Kiteen sankarihautausmaa 18.7.1942. Ristit lienevät talvisodan vainajien. Kiteeläisiä kaatui talvisodassa 81. Tuoreempien hautojen merkkeinä ovat maalaamattomat puurimat. Varsinkin vuonna 1944 niitä saatiin tehdä runsaasti lisää. Kaikkiaan kiteeläisiä sotilaita kaatui jatko- ja Lapin sodassa 303 (Kiteellä syntyneitä 327).

Pääosa kiteeläisistä vapaussodan sankarivainajista siunattiin kirkossa 19.4.1918.

Huhtikuun 1918 lopulla vapaussoturien haudat näyttivät tältä.

Pohjalaisten haudat syksyllä 1941.

Eversti Laurila adjutantteineen kaatuneiden sotilaidensa siunaustilaisuudessa. Tästä hän sai 19 D:n komentajan eversti Hannukselan nuhteet, syynä poistuminen taistelualueelta. Laurila vastasi: ”Minä olen siellä, missä minun sotilaani ovat.”

Eversti Laurila laskemassa seppelettään.

Hautojen paikalle pystytettiin muistomerkki elokuussa 1969. Paljastustilaisuudessa kirkkoherra Pentti Kortekangas toimitti kenttähartauden ja juhlapuheen piti eversti Matti Laurila, sodanaikaisen JR 16:n komentaja. Yleisöä oli lehtitiedon mukaan noin 3000 henkeä, suuri osa Pohjanmaalta, taisteluissa mukana olleita ja heidän sukulaisiaan.

Lokakuun alussa 2012 talvi- ja jatkosodan sankarihaudat olivat vielä täydessä kukkaloistossa. Kaikkiaan vainajia on täällä noin 400. Muistomerkki pystytettiin 1940-luvun lopulla. Kivipaadessa ristin vierellä on teksti Kunnia kaikkensa antaneille – uhrinsa kalleimman kantaneille.

Vapaussodassa kaatuneiden kiteeläisten hautamuistomerkki on pystytetty 1920-luvulla. Taakse silloin istutetut kuuset ovat nyt järeitä tukkipuita.

Heinäkuussa 1941 haudattiin 511 (toisen tiedon mukaan 513) Kiteen taisteluissa kaatunutta eteläpohjalaista sotilasta väliaikaisesti Kiteen kirkkomaahan, koska heitä ei helteisten säiden vuoksi voitu kuljettaa kotiseudulleen. Heidät siirrettiin kotiseurakuntiin tammikuussa 1942.

Piirilääkäri perheineen talonsa rapuilla vuonna 1909. Vasemmalta Beda, Kirsti, Erkki ja Hannes Tikka

1950-luvun kuvassa pihapiirissä oli vielä enemmän rakennuksia, mm. kivinavetta.

Lähinnä tietä oleva rakennus on valmistunut 1860-luvulla kauppataloksi. Ainakin vuonna 1872 siinä oli poikien kansakoulu ja 1900-luvulla se oli jonkin aikaa käsityökoulun käytössä.

Väentuvan katolla näkyy vellikello, jolla ulkotöissä ollut väki kutsuttiin syömään.

Piirilääkäri Hannes Tikan maatilan pihapiiri rakennuksineen periytyy 1800-luvulta. Tohtorilan empiretyylisen päärakennuksen vanhin osa on valmistunut 1800-luvun alussa. Sitä on jatkettu 1864. Jugend-tyylinen iso kuisti on rakennettu 1900-luvun alussa. Hannes Tikan jälkeen talon omisti seuraava sukupolvi, Kirsti Vuolle-Apiala ja kunnanlääkäri Erkki Tikka. Myös lääkärin vastaanotto oli tässä talossa.

Nykyisin rakennus on suvun asuinkäytössä. Rakennusryhmä ympäristöineen on kaavamerkinnällä suojeltu.

Vanhaan keltaiseen parakkiin ohjaa tienviitta Kiteen nuorisotalo. Rakennuksessa toimii Kiteen Moottoripyöräklubi.
Talo rakennettiin heti sotien jälkeen Rajavartioston johtopaikaksi. Kun Rajakomppanian keskuspaikaksi sitten tuli Tohmajärvi, tähän valtion omistamaan rakennukseen sijoittui Kiteen nimismiehen kanslia. Uuden virastotalon valmistuttua rakennus siirtyi kunnan omistukseen ja nuorisotoimen käyttöön.

Sisäänkäynnit ovat pihan puolella.

Ulkorakennuksessa on moottoripyöräharrastajien verstastila.

Teboil -huoltoasema erottuu hirsirakennuksena huoltamoiden valtavirrasta. Talo rakennettiin 1970-luvulla ja on vaihtanut omistajaa muutaman kerran. Lounasravintolan ohella huoltamo tarjoaa vanhan hyvän perinteen mukaista korjaamopalvelua Autonhuoltopojat -nimellä.

Winterin talo 1950-luvun lopulla Kiteentien peruskorjauksen aikoihin.

Sama rakennus vuonna 1911. Kuvassa vasemmalla postinhoitaja Martta Winter, oikealla Anna Winter, Anttolan hovin isännän Ewald Winterin puoliso. Ewaldista tuli sittemmin seurakunnan kellonsoittaja.
Tässä talossa aloitti toimintansa Kiteen ensimmäinen postitoimisto 1877. Siihen saakka lähin posti oli Tohmajärvellä, jossa oli kihlakunnanpostin konttori. Kiteen toimistosta hoidettiin postiliikenne myös Kesälahden suuntaan.
Talon omistaja, rouva Agatha Winter toimi postinhoitajana. Hän ei perinyt tiloista vuokraa, mutta sai toimistonhoitajan palkan. Polttopuut maksoi kunta. Vuonna 1890 valtio otti kustannukset vastuulleen.
Tämä talo on vanhin säilynyt asuintalo Kiteentien varrella.