla tonttihankinnoillaan, joiden hedelmistä Kiteen Osuuskassakin pääsi nauttimaan. Ilmeisesti ajan katsottiin täyttyneen vuonna 1917, kun tammikuun 14. päivänä pidettiin Osuuskaupan ja maaliskuun 28. päivänä Osuuskassan perustava kokous. Perustamiskokous pidettiin Rantalan talossa kirkonkylässä, samassa paikassa kuin Osuuskauppakin oli perustettu. Levottomasta ajasta johtuen kassan toiminta pääsi alkamaan vasta 1921.Vaikka perustamisvaiheessa puhuttiin ”suurkassasta”, lähti toiminta alkuun vaatimattomissa puitteissa. Asioita hoidettiin aluksi Osuuskaupan puotikamarissa. Sittemmin kassa siirtyi Osuusmeijerin konttoriin ja sieltä Selkueelle kunnantalolle. Lokakuussa 1937 päätettiin ostaa Kiteen Osuuskaupalta Osulan tilasta tontti ”kirkon puolella Häköojasta”. Rakennussuunnitelman pohjaksi hyväksyttiin OKL:n tyyppipiirustus A. Talon urakoi vuonna 1938 Heikki Havukainen Kiteenlahdesta hintaan 265 000 mk. Kellarikerrokseen tuli pannuhuone, sauna, pesuhuone, halkovarasto ja talouskellarit. Alakerta käsitti toimistosalin holveineen, hallituksen kokoushuoneen sekä erilliset kaksi huonetta ja keittiön. Yläkerrassa oli kaksi huonetta ja keittiö. Toimistokerroksen läntinen puoli ja yläkerran huoneet vuokrattiin vuoden 1940 alusta postitoimistoksi, jossa tehtävässä ne olivat postin oman talon valmistumiseen v. 1950 saakka. Yläkerta otettiin tosin toimitusjohtajan asunnoksi v. 1945. Kirkonkylän ilme muuttui tähän aikaan muutenkin melkoisesti, kun Kiteen Osuuskauppa rakennutti uuden upean myymälän ja Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliikkeelle valmistui ”kaunis liiketalo samaan kyläryhmään”.