Vuonna 1945 valmistunut, alkuperäisestä käytöstä pois jäänyt myllyrakennus korjattiin ulkoisilta osiltaan 2013-14. Jonkin verran tehtiin uudistuksia myös sisätiloissa, lähinnä myymälän tarpeisiin.

Syksyllä 2008 meijerin kattorakenteet paloivat. Palo vauhditti meijerin alueen siirtymistä Idän Maidolta Kiteen kaupungin omistukseen (2009).

Rakennusliike Y.I. Immonen rakensi uuden maidon vastaanottoaseman 1950-luvulla.

Vastaanottoasema on valmis. Aivan takana häämöttää nahkuri Lojanderin verstas järven rannassa.

Meijerinranta. Vasemmassa reunassa näkyy nahkuri Lojanderin verstas rannalla ja asuinrakennus sen yläpuolella.
Oikeassa reunassa meijerin henkilökunnan asuntoja sekä sahan purukasa.

Meijerin saha. Sahattavat tukit nostettiin ketjukuljettimella raameihin. Valmis tavara kuljetettiin loivasti viettävää rataa pitkin vaunuilla varastoalueelle. Käytössä oli vain ilmakuivaus, joka vaati runsaasti varastoja.

Meijerin alue 1930-luvulla. Vasemman reunan puurakennukset ylhäältä lukien: isännöitsijän talo ja konttori, myllärin talo ja koneenhoitajan talo. Oikealla saha ja lautatarhaa. Metsän yläpuolella näkyy apteekkitalo.

Kivisen meijerirakennuksen oikeassa päässä on korkeampi osa, 1928 valmistunut myllyn laajennus.
1930-luvun puolivälissä meijeri rakennutti erillisen vehnämyllyn. Se paloi sodan aikana 1942. Sytyttäjäksi epäiltiin venäläistä desanttia.

1930-luvun alun kuvassa vehnämyllyä ei vielä ole.

Meijerirakennus valmistui Ison pappilan rantaan 1908.
Myllyn tilat olivat oikeassa päädyssä. Meijerisalin ja myllyn välissä oli konehuone höyrykattiloineen.

Kivestä tehty vanha meijerirakennus odottaa sisäpuolista remonttia. Rakennuksen käyttötarkoitus on ideoinnin asteella. Vasemmalla näkyvä myöhemmin rakennettu maidon vastaanottoasema on Erikoispuusepänliike Seppo Auvisen omistuksessa. Kiteen kaupunki omistaa koko alueen ja rakennukset muilta osin.

Paikalla oli aikaisemmin Osuusmeijerin henkilökunnan asuintalo, jota kutsuttiin Kolhoosiksi. Samassa pihassa, Kolhoosia vastapäätä oli myös meijerin autotalli. Kun pihan reunassa oli vielä runsasvetinen kelukaivo, jota lähiseudun asukkaat käyttivät, riitti paikalla vilkasta hyörinää.

Haarajärveltä muuttanut kauppias Antti Hiltunen rakennutti 1970-luvun lopulla tämän liiketalon ja aloitti T-Market Kipari -nimellä myymälän 1979.
Hiltusen jälkeen vuodesta 1980 eteenpäin liikkeenharjoittaja on vaihtunut useaan kertaan: T-Market Sorsa, T-Market, T-Market Kotipesä ja K-kauppa Kotipesä 2000-luvulle saakka. Kaupan tilat ovat nyt tyhjillään, mutta muissa tiloissa toimii mm. parturi-kampaamo ja Kiteen Pallon toimisto.

Sotien jälkeen Kiteelle muutti Ruskealasta liikemies Felix Kanninen. Hän perusti tänne puusepänverstaan ja huonekalumyymälän sekä teetti näitä varten rakennukset. Tämän päärakennuksen alakerran päätyhuoneistossa oli myymälä. Yläkerrassa oli asuntoja.
1960-luvulla Kanninen rakennutti uuden liiketalon keskustaan (Kiteentie 14). Entinen talo vuokrattiin muuhun käyttöön, lähinnä asunnoiksi ja varastoiksi.

Kannisen tehdasrakennus. Tehtaan päätuotteeksi muodostuivat sängyt, joita myytiin myös Asko-ketjun kautta. Nykyisin talossa on Juvosen osto- ja myyntiliike.

Talo on rakennettu 1950-luvulla Tie- ja vesirakennushallituksen (TVH) varikoksi. Tilat kävivät sittemmin liian pieniksi ja alue oli ahdas. Uusi varikko rakennettiin Kehätien varteen. Tienhoidon päällikön, tiemestarin talo oli tien toisella puolella. Pitkäaikaisia tiemestareita olivat Väinö Sysilä, Jussi Kovanen ja Toivo Karhu.

Tässä talossa oli sotien jälkeen Veikko Havukaisen matkustajakoti. Kellarikerroksessa on liiketiloja, jotka ovat nyt kirpputorikäytössä. Havukaisen jälkeen talo siirtyi Heikki Hirvoselle. Nykyisin sen omistaa Aulis Tiaisen ja Aulis Vatasen kiinteistöosakeyhtiö.

Talon rakennutti 1960-luvulla Heikki Kupiainen vesijohtoliikettään varten. Liikkeen lopettamisen jälkeen tiloissa on ollut useita yrityksiä. Nykyiset vuokralaiset ovat kukkakauppa ja hierontapalvelu.

Tämän ennen sotia rakennetun talon kellarikerroksessa oli aikoinaan liikennöitsijä O.Piipposen linja-autotalli. Piipponen liikennöi mm. Kiteen ja Joensuun väliä 1930-40-luvuilla.
Matti Ruposen yhtiö osti 1952 Piipposen firman. Ruponen fuusioitui myöhemmin osaksi Linja-Karjalaa, joka puolestaan kuuluu Savonlinjat -konserniin. Uudemmat bussit eivät enää mahtuneet vanhoihin talleihin. Autotallien oviaukkoihin tehtiin näyteikkunat, ja tilat ovat olleet lukuisten liikkeiden käytössä.
Viimeksi talossa oli Suomalaisen kukkakauppa.