Kiteen Säästöpankin perustava kokous pidettiin v. 1883 Aksel Branderin omistamalla Rantalan tilalla. Alkupääomaksi saatiin valtion myöntämänä viinanpolttorahaston varoista 2000 mk. Kansan keskuudessa rahalaitos kulki Kunnanpankin nimellä, koska perustamiseen tarvittiin myös valtuuston päätös. Pankki toimi aluksi kauppias Mikko Tikan ja sitten opettaja Edvard Olinin kotona. Oma puinen talo valmistui vuonna 1928. Alakerrassa oli pankki ja yläkerrassa kamreerin asunto. Talo paloi  helmikuussa 1936. Paperit säilyivät tuholta holvissa. Seuraavana syksynä 1936 valmistui uusi tiilinen pankkirakennus, joka purettiin v.1985. Alkuaikojen luottamushenkilöitä olivat mm. rovasti Forsman, sotakamreeri Knut Winter, piirilääkäri Hannes Tikka, opettaja Antti Holopainen, kauppias Pekka Liimatainen ja rovasti Kaarlo Heikkilä. Pankin ensimmäinen johtaja oli Edvard Olin (1898-1940). Magda Olin ja Elli Manninen toimivat kamreereina. Virkailijana oli suntio Juho Ilvonen (1921-1961). Pankinjohtajina olivat Eero Rainisalo (1956-1958), Lauri Pasanen (1959-1962), Arvi Noro (1962-), Matti Karjalainen ja Jukka-Pekka Ala-Suutari.

Säästöpankin alakerrassa vasemmalla sijaitsi aluksi Anni Piiroisen kirjakauppa, jonka myöhemmin osti Oili Laamanen. Kirjatalon valmistuttua v.1957 kirjakauppa muutti Kirjakiinteistöön. Varsinainen säästöpankin konttori sijaitsi oikealla puolella. Yläkerrassa oli pankinjohtajan asunto. Vintille rakennettiin myöhemmin kokoushuone.

Pankki muutti vuonna 1962 viereiselle tontille rakentamaansa uuteen taloon. Entisessä rakennuksessa olivat vuokralaisina 1966 perustettu Kiteen Autokoulu (Seppo Piironen), Sylvi Piirosen Pajarin baari sekä Veera Volotisen kampaamo.  Autokoulu toimi yläkerrassa.

Säästöpankin ensimmäinen oma talo valmistui 1928. Puurakenteinen rakennus paloi talvella 1936.

Kiteentien näkymä noin vuodelta 1930. Vasemmalla Säästöpamkki, sen takana näkyy Otto Oikurin talo. Oikealla puolella on suntio Juho Ilvosen asuinrakennus

Lisätietoja Säästöpankin historiasta

Kesport – LähiTapiola

Kappalaisen virkatalon tila Romola Rn:o 19 on Päätyen kylän isossa jaossa 1800-luvun alussa muodostettuja kantatiloja, suuruudeltaan 1/4 manttaalia. Sen maista on lohkaistu kymmeniä pientiloja ja tontteja ensin 1918 torpparilain, sitten 1940 pika-asutuslain ja 1945 maanlunastuslain nojalla ja myöhemmin vapaaehtoisilla kaupoilla. Vanhimpia näin syntyneitä Kiteentien varren tiloja olivat Otto ja Leena Oikurin Portinkorva, Eevert Pietarisen Tyynelä ja Juho Ilvosen Kalliola.

Rovasti Antero Kopperi (k. 1970) oli viimeinen Romolassa asunut kappalainen. Hänen jälkeensä talossa oli seurakunnan taloustoimisto vuoteen 1975 saakka. Sitten tiloissa oli jonkin aikaa kotiteollisuusneuvonta-asema. Nykyisin talo on seurakunnan nuorisotyön käytössä.

Romolan kortteli

Kappalaisen virkatalon Romolan päärakennus on vanhin Kiteentien varren säilyneistä taloista. Se rakennettiin samojen piirustusten mukaan kuin Tohmajärven kappalaisen pappila ja valmistui 1857.
Pihapiirissä on lisäksi pappilan väentupa ja aittarakennus, molemmat 1800-luvulta.

Kiteentietä noin vuonna 1930. Vasemmalla Romolan väentupa, kellari ja niiden takana aitta sekä asuinrakennuksen pääty. Kirkontornin kohdalla Säästöpankin puurakennus. Tien oikealla puolella suntio Ilvosen valkoinen talo, savupiippu katolla. Huomaa maantien muoto ja korkeusasema.

 Lisätietoja Romolasta

Kiteen, Tohmajärven ja Tuupovaaran Säästöpankit fuusioituivat Keski-Karjalan Säästöpankiksi. Pääkonttori tarvitsi suuremmat tilat. Siksi pankki rakensi uuden talon. Talossa oli katutasossa pankki vasemmalla, oikealla Adam Hannukaisen omistama Ruoka-Aitta. Yläkerrassa oli kansaneläkelaitos ja sairausvakuutustoimisto. Siellä oli myös pankinjohtajan asunto, joka sittemmin vuokrattiin eläinlääkärille (Heikki Schreck, Eino Puhkala)

Säästöpankki toimi Pohjois-Karjalan SP:n konttorina vuoteen 1992, jolloin isännäksi tuli Suomen Säästöpankki SSP. Seuraavana vuonna SSP lakkasi ja sen terveet osat myytiin muille pankeille. Kiteen konttori siirtyi Yhdyspankille, joka muutti toimipaikkansa tähän taloon. Vuonna 1995 nimi muuttui Meritaksi ja vihdoin 2001 pohjoismaisen fuusion jälkeen Nordeaksi.

Pankin tarvitsemat tilat ovat ajan myötä pienentyneet ja muiden liikkeiden osuus on kasvanut. Katutason R-kioskin lisäksi yläkerrassa toimii kehitysyhtiö Keti

Nordea

Nykyisen Nordean talon rakensi Keski-Karjalan Säästöpankki pääkonttorikseen 1962. Sitä ennen tontti oli rakentamatonta Romolan maata.

 Lisätietoja talosta