2019
Vuosi 2019 oli seuran 61. toimintavuosi.
Seuran johtokuntaan kuuluivat toimintavuoden aikana Heikki Pirinen pj., Markku Hyvönen vpj, Tuomo Flinkman siht/rahastonh. sekä jäseninä Ari Karhinen, Helena Suvanto, Heikki Arpinen, Kalervo Rinne, Erika Hakulinen ja Irma Kinnari. Varalla olivat Jorma Gröhn ja Raimo Keränen.
Johtokunta kokoontui toimintavuoden aikana 6 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 50 pykälää.
Seuran vuosikokous pidettiin 27. maaliskuuta 2019 klo 18.00 Koti-Karjalassa. Kokoukseen osallistui 13 seuran jäsentä.
Tilintarkastajina toimivat tilintarkastaja Raimo Liukku ja toiminnantarkastaja Jouko Väistö. varalla olivat toiminnantarkastajat Tiina Eskelinen ja Mika Ruotsalainen.
Seuran jäsenmäärä toimintavuoden lopussa oli noin 400 ainaisjäsentä.
Tapahtumat ja retket
Vakiintuneen käytännön mukaan järjestettiin Puhoksen 14. Perinnepäivät 13.-14.7. Toisena pääjärjestäjänä oli Keski-Karjalan Perinnekoneyhdistys. Tämä oli jatkanut edelleen navettarakennuksen ja tapahtuma-alueen kunnostamista. Kävijämäärä oli lähes 4000 henkilöä. Näytteilleasettajia ja muuta talkooväkeä oli noin 100-200 henkilöä
Seuran kesäretki tehtiin tällä kertaa Venäjän puolelle, pääkohteina paikat joille N.L. Arppe oli ulottanut toimintaansa. Matka herätti niin suurta kiinnostusta, että se tehtiin kahteen kertaan. Ensimmäinen bussillinen matkasi 6.-7. elokuuta ja toinen 23.-24. elokuuta. Osallistujia oli kaikkiaan 60 henkilöä. Värtsilää matkalaisille esitteli Kalle Lintunen. Valitettavasti ei päästy sisälle Arppen perustaman terästehtaan alueelle, vaan oli tyydyttävä vilkaisemaan sitä portin läpi. Menomatkalla Sortavalaan poikettiin Pälksaaressa, missä nähtiin Suomen aikainen piirimielisairaala. Sen massiivinen rakennuskanta jäi venäläisille melko uutena ja hyväkuntoisena. Nyt se oli rapistunut, joskin käyttökuntoinen. Käytiin myös v. Fieandt- ja Porthan -sukujen kartanon Pälkjärven Alahovin paikalla. Sieltä oli kotoisin Arppen kaksi ensimmäistä vaimoa. Hovin paikalla on nyt uusi rakennus. Pälkjärvi-Seuran sihteeri Maija Närhi kertoi eloisasti syntymäpitäjänsä asioista.
Ruskealan osalta oppaana oli Jaakko Jormanainen Ruskeala-Seurasta. Sortavalassa tehtiin kiertoajelu nähtävyyksiä katsellen. Jorma Gröhn kertoi kaupungin historiasta. Aiemmin suljettuna sotilasalueena ollut Sortavalan seminaarin kortteli oli nyt avoinna. Heikki Pirinen selosti tämän merkittävän oppilaitoksen historiaa. Sortavala-hotellissa vietetyn yön jälkeen suunnattiin kulku Läskelään, jossa Arppella oli saha. Sieltä jatkettiin vielä Talvisodan kuuluisan mottitien alkuun Murheen ristille. Tämän tien varrella taisteli kaksi kiteeläistä komppaniaa. Paluumatkalla poikettiin vielä Ruskealan marmorilouhokseen kohonneessa matkailukeskuksessa.
Matkan johtajana toimi seuran puolesta Jorma Gröhn ja Arppe-tietouden osalta asiantuntijana oli Sirpa Pakarinen. Matkajärjestelyistä vastasi Tilausliikenne E. Karhu Ky. Kuljettajana oli Esa Karhu.
Paikallishistoria
Paikallishistorian osuus supistui toimintavuonna N.L. Arppen esilläpitoon kesäretkellä. Lisäksi jo aiemmin aloitetun Arppe-dokumentin kuvauksia jatkettiin. Tuottajana on Osuuskunta Mielleyhtymä. Keski-Karjalan varhaisempaa historiaa valotti arkeologi Ville Laakso yleisöluennossaan 15.5. Hän selosti täällä tehtyjä kaivauksia ja niiden tuloksia. Kuulijoita oli lähes 100 henkeä.
Kulttuuritoiminta
Edellisvuotisen 60-v -juhlavuoden jatkeena seura järjesti .tammikuuta Kitee-salissa Sirpa Pakarisen pitämän yleisöluennon N.L. Arppesta. Se oli samalla kesäretken pohjustusta.
Toisen yleisöluennon pitivät 15.5, opettaja Markku Ylönen Keski-Karjalan keskiaikaisesta ortodoksisesta kulttuurista ja em arkeologi Ville Laakso. Yleisöä oli paikalla noin 75 henkeä, joukossa myös ”mullankaivajia” eli vanhojen metalliesineiden etsijöitä ”miinaharavien” avulla.
Seura järjesti kesän aikana kolme yhteislaulutilaisuutta, jotka pidettiin Kiteen torilla, Pietarhovissa ja Puhoksen Perinnenavetalla. Laulattajina olivat Hannu-Heikki Hakulinen ja Timo Hacklin. Osallistujia oli kaikkiaan yli 200.
Lisäksi seura oli mukana tukemassa Kamarikonserttiyhdistyksen konsertteja Havolan huvilalla. Viidessä konsertissa oli yhteensä noin 450 kuulijaa.
Seura oli tukemassa Kiteellä järjestettyä kansainvälistä Kitee International Music and Art Festival (KIMAF) -tapahtumaa, mihin museotoiminta on Nightwish -osaston kautta kytketty hyvin läheiseksi. Tukea seura myönsi myös Kyläparin teatteritoimintaan.
Nightwish
Seuran toimijoita on toimintavuoden aikana työllistänyt eniten Nigthwish-nimikkeen alla kehittynyt hanke. Se osoittautui liian isoksi, jotta hankerahoitus olisi voitu toteuttaa Jetinan kautta. Kevään korvalla hankehakemus päätettiin jättää suoraan ELY-keskukselle. Asiantuntijaelimeksi saatiin hakuvaiheessa KETI. Valmistelussa hanke päätettiin jakaa kahteen osaan, joista toista hallinnoi Kitee-Seura ja toista Kiteen kaupunki, KETI käsikassaranaan.
Hanke kulkee nimellä KITEE TOURIST INFORMATION- A Nightwish story. Kitee-Seuran hallinnoima osio on Investointihanke, hyväksytty kustannusarvio 122 900,00 €. KETIn hallinnoima osio on Kehittämishanke, hyväksytty kustannusarvio 294 400 €.
ELY-keskus on myöntänyt rahoituksen. Hankkeen toteutusaika on 1.11.2019 – 31.12.2020.
Seura on vuokrannut toimintaa varten tilat 235,5 m2 Rakennus Mitta-Matti Oy:lta Kiteentie 13.
Vakavasti harkittuna toisena vaihtoehtona oli ns. Funkistalon ostaminen Osuuspankilta, mutta suojellun talon omistamisesta aiheutuva riski harkittiin liian suureksi.
Museotoiminta
Museotoimikuntaan kuuluivat 2019 pj. Markku Hyvönen, vpj. Jouni Pulkkinen. Jäsenet Jorma Gröhn, Kalervo Rinne, Teuvo Nenonen, Jouko Karppanen, Maija Hakulinen, Helena Suvanto ja Pirjo Rinne. Museot olivat avoinna kesäkuun alusta elokuun alkuun. Oppaina toimivat kotiseutumuseossa Samuel Hämäläinen ja Otto Halttunen. Kauppamuseolla oppaina toimivat Aura Sirainen ja Jasmin Mölsä. Kaupunki osallistui oppaiden palkkakuluihin kesäsetelin muodossa.
Kotiseutumuseolla kävi tilikirjan mukaan museovieraita seuraavasti:
Aikuiset 266
Yhteisliput 20
Lapset 138
Ryhmät 16
Yhteensä 440
Museoiden toimintaa ja oppaiden työtä ohjasi käytännössä kesätyöntekijäksi palkattu Oulun yliopiston opiskelija Elise Nevala. Hänen tehtäviinsä kuului lisäksi mm. eMuseon rakentaminen ja sen sisällön tuottaminen sekä tekstien kääntäminen suomesta englanniksi. QR-koodien avulla toimiva taajamaan sijoittuva kulttuuripolku avattiin ja museoseikkailu lapsille ja nuorille valmistui kotiseutumuseolle.
Kotiseutumuseo siivottiin täydellisesti siivousliikkeen toimesta alkukesästä.
100 % palkkatuella oli töissä Petri Liuha 24.6. — 31.7.-19. Hänen työtehtäviinsä kuului arkistossamme olevan arvokkaan materiaalin skannaus digitaaliseen muotoon kuten 1950-luvun ilmakuvat, 1940-luvun lehdet ja kuvat vuoden 1983 Höyryjuhlista.
Kauppamuseon vastuuhenkilönä oli Jorma Gröhn, joka myös huolehti ansiokkaasti muutamien ryhmien opastuksista. Kauppamuseolla kävi tilikirjan mukaan museovieraita seuraavasti:
Aikuiset 200
Yhteisliput 12
Lapset 47
Yhteensä 259
Museotoimikunnan jäsenillä oli mahdollisuus osallistua museoiden työhön oppaina halujensa mukaan. Aukioloaikojen ulkopuolella Nightwish museovierailijoita opasti Plamen Dimov.
Kotiseutuarkisto
Arkistotoimikuntaan kuuluivat 2019 Maija Hakulinen, Erika Hakulinen ja Helena Suvanto (pj.)
Kotiseutuarkiston tehtävänä on tallettaa ja säilyttää paikallinen yksityisluontoinen arkistoaineisto Kitee-seuran ylläpitämään kotiseutuarkistoon kuuluu yli 50 yksikköä yhdistysten, liikelaitosten ja yksityisten asiakirjoja, valokuvia, julisteita ja av-aineistoa sekä Kitee/Karjala —aiheista kirjallisuutta.
Kokoelmat sijaitsevat kahdessa eri paikassa, osa vanhassa pappilassa, osa virastotalolla.
Arkistotoimikunta kokoontui viime vuonna kaikkiaan 4 kertaa. Järjestettiin aineistoa ja tehtiin luetteloita sisällöistä. Kiteen kirjastossa oli kotiseutuarkistosta esillä sortokauden poliittisia pilapiirroksia. Maija ja Helena osallistuivat Kansallisarkiston Joensuussa järjestämälle kotiseutuarkistokurssille.
Yhteistyötä ja sidosryhmiä
Kotiseutuyhdistysten yhteistyöelimenä on toiminut P-K:n kotiseutuyhdistysten liitto, joka on Suomen Kotiseutuliiton maakunnallinen osasto. Liiton hallituksessa Keski-Karjalan alueen seuroja edusti Tuomo Flinkman Kitee-Seurasta ja hänen varahenkilönään oli Hissu Teppana Kesälahti-Seurasta. Hallituksen puheenjohtajana toimi Pentti Ojajärvi Kesälahti-Seurasta, vpj :na Pasi Karjalainen Juuka-Seurasta, Pentti Kuokkanen Liperi-Seurasta, Heikki Laukkanen Outokumpu-Seurasta, Rauno Ratilainen, Tarja
Tormulainen Kontiolahti-Seurasta ja Suomen Kotiseutuliiton edustajana Laura Jetsu Ilomantsi-Seurasta.
Sihteerinä toimi Tanja Rovio-Murto P-K:n museolta.
Seura oli taloudellisesti mukana tukemassa kiteeläistä pesäpallokulttuuria. Se toimi yhdessä Kiteen Pallo 90:n kanssa superpesissarjan kotiottelussa Kitee- Kouvola -otteluisäntänä 2.6.
Syksyllä seura osallistui Kiteen Yrittäjien kanssa 20.9. järjestettyyn Iltalento Kitteelle —tapahtumaan pitämällä museon auki.
Seuran pääosin omistama paikallislehti Koti-Karjala tuli toimineeksi 59 vuotta. Niin lehti kuin sen talouskin ovat kunnossa.
Hyväksytty vuosikokouksessa 15.4.2020
2016
Vuosi 2016 oli seuran 57. toimintavuosi.
Seuran johtokuntaan kuuluivat toimintavuoden aikana Heikki Pirinen pj., Markku Hyvönen vpj, Tuomo Flinkman siht/rahastonh., Ari Karhinen, Helena Suvanto, Heikki Arpinen, Kalervo Rinne, Erika Havola, Irma Kinnari. Varalle valittiin Sirpa Pakarinen ja Raimo Keränen.
Johtokunta kokoontui toimintavuoden aikana 2 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 31 pykälää.
Seuran jäsenmäärä toimintavuoden lopussa oli noin 400 ainaisjäsentä.
Seuran vuosikokous pidettiin 23. maaliskuuta 2016 klo 17.00 Koti-Karjalassa. Kokoukseen osallistui 11 seuran jäsentä.
Tapahtumat ja retket
Seuran toimintavuosi piti sisällään paitsi perinteen tallentamista ja esille tuomista myös runsaasti muuta toimintaa. Yksi merkittävin tapahtuma oli Puhoksen 11. Perinnepäivät. Seura oli toinen tapahtuman päävastuunkantaja Keski-Karjalan Perinnekoneyhdistyksen kanssa. Tällä kertaa Perinnepäiville osallistui noin 6 000 kävijää eli 2000 vähemmän kuin edellisenä huippuvuotena 2015, jolloin vanhan Puhoksen alueella liikkui ennätykselliset 8 000 henkilöä, mukaan lukien näytteille asettajat. Näytteilleasettajien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta ja oli noin 100 henkilöä/yhdistystä. 2016 tapahtuma oli selvästi Keski-Karjalan suuriin yksittäinen yleisötilaisuus.
Perinnepäivien kasvot kirkastuivat melkoisesti, kun K-K:n Perinnekoneyhdistys oli talven aikana kunnostanut navettarakennuksen niin ala- kuin yläkerrankin lattiat. Myös piha-aluetta oli siistitty kiitettävästi. Seura antoi puskurilainaa 5 000 euroa perinneyhdistykselle Jetinan myöntämän avustuksen vakuudeksi. Lisäksi rakentamisavusta seura antoi 1 000 euroa. Vastaavasti kaupunki palkitsi seuraa 500 eurolla perinnepäivien tukijana.
Perinnepäivien yhteydessä seura ojensi Suomen Kotiseutuliiton kultaiset ansiomerkit sotakamreeri Olavi Lautamäelle ja toimittaja Tuomo Flinkmanille. Tosin Lautamäki estyneenä oltuaan otti merkin vastaan myöhemmin johtokunnan kokouksessa.
Seuran kesäretkiperinne jatkui. Tällä kertaa matkakohteena oli Uukuniemi ja kunnan pääkeskus Parikkala. Retkipäivä oli 27.7. 2016. Poikkeuksellisesti matka tehtiin yhdellä linja-autolla, joka täyttyi nopeasti. Uukuniemellä käyntikohteina olivat kirkko, uusi hautausmaa, Papinniemen leirintäalue ja lammastila. Jorma Gröhn kertoi Pyhäjärvellä noin 100 vuotta sitten tapahtuneesta traagisesta haaksirikosta, jossa hukkui kymmeniä uukuniemeläisiä. – Särkisalmella nautittiin lounas ja tutustuttiin pellava- ja vaateliikkeeseen. Parikkalassa opastetun kierroksen Reijo Rönkkösen ITE-puistossa, Koitsanlahden hovin maisemissa ja Tyrjän taistelun muistomerkillä.
Matkanjohtajina toimivat Jorma Gröhn ja Heikki Pirinen. ”Apupoikina” olivat Hannu-Heikki Hakulinen ja Tuomo Flinkman. Kuljetuksesta vastasi Tilausliikenne E.Karhu Ky. Kuljettajana oli Esa Karhu ja oppaana Uukuniemellä Liisa Karhu. Jälleen kerran järjestelyistä, varsinkin seuran kulttuuritoimikunnan pj. Jorma Gröhnille ja Hannu-Heikki Hakuliselle, sateli kiitoksia niin sanoin kuin sävelin, joista taidonnäytteen molemmissa autoissa antoi Hannu-Heikki.
Paikallishistoria
Seura järjesti lisäksi 27.6. paikallishistoriakävelyn Kiteentiellä Heikki Pirisen opastamana. Tietopohjana oli seuran Internet-sivuilla oleva Kiteentie –osio. Osallistujia oli noin 50.
Kiteentie –hanke sai toimintavuoden aikana merkittävää näkyvyyttä niin paikkakunnalla kuin kansainvälisestikin.
Kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja Jorma Gröhn jatkoi kiteeläisiä kouluja esittelevien nettisivujen kokoamista.
Hankkeen atk-toteuttajina olivat Kiteen ev. kansanopiston tietotekniikan opiskelijat opettaja Alisa Kuzminan johdolla. Tukea antoi myös Koti-Karjalan päätoimittaja-toimitusjohtaja Marko Torni. Kotisivujen tekstit laati seuran puheenjohtaja Heikki Pirinen.
Kulttuuritoiminta
Seuran kulttuuritoimikunta järjesti kolme yhteislaulutilaisuutta, joista yksi pidettiin Kiteen Pietarhovissa ja kaksi torilla. Laulattajina toimivat Hannu-Heikki Hakulinen ja säestyksestä huolehti Timo Hacklin. Lisäksi seura oli mukana Havolan kotikonserttien järjestelyissä. Viisi konserttia kokosi yli 450 kuuntelijaa.
Museotoiminta
Kitee-Seuran museotoimikuntaan ovat vuonna 2016 kuuluneet: Kalervo Rinne puheenjohtaja, Jouni Pulkkinen varapuheenjohtaja, Oiva Kostamo, Aini Sepponen, Reino Toropainen, Terttu Kankkunen, Helena Suvanto, Pirjo Rinne, Maija Hakulinen, Teuvo Nenonen, Jouko Karppanen ja Olavi Lautamäki (huolehti museosta paikallisena).
Esillä on ollut jo neljättä kesää Nightwish-näyttely laajennettuna viimevuotisesta. Ulkolaisia vieraita kävi erityisesti Nightwish-viikolla. Kesän aikana vieraili seuraavista maista katsojia Argentiina, Australia, Belgia, Brasilia, Englanti, Italia, Kanada) Ruotsi, Saksa, Serbia, USA, Uusi-Seelanti, Tsekki ja Venäjä. Myös Savikon kauppamuseo oli kiinnostuksen kohteena. Vierailuryhmiä kävi kotiseutumuseolla 9 ryhmää ja muutamia myös kauppamuseolla. Iltalento Kitteelle -tapahtumassa 30.9. museo oli auki, kävijöitä oli 52. Bussilastillinen vierailijoita kävi silloin kauppamuseolla. Koko kesän aikana vieraskirjamerkintöjä museolle kertyi 461.
Savikon kauppamuseossa kävijöitä oli reilut puolitoistatuhatta. Kaupunki osallistui oppaiden palkkakuluihin kesäsetelin muodossa.
Museot olivat auki vuonna 2016 seuraavasti: 76.- 31.7. ja sunnuntaina 7.8. sekä Kiteen Iltalennon aikana 30.9. illan klo 16.00 – 20.00. Kesäoppaat pitivät museon auki tiistaista perjantaihin klo 11.00 – 17.00 ja lauantaina klo 11.00 — 15.00. Maanantaina museo oli kiinni ja sunnuntaina museon pitivät auki museotoirnikunnan jäsenet klo 12.00— 15.00. Pääsylippujen hinnat olivat aikuiset 2 €, lapset (6 v- 12 v) 1 €, ryhmät 10 henkeen saakka 1,50 € ja yli 10 hengen ryhmät 1 €. Maakuntamuseopäivään 26.5. Polvijärvelle osallistuivat Heikki Pirinen, Tuomo Flinkman, Olavi Lautamäki, Helena Suvantoja Kalervo Rinne. Maakuntamuseopäivä oli Joensuussa 28.10, mukana olivat Heikki Pirinen ja Kalervo Rinne.
Museo-oppaat kesällä 2016
Kotiseutumuseo: 7.6 – 186. Satu Laamanen, 21.6.- 27. Riikka Hirvonen, 5.7.- 16.7. Roosa Kosonen ja 19.7.- 30.7. Jere Karvinen.
Kauppamuseo: 7.6.- 18.6. Miska Viitanen, 21.6.- 2.7. Mirette Bollsträm, 5.7.- 16.7. Sofia Pietarinen ja 19.7.- 30.7. Vilma Muhonen.
Toimintavuoden aikana seura sai esinelahjoituksia, jotka on pääasiassa sijoitettu välivarastoon Puhoksen rantamakasiineihin. Puhoksen Vesa siisti makasiineja ja poisti sinne kuulumattomia esineitä.
Hankittiin rakennuslupa museon edustalle tulevalle tykkikatokselle, jonka piirustukset teki Rakennussuunnittelu Alhainen. Rakentaminen siirrettiin vuodelle 2017.
Kaupunki rakensi museolle uuden helppokulkuisemman tulotien.
Yhteistyö- ja sidosryhmiä
Yhteistyötä maakunnan kotiseutuyhdistysten kanssa tehtiin Pohjois-Karjalan museokokoontumisien sekä P-K:n kotiseutuyhdistysten liiton välityksellä. Liiton hallituksessa Keski-Karjalan alueen seuroja edusti Tuomo Flinkman Kitee-Seurasta ja hänen varahenkilönä oli Tuure Ahokas Kesälahti-Seurasta. Hallituksen puheenjohtajana toimii Pasi Karjalainen Juuka-Seurasta, vpj:na Jaana Tarkkonen Liperi-Seurasta sekä muina jäseninä Heikki Laukkanen Outokumpu-Seurasta, Rauno Ratilainen Ilomantsi-Seurastaja Tarja Tormulainen Kontiolahti-Seurasta. Sihteerinä on Tanja Rovio-Murto P-K:n museolta.
Tiivistä yhteistyötä seura< teki Keski-Karjalan perinnekoneyhdistyksen kanssa erityisesti Puhoksessa.
Seura tuki Kiteen Pallo 90:n toimintaa olemalla isäntänä Kitee-Vimpeli -pelissä 21.7. Tuettiin myös Kyläparin teatteritoimintaa 500 eurolla.
Seura julkaisi Auli Kerkkäsen (o.s. Murtonen) kirjoittaman kirjan Juho Barckista.
Seuran pääosin omistama paikallislehti Koti-Karjala tuli toimineeksi 56 vuotta. Niin lehti kuin sen talouskin ovat kunnossa.
Johtokunta
2015
Vuosi 2015 oli seuran 56. toimintavuosi.
Seuran johtokuntaan kuuluivat toimintavuoden aikana Heikki Pirinen pj., Markku Hyvönen vpj, Tuomo Flinkman siht/rahastonh., Ari Karhinen, Helena Suvanto, Heikki Arpinen, Kalervo Rinne, Erika Havola, Irma Kinnari. Varalle valitiin Sirpa Pakarinen ja Raimo Keränen.
Johtokunta kokoontui toimintavuoden aikana 3 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 47 pykälää.
Seuran jäsenmäärä toimintavuoden lopussa oli noin 400 ainaisjäsentä.
Tapahtumat ja retket
Seuran vuosikokous pidettiin 18. maaliskuuta 2015 klo 17.00 Koti-Karjalassa. Kokoukseen osallistui 11 seuran jäsentä.
Seuran toimintavuosi piti sisällään paitsi perinteen tallentamista ja esille tuomista myös runsaasti muuta toimintaa. Yksi merkittävin tapahtuma oli Puhoksen 10. Perinnepäivät. Seura oli toinen tapahtuman päävastuunkantaja Keski-Karjalan Perinnekoneyhdistyksen kanssa. Perinnepäivät kokosi vanhan Puhoksen alueelle ennätykselliset 8 000 kävijää mukaan lukien näytteille asettajat. Maksullisten kävijöiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta, mikä korostui lauantaina ensimmäisenä tapahtumapäivänä. Näytteilleasettajien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta ja oli noin 100 henkilöä/yhdistystä. 2015 tapahtuma oli selkeästi Keski-Karjalan suuriin yksittäinen yleisötilaisuus. . KiPa:n juniorit hoitivat pääsylippujen myynnin perinnepäivillä.
Seura osallistui yhdessä kaupungin sekä kiteeläisten maanpuolustusjärjestöjen kanssa Kumurin taistelujen muistomerkkihankkeeseen ja hankki kaupungin kanssa rajanylitysluvan Kumurin kylässä käyntiä varten 11.7. Muistomerkin paljastusjuhla oli 12.7.
Kiteellä olevien sotahistoriallisten muistomerkkien kartoitus- ja luettelointityön hoitivat Kalervo Rinne, Olavi Lautamäki ja Heikki Pirinen osana maakunnallista hanketta.
Seuran kesäretkiperinne jatkui. Tällä kertaa matkakohteena oli Joensuu ja Liperi. Noin 75 henkilöä kuljetettiin kahdella linja-autolla 22.7. 2015. Joensuussa tutustuttiin Kukkolan-tilaan ja sen historiaan. Siitä matka jatkui Liperiin museoalueelle, jossa meidät vastanotti Liperi-Seura. Museoalueella tutustuimme alueen moniin rakennuksiin ja esineistöön. Uusimmassa rakennuksessa oli näyttely, kun ”sähkö tuli maaseudulle”.
Museoalueelta matka jatkui Ylämyllylle Hirvosen automuseoon, jossa odotti lähes parisataa vanhaa autoa, mopoa, traktoria…Tätä ennen tankkasimme paikallisessa ravintolassa, jossa oli varattu noutopöytäpäivällinen. Pikapyrähdyksenä piipahdimme Karelian Lihajalosteen tehtaanmyymälässä. Matkamme jatkui Kontiolahden Selkielle. Siellä odottivat kauniit vaaramaisemat sekä kyläyhdistyksen pullakahvit. Lisäksi tutustuimme linnuille rakennettuun kosteikkoon.
Matkanjohtajina toimivat Jorma Gröhn ja Heikki Pirinen. ”Apupoikina” olivat Hannu Heikki Hakulinen ja Tuomo Flinkman. Kuljetuksesta vastasi Tilausliikenne E.Karhu Ky. Jälleen kerran järjestelyistä, varsinkin seuran kulttuuritoimikunnan pj. Jorma Gröhnille ja Hannu Heikki Hakuliselle, sateli kiitoksia niin sanoin kuin sävelin, joista taidonnäytteen molemmissa autoissa antoi Hannu Heikki.
Paikallishistoria
Seura järjesti lisäksi paikallishistoriakävelyn Ilmolan hautausmaalla 27.7. Kävelijöitä oli noin 50 henkeä.
Seuran puuhanaisten Maija ja Erika Hakulinen kaksi vuotta siten käynnistämä Kiteentie –hanke sai toimintavuoden aikana merkittävää näkyvyyttä niin paikkakunnalla kuin kansainvälisestikin. Kiteentie –hanke julkistettiin paitsi seuran nettisivuilla myös Kiteen Yrittäjien järjestämän Iltalennolle Kiteelle –tapahtumankin yhtenä oheistapahtumana. Verkkosivujen teknisen toteutuksen hoitivat Kiteen ev. kansanopiston atk-opiskelijat opettajansa Alisa Kuzminan johdolla. Tutorina oli Koti-Karjalan päätoimittaja/toimitusjohtaja Marko Torni. Sivujen tekstit muokkasi seuran puheenjohtaja Heikki Pirinen.
Kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja Jorma Gröhn toimitti historiikit noin 35 kiteeläisestä kansakoulusta seuran verkkosivuja varten. Aineisto saatiin etupäässä kaupungin arkistoista. Työ jatkuu seuraavana vuotena. Seuran kotisivuilla on luettavana jo kevään aikana kirjoitetut historiikit. Toteuttamisesta huolehtivat kirjoittajina Jorma Gröhn sekä Heikki Pirinen. Teknisen toteutuksen hoitavat Kiteen ev. kansaopiston atk-opiskelijat opettajansa Alisa Kuzminan johdolla.
Kulttuuritoiminta
Kulttuuritoimikunnan puheenjohtajana toimi Jorma Gröhn.
Jorma Gröhn kasasi työryhmän penkkien tekoon yhteislaulutilaisuuksia varten. Arppen koulun teknisen työn tiloissa tehtiin kaupungin tarvikkeista 12 penkkiä.
Pidettiin kesän aikana kolme yhteislaulutilaisuutta. Kaksi oli torilla ja kolmas Pietarhovissa. Laulattajana oli Hannu Heikki Hakulinen säestäjänään Timo Hacklin.
Kirjoitettiin historiikit Havolan talosta (Hannu-Heikki Hakulinen), Pajarinmäestä ja Savikon Kankkusten yritystoiminnasta (Jorma Gröhn), sekä Suomen Pietarhovista (Heikki Pietarinen). Näitä käytetään Savikonseudun kulttuurimatkailuhankkeen EU-avustushakemuksen tausta-aineistona.
Seuran kulttuuritoimikunta järjesti kolme yleisölaulutilaisuutta, joista yksi pidettiin Pietarhovissa ja kaksi torilla. Laulattajina toimivat Hannu-Heikki Hakulinen ja toimikunnan puheenjohtaja Jorma Gröhn. Lisäksi seura oli mukana Havolan kotikonserttien järjestelyissä. Kolme konserttia kokosi noin 240 kuuntelijaa.
Museotoiminta
Museotoiminnassa kesä oli vilkas. Merkittävin asia oli edelleen Nigtwish-osasto. Kitee-Seura on ollut tukemassa Kiteellä järjestettävää kansainvälistä Nigtwish-viikkoa, mihin museotoiminta on osaston kautta kytketty hyvin läheiseksi. Seura tuki em. järjestelyjä 500 eurolla.
Museotoimikunnan jäsenet pitivät kotiseutumuseota auki sunnuntaisin. Museon toiminnasta päävastuun kantoivat museonhoitaja, sotakamreeri Olavi Lautamäki ja toimikunnan vpj. Kalervo Rinne. Museolla työskenteli viisi seuran palkkaamaa museo-opasta. He olivat Satu Laamanen, Miretta Bollström, Riikka Hirvonen, Lari-Ukko Venäläinen ja Marko Kanervisto. Kaupunki osallistui palkkakuluihin kesäsetelin muodossa. Kävijöitä museossa oli 1 600.
Savikon kauppamuseon valmistelut etenivät loppusuoralle. Kauppa avattiin yleisölle kesäkuun alussa ja sitä pidettiin auki elokuun puoliväliin. Kävijöitä ensimmäisenä kesä oli reilut puolitoistatuhatta. Puhoksen varastosta kaupan takahuoneeseen tuotiin lisää kauppamuseoon sopivaa esineistöä, jotka samalla luetteloitiin. Kauppamuseo sai museoviranomaisilta pelkästään kiitosta. Kauppamuseolla työskenteli viisi kesäopasta, Milja Mujunen, Sofia Pietarinen, Sovi Timonen, Hanna-Kaisa Kostamo ja Joona Viitanen. Kaupunki osallistui palkkakuluihin kesäsetelin muodossa. Kulttuuritoimikunta huolehti sunnuntaisin kauppamuseon hoidosta.
Esineiden luettelointia teki Johanna Flinkman.
Toimintavuoden aikana seura sai esinelahjoituksia, jotka on pääasiassa sijoitettu välivarastoon Puhoksen rantamakasiineihin.
Yhteistyö- ja sidosryhmiä
Yhteistyö naapuriseurojen kanssa jatkui vaihtelevasti. Perinteisiä seuratapaamisia ei ollut, mutta yhteistyö jatkui uuden Juuassa perustetun Pohjois-Karjalan kotiseutuyhdistysten liiton välityksellä. Liiton hallituksessa Keski-Karjalan alueen seuroja edustaa Tuomo Flinkman Kitee-Seurasta ja hänen varahenkilönä on Tuure Ahokas Kesälahti-Seurasta. Hallituksen puheenjohtajana toimii Pasi Karjalainen Juuka-Seurasta, vrpj:na Jaana Tarkkonen Liperi-Seurasta sekä muina jäseninä Heikki Laukkanen Outokumpu-Seurasta, Rauno Ratilainen Ilomantsi-Seurastaja Tarja Tormulainen Kontiolahti-Seurasta. Sihteerinä on Tanja Rovio-Murto P-K:n museolta.
Seura oli taloudellisesti mukana tukemassa kiteeläistä pesäpallokulttuuria. Se toimi Kiteen Pallo 90:n yhdessä supersarjan kotiottelussa otteluisäntänä Tukea seura myönsi myös Kyläparin teatteritoimintaan sekä Kalevalan juhlavuoden merkeissä Live Lemminkäinen -hankkeeseen.
Tiedotus
Seura tiedottaa toiminnastaan Koti-Karjala -lehdessä, joka on seuran perustama ja pääosin omistama. Lehti on toiminut 55 vuotta ja on hyvässä kunnossa printtimedian haasteellisuudesta huolimatta. Painetun lehden lisäksi se on kehittänyt vireästi myös digiversiota
Johtokunta
2014
Vuosi 2014 oli seuran 55. toimintavuosi. Johtokuntaan kuuluivat toimintavuoden aikana Heikki Pirinen pj., Markku Hyvönen vpj, Tuomo Flinkman siht/rahastonh., Ari Karhinen, Helena Suvanto, Heikki Arpinen, Kalervo Rinne, Erika Havola, Irma Kinnari. Varajäseninä olivat Antti Tarkkonen ja Sirpa Pakarinen. Johtokunta kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 34 pykälää.
Seuran vuosikokous pidettiin 9. huhtikuuta 2014 klo 17.00 Koti-Karjalassa. Kokoukseen osallistui 14 seuran jäsentä. – Seuran jäsenmäärä toimintavuoden lopussa oli 389.
Tapahtumat ja retket
Merkittävin yleisötapahtuma oli Puhoksen 9. perinnepäivät. Seura oli toinen tapahtuman päävastuunkantaja Keski-Karjalan Perinnekoneyhdistyksen ohella. Perinnepäivät kokosi vanhan Puhoksen alueelle ennätykselliset 6 000 kävijää mukaan lukien näytteille asettajat. Maksullisten kävijöiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta, mikä korostui ensimmäisenä tapahtumapäivänä lauantaina. Näytteilleasettajien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta ja oli noin 100 henkilöä tai yhdistystä. Tapahtuma oli selvästi Keski-Karjalan suuriin yksittäinen yleisötilaisuus.
Seura oli mukana tukemassa kiteeläistä pesäpallokulttuuria. Se toimi otteluisäntänä yhdessä Kiteen Pallon supersarjan kotiottelussa. Edelleen KiPa:n juniorit hoitivat pääsylippujen myynnin perinnepäivillä.
Tehtiin kesäretki Ilomantsiin. Noin 90 henkilöä kuljetettiin kahdella linja-autolla 19.7. 2014 seuraamaan Motti Mestari -näytelmää. Matkanjohtajina toimivat Jorma Göhn ja Heikki Pirinen. ”Apupoikina” olivat Hannu-Heikki Hakulinen ja Tuomo Flinkman. Kuljetuksesta vastasi Tilausliikenne E.Karhu Ky. Jälleen kerran järjestelyistä, varsinkin seuran kulttuuritoimikunnan pj. Jorma Gröhnille ja Hannu-Heikki Hakuliselle, sateli kiitoksia niin sanoin kuin sävelin, joista taidonnäytteen molemmissa autoissa antoi Hannu-Heikki.
Osallistuttiin Keski-Karjalan pitäjäseurojen kokoontumiseen 20.9.2014 Rääkkylässä Omenatoritapahtuman yhteydessä. Keskusteltiin yhteisten kotisivujen tekemisestä, mutta syksyllä Tohmajärvi- ja Rääkkylä-seurat ilmoittivat vetäytyvänsä hankkeesta.
Paikallishistoria
Edellisenä vuonna aloitettu Kiteentie -hanke saatiin toimintavuoden aikana valmiiksi. Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahasto tuki hanketta taloudellisesti. Pääosan aineistosta kokosivat seuran puuhanaiset Maija ja Erika Hakulinen. Käsikirjoituksen teki Heikki Pirinen ja tekninen toteutus hoidettiin kansanopistolla oppilastyönä opettaja Alisa Kuzminan johdolla. Työ oli Elizaveta Vasiukovan opinnäytetyö, jonka arvioijana oli mm. Marko Torni. Seuran kotisivuille koottu Kiteen keskustan vanhan rakennuskannan esittely julkistettiin Kiteen Yrittäjien järjestämän Iltalento Kiteelle -tapahtuman yhteydessä 3.10.2014. Julkistamistilaisuudessa kaupungintalolla kävi yli sata asiasta kiinnostunutta henkilöä. – Hanke noteerattiin esimerkillisenä toimena P-K:n kotiseutuväen kokouksessa Joensuussa.
Heikki Pirinen ja Arvo Kinnari kävivät haastattelemassa sotaveteraani Eero Kankkusta. Haastattelusta tehtiin sekä ääni- että videotallenne.
Kulttuuritoiminta
Seuran kulttuuritoimikunta järjesti Kiteellä kaksi yleisölaulutilaisuutta, 6.7. Pajarinmäellä ja 31.7. torilla, sekä yhden Kesälahdella. Laulattajina toimivat Hannu-Heikki Hakulinen ja toimikunnan puheenjohtaja Jorma Gröhn. Yleisöä nyt jo toisena kesänä järjestetyt tapahtumat kokosivat kiitettävästi, yhteensä satoja henkilöitä. Lisäksi seura oli mukana Havolan kamarikonserttien järjestelyissä 15.6., 9.7. ja 10.8. Konserteissa oli yhteensä noin 240 kuulijaa.
Kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja Jorma Gröhn käynnisti uuden kiteeläisiä kyläkouluja koskevan hankkeen. Sen tarkoituksena on rakentaa seuran kotisivuille Kiteentie -hankkeen tapaan kartoitus kyläkouluista, joita pitäjässä on nykytiedon mukaan toiminut 44. Kouluista kootaan kuvat ja historiatietoja.
Kulttuuritoimikunta hankki Antti Parkkosen äänitteet Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta.
Museotoiminta
Kotiseutumuseo oli avoinna 3.6. – 3.8.2014 ti – la kesätyöntekijöiden voimin, sunnuntaisin museotoimikunnan jäsenten hoitamana. Lisäksi museossa oli avointen ovien päivä Iltalento Kiteelle -tapahtuman aikana. Kävijöitä oli kaikkiaan 1315. Vetovoimaisin oli edellisenä kesänä avattu Nigthwish-osasto. Pääasiassa sen ansiosta Suomen Kotiseutuliitto valitsi Kiteen museon vuoden paikallismuseoksi Savo-Karjalan alueella. Kilpailun teemana oli vaihtuva näyttely. Seura sai palkintona Kiteen Seudun Osuuspankin lahjoittaman 500 euron shekin. Kotiseutuliiton perusteluissa mainittiin edelleen, että Kitee-Seura on ollut tukemassa Kiteellä järjestettyä kansainvälistä Nigthwish -viikkoa.
Museon toiminnasta päävastuun kantoivat museonhoitaja, sotakamreeri Olavi Lautamäki ja museotoimikunnan vpj Kalervo Rinne. Toimikunnan jäseninä olivat Oiva Kostamo, Antti Tarkkonen,Aini Sepponen, Reino Toropainen, Terttu Kankkunen, Maija Hakulinen, Helena Suvanto, Pirjo Rinne ja Teuvo Nenonen. Museolla työskenteli neljä seuran palkkaamaa opasta. Kaupunki osallistui palkkakuluihin kesäsetelin muodossa.
Kiteen kaupunki lahjoitti Puhoksesta Lastu-saunan pihasta seuralle tykin ja merimiinan, jotka hiekkapuhallettiin Kivisampo Oy:n Kiteen tehtaalla. Yritys teki työn talkoilla Teuvo Jolkkosen johdolla. Esineet ovat parhaillaan kaupungin varastossa odottamassa siirtoa lopulliselle paikalle museon eteen.
Museo sai muitakin esinelahjoituksia, jotka on pääasiassa sijoitettu välivarastoon Puhoksen rantamakasiineihin.
Savikon kauppamuseon valmistelut etenivät loppusuoralle. Kesän ja syksyn aikana on pidetty kolmet talkoot, joissa on aseteltu näyttelyesineitä hyllyihin. Puhoksen varastosta kaupan takahuoneeseen tuotiin muuta kauppamuseoon sopivaa esineistöä. Ennen talkoita esineiden sijoittelua talkoiltiin yläkerran tyhjennyksen merkeissä. Loput pölyt kävi imaisemassa Seppo Eskelisen imuauto. Kauppamuseo on tarkoitus avata yleisölle kesäkuussa. Yhteistyötarjouksia on tullut ja niitä on tiedusteltu lähinaapureilta ja -yrityksiltä
Museoamanuenssi Erkki Matikaisen ja Ulla Härkösen opastuksella ja museoavustuksen turvin seura jatkoi kaupan irtaimiston ja museoesineiden luettelointia. Työn suoritti Johanna Flinkman. Savikon maakaupan nimikyltti ja tulevaisuus: Sovittiin tekstiksi Kauppamuseo P. Kankkunen Oy sekä Kitee-Seuran pikku logo.
Tiedotus
Seura tiedottaa toiminnastaan Koti-Karjala -lehdessä, joka on seuran perustama ja pääosin omistama. Lehti on toiminut 54 vuotta ja on hyvässä kunnossa printtimedian haasteellisuudesta huolimatta. Painetun lehden lisäksi se on kehittänyt vireästi myös digiversiota.