Funkistalo

Kiteen Osuuskauppa rakennutti seurakunnalta ostetulle tontille uuden toimitalon. Piirustukset saatiin SOK:n rakennustoimistosta, jonka johtajana toimi arkkitehti Walde Aulanko. Piirustuksissa on tunnistettavissa myös Aulangon alaisen, tunnetun funktionalistin Erkki Huttusen käsiala, vaikka kuvat olivat Aulangon allekirjoittamat. Valmistuttuaan 1939 rakennus oli pitäjän hienoin liiketalo, ensimmäinen kivirakenteinen kauppatalo. Uutta oli myös osastojako entisen sekatavaramyymälän sijaan. Alakerrassa oli ruokatavara-, siirtomaa-, rauta- ja kangasosastot, yläkerrassa ravintola, konttori ja johtajan asunto.
Autioksi jäänyt, suojeltu talo on nykyisin Osuuspankin omistuksessa.

Kaupungintalo

Kunnantoimisto sijaitsi vuosikymmenet Selkueella kunnan maatilan mailla, syrjässä liikekeskuksesta. Kun tilat siellä kävivät riittämättömiksi, haluttiin tuoda toiminta keskemmäksi kylää ja hankittiin tontti seurakunnalta Romolan virkatalon maista.

Vuonna 1959 valmistunut kunnantalo poikkesi tyyliltään muista kirkonkylän rakennuksista. Peltoaukealle rakennettuna se sopeutui hyvin maisemaan. ”Tervahoviksi” sitä kutsuttiin ruskeiden puuseinien takia.

Vuonna 1959 valmistunut kunnantalo

Aluksi rakennus käsitti vain Kiteentie suuntaisen kaksikerroksisen osan. Kunnantoimiston lisäksi taloon sijoittui myös verotoimisto.

Myöhemmin taloa on kahdesti laajennettu lisäsiivillä sekä tehty tarpeellisia peruskorjauksia.

Kiteen Osuuskauppa on perustettu vuonna 1919. Perustamiskokouksen puheenjohtajana oli agronomi Aksel Brander, kiteeläisen osuustoiminnan monitoimimies. Tämä oli jo ennen kaupan perustamista ostanut ”eräänä iltana kilpailevien ostajien ollessa nimipäivillä” kauppias Matti Björniltä eli Notkon Matilta osuuskauppaa varten viisi hehtaaria maata kauppa- ja varastorakennuksineen. Hän osti kiinteistöt meijerin lukuun, ja aikanaan ne siirrettiin osuuskaupalle.

Aluksi varsinaista myyntitoimintaa varten oli vain yksi huone. Lisäksi oli puotikamari ja kaupanhoitajan asunto.

Ensimmäiset sivumyymälät perustettiin Puhokseen, Matkaselkään ja Haarajärvelle. Matkaselän toimipaikkaa kehitettiin ripeästi. Uusia myymälöitä perustettiin myös Ruskealan puolelle. Branderilla oli ilmeisesti suunnitelmia tehdä Matkaselästä pääpaikka ja laajentaa toimialuetta myös muihin kuntiin.

Kiteen Osuuskauppa rakensi vuoden 1970 tienoilla ensimmäisen toimitalonsa paikalle uuden päivittäistavaramyymälän. Rauta-maatalousosasto jäi tien toiselle puolelle ns. funkistaloon.

1950-luvulla Osuuskauppa rakensi tontille myös huoltoaseman. Se purettiin myöhemmin uuden toimitalon laajennuksen tieltä.

Osuuskaupan päämyymälä 1930-luvulla. Bensiinimittarikin oli jo hankittu. Talo oli ostettu kauppias Matti Björniltä vuoden 1920 tienoilla, tosin ilman oikealla näkyvää asuntosiipeä.
Kun uusi päätoimitalo valmistui tien toiselle puolelle 1938, jäi tämä talo henkilökunnan asunnoksi.

Kauppatalo ilmeisesti 1920-luvun alkupuolella. Tämän talon puotikamarissa aloitti toimintansa myös Kiteen Osuuskassa 1921.

Lisätietoa Osuuskaupan alkuvaiheista

S-Market

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan Kiteen myymälä eli S-Market sai nykyisen muotonsa 2010. Rakennus sijaitsee samalla paikalla, jossa Kiteen Osuuskauppa aloitti toimintansa 1919.

Tältä S-Market näytti 1980-luvulla.

Kulkukauppias Stepan Stepanow tunnettiin myös Taavetti Pääkkösenä. Hän oli kotoisin ortodoksisesta Itä-Karjalasta, Kiimasjärven Pääkönniemestä. Stepanow oli ”laukkuryssä”, joka jäi aikoinaan kauppamatkoiltaan Kiteelle tavattuaan täällä Lyydia Päivisen.

Stepanow kierteli kiesiensä kanssa ja myi kaikkea, mitä lyhyttavarakaupassa yleensäkin myytiin, jopa valmispukuja. Lopulta Stepanow jäi aloilleen ja rakensi kauppa-  ja asuinrakennuksen nykyisen Osuuspankin paikalle. Talon edessä oli ”kelukaivo”, jonka ympärille kokoonnuttiin vedenhakumatkalla jutustelemaan. Kun vuonna 1952 perustettiin Kiteen Vesikunta, kaivo jäi pois käytöstä.

Stepanow myi kauppatoiminnan vuonna 1939 Pekka Sirkanojalle, joka jatkoi vuokralaisena kangas-, vaate- ja lyhyttavaraliikettä nimellä Kiteen Tavara-Aitta. Myöhemmin vuokralaisina jatkoivat mm. joensuulaiset Mikko Miinin ja Yrjö Wahlgren Oy. Sirkanoja muutti Marttalaan vuonna 1948 ja sen jälkeen Kouvolaan 1954.

Stepanowin kaupparenki Paavo Miinin on saapunut taloon.

Stepan Stepanowin talo vuoden 1950 tienoilla. Rakennus oli tehty parikymmentä vuotta aikaisemmin. Talo purettiin 1966 Osuuskassan laajennuksen vuoksi.

Lisätietoja Stepanowin talosta

Osuuskassan toimitilat (vanhassa talossa kirkkomäen vieressä) alkoivat käydä pieniksi 1950-luvun puolivälissä, jolloin tuli ajankohtaiseksi joko entisen rakennuksen laajentaminen tai uuden rakentaminen.

Osuuskaupalta saatiin 21. 10. 1959 ostetuksi  Kulma- ja Kahvila-nimiset tilat. Rakennustoimikunta lähti ripeästi viemään hanketta eteenpäin arkkitehti Tuomas Väyrysen piirustusten pohjalta. Rakennus valmistui määräajassa ja kassa pääsi muuttamaan uusiin tiloihin 1.1. 1961. Osuuskassan lisäksi taloon sijoittui V.A . Nevalaisen omistama apteekki sekä myöhemmin Osuuskaupan kenkäosasto, kukkakauppa ja kemikalio. Yläkerrassa sijaitsi kuusi asuinhuoneistoa. Vanhasta toimitalosta oli vuokrattu liiketiloja eri aikoina Kansaneläkelaitokselle, Sairausvakuutustoimistolle ja Kiteen- Tohmajärven lehdelle.

Varsin pian kävi ilmeiseksi, että rakennetun uuden talon puitteissa oli hankala tehdä laajennuksia ja niinpä aloitettiin neuvottelut viereisen tontin ostamisesta. V. 1966 tontista päästiin sopimukseen Stepanowin perikunnan kanssa ja tontti ostettiin kassalle. Tälle tontille ryhdyttiin syksyllä 1966 suunnittelemaan uutta liike-asuintaloa osakeyhtiöpohjalla. Hankkeeseen tulivat mukaan apteekkari Nevalainen, Palovakuutusyhdistys ja eräät yksityiset henkilöt. Talon suunnitelmat tilattiin arkkitehti Esko Lehdeltä Joensuusta. Asunto-osakeyhtiö Olkontie perustettiin 7.6.1967. Osuuskaupan tavaratalon valmistuttua 1970 voitiin kenkäkaupan huoneisto ottaa omaan käyttöön. Sisäpihalle päin tehtiin pieni jatke siipirakennukseen ja näin saatiin konttoritiloihin lisää kaksi huonetta.

Vanhimpia kuvia Kiteen kirkonkylästä, mahdollisesti 1920-luvulta. Jokin tapahtuma on koonnut väkeä kirkonkylälle ns. koiratorin liepeille. Vasemmalla olevan seppä Karvosen talon kohdalle tapasi kokoontua kylän koiria, mistä nimi koiratori. Hökkelien takana näkyy Osuuskaupan varasto ja myymälä.
Takimmaisena, kirkon alapuolella erottuu seppä Paakkunaisen mökki.