Kuntapöytäkirjan mukaan Järvinen haki lupaa kahvilalle jo vuonna 1927 sekä majoitusliikkeelle ”Kiteen maja” vuonna 1938. Talossa oli myös asuinhuoneistoja.
Myöhemmin rakennukseen tehtiin (ilmeisesti Holopaisen talon paikalle) lisäsiipi, jossa ”täti Holopaisen kahvila” lienee jatkanut. Talossa on ollut 1930-1940 luvuilla kahvilan lisäksi mm. nimismiehen kanslia, käräjien istuntopaikka ja parturi-kampaamo.
Jossakin vaiheessa tontti siirtyi Osuusmeijerin omistukseen. Kiteen Osuuskauppa osti sen meijeriltä 1941. Sotien aikana rakennus oli armeijan käytössä eikä matkustajakotitoiminta sen jälkeen jatkunut.
Myöhemmin rakennus palveli Osuuskaupan henkilökunnan asuintalona. 1950-luvulla Kiteen mieskuoro lauloi vappulaulunsa rakennuksen osuuskaupan suuntaan aukeavassa kulmauksessa.
Alkuaan Järvisen talo oli suorakaiteen muotoinen. Sen vieressä oli vanha Anna Holopaisen hirsitalo, yksi kylän vanhimpia. Kunnanvaltuusto antoi Holopaiselle luvan v. 1932 kioskin pitoon edellyttäen, ettei se rumenna kylää eikä häiritse liikennettä. Vielä 1950-luvulla puhuttiin ”Holopaisen tädin” kahvilasta
Järvisen talon päädyn takaa näkyy Stepanowin talon pääty. Sen takana on Osuuskaupan asuintalo, bensiinin tankkauspiste ja seppä Paakkunaisen asuintalo. Keskellä Osuusliike Sisä-Karjala ja oikeassa reunassa Osuuskauppa
Järvisen talon vieressä oli sotien jälkeen pirssiasema. Astinlaudalla istuvat Martti ja Kerttu Hämäläinen
Vilkasta liikennettä heti sotien jälkeen
Pirssimiehet ovat saaneet 1950-luvun alussa päivystyskopin. Etummainen auto on Martti Hämäläisen Ford, seuraavana Heikki Kähkösen Chevrolet eli Letukka. Kolmas saattaa olla Toivo Väistön hieman vanhempi ajokki. Ns. Korean konjunktuuri teki mahdolliseksi uusien amerikanrautojen maahantuonnin 1950-luvun alussa. Ostolupia saivat lähinnä ammattiautoilijat.Takana näkyy Heikki Kähkösen talo, jossa oli puhelinkeskus. Tarkkaan katsoen erottuu matalammasta puhelinpylväästä lähtevä lankaryväs. ”Tikapuutelineen” varjo erottuu taustalla näkyvällä vaalealla katolla