Terveystalo rakennettiin sotien jälkeen ruotsalaisten lahjoitusvaroin. Syntyvyys lisääntyi ennennäkemättömällä tavalla, luotiin äitiys- ja lastenneuvolaverkosto koko maahan. Sen luominen nopeasti ei olisi ollut niukkuuden aikana mahdollista ilman ulkomaista apua.
Lääkäritalon viereen rakennetussa kirkonkylän terveystalossa oli tilat äitiys- ja lastenneuvolalle sekä terveyssisaren ja kätilön asunnoille. Neuvolan siirryttyä terveyskeskuksen tiloihin rakennus on ollut muussa käytössä, mm. A-klinikkana. Nykyisin tiloissa on lasten ja nuorten hyvinvointikeskus Hytkes. Neuvoloita oli myös Puhoksessa, Närsäkkälässä ja Haarajärvellä.

Terveystalo 1940-50-lukujen vaihteessa. Sen takana häämöttää tummana lääkärintalon aittarakennus, kauppias Liimataisen aikoinaan rakennuttama Teiden risteyksessa vasemmalla on Räsäsen asuinrakennus, etempänä tien varrella erottuu valkoinen Arolan talo.

Lääkärintalo tieltä päin. Kulmauksessa olevasta ovesta päästiin lääkärin odotushuoneeseen.

Sortavalalainen Pekka Liimatainen osti Aksel Branderilta tontin Tienristiltä ja perusti vuonna 1886 kauppaliikkeen. Hänellä oli kauppa myös Puhoksessa. Lisäksi Liimatainen harjoitti rahtiliikennettä laivoillaan Armas, Toivo, Reipas ja Lalli. Liiketoiminta meni konkurssiin 1912 yleisen laman takia.
Tienristin tontti siirtyi kunnan omistukseen. 1930-luvulla paikalle rakennettiin talo kunnanlääkäriä varten. Siinä asuivat ja pitivät vastaanottoa lääkärit Erkki Koskeli 1930-1940, Kurt Saravuo 1941-1946, Einar Sjöstedt 1947-1953, Tauno Jantunen 1954- ja hänen jälkeensä Lauri Lantto, kunnes uusi lääkärintalo valmistui Savikontielle.
Vanha lääkäritalo jäi asuinkäyttöön ja siirrettiin 1990-luvulla Kytänniemen Impivaaraan.

1950-luvun kuva tienristiltä keskustaan päin. Myrsky on kaatanut puhelinpylväitä Tikan pellon laidalta ja tuore tykkylumi on täydentänyt tuhon.

Lääkärintalo oikeassa reunassa. Sen päädyn takana näkyy Liimataisen rakennuttama tuparakennus, joka sittemmin tunnettiin Kunnantupana. Evakkoaikana siinä asui matkaselkäläisen polkupyöräkorjaajan Heikki Matikaisen perhe. Pihan toisella reunalla oli pitkä aittarakennus.

Lasten ulkoiluttamista edellisessä kuvassa näkyvän Kunnantuvan vieressä nykyisen Hovintien alkupäässä. Tuvan takana on lääkärintalon sauna. Taustalla Välttimäen Rouvisen talo (suunnilleen nykyisen Koulutie 2: paikalla).

Tienristin tontin etuosa Kiteentien ja Hovintien itäpuolisessa kulmauksessa on nykyisin puistona.
Paikalla on 2000 pystytetty kiteeläisen taiteilijan Ahti Pitkäsen tekemä veistos ”Vesi”.

Entisessä ammattikoulun rakennuksessa toimii nykyisin Palvelutalo Pihlajarinne.
Aikaisemmin osa tiloista oli Erikoispuusepänliike Seppo Auvisen käytössä.

Kiteen Maamiesseurain liiton omistama Kiteen Mieskotiteollisuuskoulu toimi 1940-luvun lopulla Suorlahdella Jymylässä. Se siirtyi kunnan omistukseen 1953. Kunta oli varannut silloisen kunnantoimiston läheltä tontin Yhteiskoulua varten. Tämä sijoitettiin kuitenkin kansakoulun viereen ja tontille rakennettiin Mieskotiteollisuuskoululle oma talo 1954. Kuvassa näkyvä matala hallisiipi rakennettiin muutamia vuosia myöhemmin.
Koulu laajeni ammatilliseksi kurssikeskukseksi ja sitä alettiin kehittää yleiseksi ammattikouluksi. Kuntainliiton ammattikoulu siitä tuli 1965. Myöhemmin rakennus palasi Kiteen kunnan omistukseen, kun tien toiselle puolelle oli tehty uusi rakennus.

Pihan maantien puoleiseen reunaan rakennettiin lisää varastotiloja. Rakennuksen keskellä oli aukko, jonka kautta ajettiin koululle ennen Savikontien pinnan alentamista. Vanha maantie, ”Ylätie”, painui nykyistä Savikontietä alemmaksi Hutsinputsin laaksoon.
Tie toisella puolella oli kunnan varastoalue. Ulkona näkyy lumiauroja rumpuputkia. Kaksi hirsistä varastorakennusta siirrettiin myöhemmin Neulaniemeen.
Ison Pappilan kivinavetta taustalla oli vielä pystyssä.

Ammattikoulun siirryttyä kuntainliiton haltuun sitä ryhdyttiin kehittämään ja laajentamaan. Monen kehitysvaiheen kautta siitä kehittyi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammattiopisto. Samoissa tiloissa toimii myös kuntayhtymän aikuisopisto. Kuulee puhuttavan myös Savikon toimipisteestä tai kampuksesta. Nimitys on harhainen. Savikolle on tästä vielä matkaa Savikontietä pitkin parisen kilometriä.
Rakennusta on laajennettu ja peruskorjattu useita kertoja.

Vanhan ammattikoulun kuvan vasemmassa reunassa näkyy osa Ammattiopiston tontista, jolla oli kunnan varastoja 1960-luvun alkuun saakka.

Vanhassa hiekkamontussa oleva Tauno Huhtilaisen sotien jälkeen rakentama kookas työpaja- ja asuintalo on nyt tyhjillään.

Alkuaan rakennuksen oikeanpuoleinen siipi oli korkeampi ja se oli kokonaan teollista tilaa. Rakennusliikettä (Kiteen Rakennus Oy) pyörittävällä Tauno Huhtilaisella oli siinä kookas puusepänverstas. Tässä tehtiin mm. ovet ja ikkunat kaikkiin urakoitaviin taloihin.
Sittemmin Huhtilainen siirtyi kuorma-autoilijaksi ja metallipuolen yrittäjäksi. Teollisuustilat muutettiin autotalleiksi ja metalliverstaaksi. Myöhemmän Karjalan Murskeen koneenrakennus ja huolto eivät enää näihin tiloihin mahtuneet.

Liikkeen nimi oli aikaisemmin Kello- ja silmälasiliike. Sen perustajalla Erkki Ruotsalaisella oli myös optisen alan koulutus, mutta seuraava sukupolvi on keskittynyt kelloihin ja koruihin.

Ruotsalaisen näyteikkuna 1960-luvulla.

Ennen oman talon rakentamista liike toimi tien toisella puolella (Kiteentie 19) Hilma ja Simo Saukkosen talossa.

Ruotsalaisen näyteikkuna Saukkosen talossa.

Erkki Ruotsalainen aloitti Kello- ja silmälasiliikkeen 1953 Waschkon vanhassa puutalossa. Muutaman vuoden kuluttua hän siirsi liikkeen naapuritaloon.

Kiteen Kello ja Kulta Ruotsalaisen talo on rakennettu kanttori Tiaiselta ostetulle tontille 1964. Katutason vasen puolisko on ollut koko ajan Ruotsalaisen liikkeen käytössä. Oikeassa puoliskossa on ollut eri aikoina vuokralla useita liikkeitä, mm. vaatekauppa, Sanomalehti Karjalaisen asioimisto, radio- ja TV-liike , parturi, kauneushoitola ja hieroja. Yläkerta on asuinkäytössä.

Tässä talossa toimi Kiteen pääpostikonttori ja puhelinkeskus neljännesvuosisadan alkaen vuodesta 1950. Sen jälkeen talossa on ollut erilaisia toimintoja, viimeksi kesään 2014 saakka kaupungin äitiys- ja lastenneuvola.

Kiteen Telefooni Oy:n puhelinkeskus sijaitsi kauan Heikki Kähkösen pienessä talossa nykyisen LähiTapiolan tontilla (Kiteentie 7). Siinä keskuksen laajentaminen ei ollut mahdollista. Toivottiin valtion rakentavan postia varten talon, johon myös keskus voitaisiin siirtää. Kiteen puhelinliikenne siirtyi valtiolle 1954 Alakerrassa oli postikonttori ja puhelinkeskus, yläkerrassa asuntoja. Puhelintilaajien määrän kasvaessa alakerran tilat eivät riittäneet, ja lopulta koko yläkerta otettiin keskuksen käyttöön.