Kiteen yleisesittely kuunneltavissa/ Lyssna på den allmänna presentationen av Kitee/ Listen to the general presentation of Kitee/ Hören Sie die allgemeine Präsentation von Kitee
Category Archives: Seura
Meistä
Perustettu 1958
Suomen Kotiseutuliiton jäsen
Seuran tarkoituksena on vaalia ja vahvistaa kotiseutuidentiteettiä.
Seura arvostaa, tallentaa ja tutkii perinnettä sekä tukee henkisen ja aineellisen kulttuurin kehittämistä.
Haluamme vaalia alueen pitkää historiaa ja herättää kotiseuturakkautta aluetta kohtaan sekä edistää osaltaan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja viihtyvyyttä alueellamme.
Kitee-seuran julkaisuja
Leipää jä lirkutuksia
Topi Lipsasen kunnallinen elämä 
Topi Lipsasen kunnallinen elämä
Kustantaja: Kitee-Seura
Teksti ja taitto: Erkki Jormanainen
ISBN 978-952-94-5570-6
Painopaikka: Greif printhouse,
Viro 2021
Kiteeläisiä Urheilijoita ja Juurikan Juttuja
Kustantaja: Kitee-Seura
Teksti: Veikko Makkonen
Taitto: Kaisa Jussila
ISBN 978-952-65452-0-2
Painopaikka: Greif printhouse,
Viro 2024
Karjalan mainio Arppe
Dokumenttielokuva
Dokumenttielokuva
Kuvaus: Raimo Salo
Leikkaus: Reetta Sironen
Ohjaus: Esa Sironen
Kesto 29:30
Kitee-Seuralle tuottanut Kulttuuriosuuskunta Mielleyhtymä 2021
A Nightwish story
Tämä 160-sivuinen kirja sisältää uniikin tavarakokoelman esittelyn sekä esineiden kertoman tarinan Nightwishin uskomattomasta matkasta Kiteeltä maailman suurimmille konserttiareenoille.
Kirja saa suomeksi ja englanniksi.
Vanhat kuvat
Seuraavia kuvia on koonnut Kitee-Seura ry:n entinen puheenjohtaja Vaito Kankkunen ja tekstit kuviin on laatinut hänen puolisonsa Aira Kankkunen.
Kuvien skannauksen on tehnyt Heikki Pirinen.
- Juhla- ja vapaa-aika
- Kauppa
- Kerho- ja kurssitoiminta
- Koulukuvia
- Kunnallishallinto
- Lapsia
- Sota-aika
- Liikennettä
- Työkuvat
- Muita
Ota yhteyttä mikäli huomaat virheitä kuvateksteissä tai haluat lisätä jotain tietoja kuvateksteihin, kuten esimerkiksi tunnistat kuvissa olevia henkilöitä.
Työkuvat
Rokkolaa puhdistetaan isorokkoepidemian jälkeen v.1910. Rokkola sijaitsi ent. sairaalan luona Selkueella
Hiilenpolttoa Närsäkkälässä 1913
Puhdetöitä Suorlahden Tarkkosella v. 1916
”Karvali” Kainulaisen rukiinleikkuutalkoiden väki 1919 tai 1920
Pumppumestari Heikki Vilkki 1920-luvulla
Höyryvoimanlähde lokomobiili Koposen puimalassa 1920-luvun lopulla
Parrunveistoa Haarajärvellä v. 1920 paikkeilla
Kylvötöitä Kunnoniemen Björnissä 1920-30 vaihteessa
Ruumissaatto surutalosta hautausmaalle 1920- tai 1930-luvulla. Arkku ensimmäisessä reessä.
Kyläräätäli Olli Matikainen Säynejärveltä v. 1926. ”Kylän ainut ja hyvä räätäli”
Puhossalon kansakoulun rakennustyömaa v. 1927
Puintia Närsäkkälän Tervajoella v.1927
Navetan hirsien sahausta Papinniemen Timosella 1928
Vihtavaaran Haukilammin perkaustyö v.1928
Säynejärven maamiesseurantalon kattamistalkoot 1928-29 paikkeilla
Puhdetöitä Kiteenlahden Mikko Havukaisella v. 1929
Lotjan miehistö Heinonnimeltä 1930 –luvulla
Kontiolan maamiesseurantalon rakennustyö 1930-luvulla
Kangaskylän luovutetulta alueelta heinätöitä ja vesivoimalla käyvä Eino Matikaisen tekemä pärehöylä 1930-luvun alussa
Tientekoa Piimäjärvellä 1930-luvun alkupuolella
Lautta Kajoon rannalla 1930-luvulla
Polttopuiden hankintaa Puhossalossa 1930-luvulla
Apteekkari Heimanin ajan apteekkilaisia 1930-luvulla
Naurishaudan tekoa Närsäkkälässä 1930-luvun puolivälissä
Lavien (renkaiden) tekoa Närsäkkälässä noin v. 1930. Näreistä tehdyillä laveilla sidottiin tukkipuomit yhteen.
Närsäkkälän ”Tukkilaisia” v.1931. Pyhäjärven rannalla
Maalinkeittoa Juurikan maamiesseuran talon maisemissa v. 1932
”Pisteaidan” tekoa Muljulassa vuonna 1932
Metsätyömiehet tauolla Kiteenlahdessa 1933-34
Kanavan kaivua Kiteenlahdessa 1935 Hiidenojalla
Hiidenojan kaivua Kiteenlahdessa 1935
Valkeavaaran rukoushuoneen vihkiäiset v. 1936
Vanhan säästöpankkitalon rakennustyömaa v. 1937
Kiteenlahden orivarsalaitumen ensimmäiset tulokkaat vuonna 1938
Betonitehdas Kangaskylässä 1941. Valmistettiin myös bunkkeribetonit
Hanna Tarkkonen ”palottelee” lampaitaan v. 1941
Sian (295 kg) teurastus v.1948 Loukunvaaran Tarkkosella. Väinö ja Heikki Tarkkonen teurastajina
Puhossalon-Jouhenvaaran tien sorastusta n.1949
Pellervon puiston istutustalkoot 1950-luvun lopulla
Jäännostoa Loukunvaaran Porolammella 1955
Syrjäsalmen sillan rakennustyömaa 1958-1959
Sahran eli ”uatran” tekijät Puhossalossa 1960-luvun alussa
Kulkukauppias Pääkkönen (Stepan Stepanoff)
Kahvitauko lavintekotöissä
Propsien kuorintaa keväällä ennen sellutehtaalle uittamista
Muita
Myllyrakennus ja tukinuittoränni Puhoksessa 1910-luvulla
Puhoksen kartanon rakennuksia 1920-luvulla. Vasemmalla pirtti, jossa työnjako aamuisin tapahtui
Maantietä Puhoksessa 1920-luvulla.
Talo Puhoksessa 1920-luvulla. Vasemmassa päädyssä posti, oikeassa mm. myymälänhoitaja Tiilikaisen asunto
Puhoksen kartanon rakennuksia ehkä 1940-luvulla. Etualalla ”Laiskoinlinna”
Puhoksen kylää 1940-luvun lopulla.
Puhoksen kartanon asuinrakennuksia
Kuvassa lienee äitienpäiväjuhlan osanottajia, mahdollisesti Suorlahden seurantalolla 1930-luvulla.
Arvi Oksasen kauppa Puhoksessa.
Juhlaväkeä
Saattaa olla jonkin nuorisoseuran juhlan yleisöä, esim. juhannuksena.
Jokin juhlatilaisuus todennäköisesti Suorlahdella. Istumassa vasemmalla Esa Eetu Takala.
Liikennettä
Orivesi-laiva Puhoksen laiturissa v. 1915 tienoilla
Puijo-hinaaja karilla Suorlahden edustalla kovana vesikesänä 1920-luvun alussa
Kiteen autokantaa 1920 luvun alkupuolella Kontiolan Juho Tiaisen pihassa
Kauppias Mannisen Wiri-moottorivene matkustajineen Näsönsalmessa 1925 tienoilla
Kiteen ensimmäinen linja-auto v.1927, omistaja ja kuljettaja Juho Naukkarinen, postinkuljetus välillä Närsäkkälä-Kaalamo
Aarne Luukkaisen rekiteiden ”moottorikelkka” 1930 luvun alussa
Varhainen mopoviritelmä, ehkä 1930-luvulta. Ohjaaja tuntematon.
Pyörämatkailijat Närsäkkälässä 1930-luvun alussa
Tavarankuljetusta Tohmajärven asemalta Kiteelle v. 1933
Sammalpaalien kuljetusta Tohmajärven asemalta Tohmajärven turve- ja pehkutehtaalta Kiteen kunnantoimiston eristeeksi v.1934
Kalle Mötön auton matkustajia lepotauolla Savikon kaupan edustalla v.1935
Syrjäsalmen kapulalossi 1940-luvulla
Kirkonkylän raittia 1950-luvun alussa
Kapulalossi Syrjäsalmessa vuodelta 1952
Tien aukaisua kaikkiaan 70 miehen ja kahden auran voimin Kitee – Lahdenkylä välillä Kalmistonmäessä
Muljulan JAK-9
Lappeenrantalaiset ilmailuhistorian harrastajat 16.4.2012 etsimässä 8.8.1944 Muljulassa pudonneen NL:n lentokoneen hylkyä maatutkan avulla.
Elokuun 8. päivänä 1944 NL:n lentokoneet pommittivat rajusti Onttolan lentokenttää. Pommikoneita suojasi kymmenen Jakovlev (JAK-9) hävittäjää. Yksi niistä sai paluulennolla osuman suomalaisten it-tulesta ja putosi Kiteen Muljulaan, soistuneeseen Oriveden luhtaan. Lentäjä hyppäsi laskuvarjolla ja selvisi vahingoittumatta. Laajoista etsinnöistä huolimatta häntä ei löydetty lähialueelta. Lopulta hänestä saatiin tuore havainto Pälkjärveltä. Takaa-ajon jälkeen hänet yritettiin vangita, mutta hän ryhtyi taisteluun, jossa hän kuoli.
Kone syöksyi nokka edellä luhtaan ja upposi lähes kokonaan. Vain pyrstö jäi törröttämään pinnan yläpuolelle. Kyläläiset ottivat käyttöönsä irronneita pellin kappaleita ja kaikkea mitä irti saivat, kunnes sotilaat tulivat ja veivät kaikki pinnalle näkyvät osat pois. Mm. kannuspyörän – siis takimmaisen laskutelinepyörän – joku isäntä vei ja asensi sen kottikärrin pyöräksi. Tässä virassa se palvellee edelleen.
Ajan kuluessa koneen hylky lienee vajonnut syvemmälle, ja ilmeisesti siitä on irrotettu ja viety pois romua. Tarkkaa tietoa hylyn paikasta ei enää ole, mutta muistikuvia kyläläisillä on.
Luhdan pohjassa on 2 – 4 metrin mutakerros ja sen alla tiivistä savea. Asiantuntijat arvelevat, että koneen lähes tonnin painoinen moottori on jatkanut syöksyä mutakerroksen läpi saveen saakka, ehkä hiukan vielä siihenkin. Kevyemmät osat lienevät levinneet laajemmalle.
Kitee-Seuran museoväki on ollut pitemmän aikaa kiinnostunut hylystä ja suunnitellut sen etsimistä ja nostamista. 2010-luvun koottiin asiantuntijoita selvittämään mahdollisuuksia etsintöihin. Apua saatiin ilmailuhistorian harrastajilta Pohjois- ja Etelä-Karjalasta. Muutamia kertoja yritettiin kuuden metrin harjaterästangoilla tunnustella pohjaa kyläläisten osoittamilta paikoilta, toiveena löytää kovia kohteita mudan alta. Vihdoin huhtikuussa 2012 Lappeenrannan ilmailukerholaiset saivat täyttöönsä maatutkan. Se reagoi metalliin usean metrin syvyyteen.
Maatutkan ohjauspaneeli
Huhtikuun 16. päivänä 2012 järjestettiin tutka-anturin vetotalkoot.
Tutka-anturia viedään etsinnän aloituspisteeseen.
Muutama signaali saatiin, mutta moottorimötikäksi tulkittavaa ei tavattu. Lappeenrantalaiset ovat tehneet useammankin retken Muljulaan, mutta läpimurtoa ei ole vielä tapahtunut.
Anturi kuljetetaan lähtöpisteeseen, jätetään maahan ja aletaan vetää alueen läpi. Samalla seurataan näytöltä mahdollisia reaktioita. Etsinnässä käytettiin myös kevyttä metallipaljastinta eli miinaharavaa. Alempana paikallinen opas Toivo Musikka pitämässä taukoa.
Sen sijaan koneen tunnistamisessa on edistytty. Muljulan taloista koottiin yhteen kaikki tallessa olevat koneesta otetut kappaleet. Ne vietiin Luonetjärven ilmailumuseoon, jonne kutsuttiin 1940-luvun sotalentokoneisiin perehtyneitä asiantuntijoita tarkastamaan palaset. Tuloksena oli melko varma tunnistus. Kone oli siis Jakovlev 9, paras neuvostovalmisteinen hävittäjä 2. maailmansodassa. Sen pituus oli 8,50 m, siipien kärkiväli 9,74 m, paino 2277 kg, moottorin teho 1260 hv ja nopeus 700 km/h. Matalalla lentäessään se oli ketterämpi kuin Saksan ylpeys Messerschmitt.
Hylky on lain mukaan valtion omaisuutta. Viranomaisten kanssa on neuvoteltu, että jos koneen moottori saadaan nostetuksi, se voidaan sijoittaa Kiteen kotiseutumuseon tiloihin säilytettäväksi ja näytteille.
Koneen etsintäprojektia kohtasi takaisku, kun sen innokkain puuhamies Teppo Mikkonen menehtyi kevytlentokoneen turmassa Rääkkylässä. Asiaa ei kuitenkaan ole haudattu.
Sota-aika
Sankarivainajien siunaus Kiteen kirkossa 19.4.1918. Alttaritaulu hankintaan ryhdyttiin 1924. Saarnatuoli rakennettiin alas Godenhjelmin (1919-1939) aikana
Puhossalolaisia miehiä Talvisodan alkamisajoilta 1939
Maaottelumarssia nyk. Arppentiellä v.1941
Eteläpohjalaisten sankarivainajien väliaikainen leposija kirkkomäellä vuonna 1941
Rippikoululainen vuodelta 1945 paperimekossaan ja paperinaru- ja puupohja- kengissään
Lapsia
Lastenvaunut Maljakivessä 1920-luvun alussa
Lapsia Maljakivessä 1930-luvun puolivälissä
”Ratsumies” vuoden 1930 tienoilla
