Seuran perustaminen
Seuran perustava kokous pidettiin 7.12.1958 kirkonkylän kansakoululla. Keskeisiä henkilöitä hankkeen alkuun saattamisessa olivat mm. mv. Eero ja emäntä OitiNumminen, mv. Toivo Kainulainen, rehtori Kyllikki Takala, dipl. ins. Paavo Lehikoinen, dipl. ins. Esa Takala, mv. Toivo Kankkunen, mv Toivo Lipsanen ja rouva Aino Kovanen.
Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin pj. Toivo Kainulainen, varapj. opettaja Alpo Jääskeläinen ja jäsenet Oiti Numminen, Kyllikki Takala, Aino Kovanen, opettaja Helmi Nenonen, mv Esko Vuorjoki, Paavo Lehikoinen, Toivo Lipsanen ja kunnanjohtaja Olli Riikonen.
Paikallislehti
Ensimmäisiä asioita seuran toiminnassa oli oman paikallislehden perustaminen. Pitäjässä ilmestyi jo opettaja Toivo Vähämäen toimittama lehti Pihan Sanomat. Se oli luonteeltaan varsin persoonallinen. Katsottiin tarpeelliseksi perustaa laajapohjaisempi ja asiallisempi paikallislehti. Päätös asiasta tehtiin 9.8.1960.
Nimeksi tuli Kiteen Lehti ja päätoimittajaksi keskikoulun lehtori Pentti Ruohonen. Syksyllä 1960 julkaistiin neljä näytenumeroa. Seuraavan vuoden alusta lehti alkoi ilmestyä säännöllisesti perjantaisin.
Lehti oli aluksi seuran suorassa omistuksessa. Vuonna 1966 perustettiin yhdessä Tohmajärvi-Seuran kanssa Keski-Karjalan Paikallislehti Oy. Vuoden 1967 alusta yhtiö alkoi julkaista Kiteen-Tohmajärven Lehti -nimistä paikallislehteä. Omistuspohjan ja levikkialueen laajentaminen virkisti lehteä huomattavasti. Viikottaisia ilmestymiskertoja lisättiin kahteen. Jonkin aikaa lehti oli peräti kolmipäiväinen.
Seuraavalla vuosikymmenellä vahvistui ajatus myös Rääkkylän ja mahdollisesti Kesälahdenkin ottaminen levikkialueeeksi. Sitä varten nimi muutettiin vuoden 1980 alusta Koti-Karjalaksi. Tohmajärvi-Seura ei hyväksynyt toimenpidettä ja erosi yhtiöstä 1981. Se myi osakkeensa Kitee-Seuralle, josta tuli lehden pääomistaja. Lehti toimii kuitenkin edelleen omana yhtiönään.
Museo
Kiteen Maataloustuottajien yhdistys lahjoitti seuralle heti sen rekisteröinnin jälkeen vanhan jyvämakasiinirakennuksen museotarkoitusta varten. Tähän kaupungin keskustassa sijaitsevaan rakennukseen on koottu mittava määrä kiteeläisten elämästä kertovia esineitä ja järjestetty niistä näyttelyosastoja.
Seura on saanut omistukseensa myös Kiteen Osuuskaupan vanhat rantamakasiinit Puhoksesta. Niihin varastoidaan sellaista esineistöä, joka ei kerralla mahdu näytteille.
Museossa on paljon maatalousyhteiskunnan elämään liittyvää tavaraa, mutta myös teemoittain järjestettyä esineistöä. Rajaosaston erikoisuutena on kaksi tykkiä rakennuksen edustalla. Pontikkaosasto liittyy pitäjän vanhaan maineeseen, pesäpallo- ja Nightwish -osastot taas uudempaan. Kiteen Kotiseutumuseo palkittiin 2014 Savo-Karjalan alueen parhaana lajissaan. Ratkaisevana perusteena oli nuorison kiinnostuksen herättäminen Nightwish-osaston perustamisen sekä yhtyeen kanssa tehtävän yhteistyön myötä.
Uusimpana museon osastona on Savikolla oleva vanha ns. maakauppa, joka avattiin Kauppamuseo P. Kankkusen nimellä 2015.
Kulttuuritoiminta
Seura on vuosien saatossa järjestänyt monenlaista kulttuuritoimintaa. 1980-luvun alussa tuotettiin kansanperinteeseen pohjautuvat näytelmät Pajari ja Outi, Pajarin tytär. Näitä esitettiin Hutsin kesäteatterissa kaikkiaan 19 kertaa. Katsojia kertyi runsaat 5000. Pajari-näytelmien jälkeen seuran taidetoimikunta organisoi Kalevalan juhlavuoteen liittyvän näytelmän Häät Piimänkuoressa 1985 sekä paikallisen Kalevalan 150-vuotisjuhlan.
2000-luvun alussa seura tilasi Pajari -aiheisen kansanoopperan, mutta sitä ei ole vielä saatu esitetyksi.
1960-luvulla seura pystytti Kiteen kirkkopuistoon nälkään kuolleiden muistomerkin. Myöhemmin seura on osallistunut vuonna 1941 käytyjen Kiteen taistelujen muistomerkkien hankkimiseen. 2000-luvulla seura on järjestänyt paikallishistoriakävelyjä hautausmaille. Vuonna 2014 kävely toteutettiin virtuaalisena seuran kotisivuilla. Sinne on koottu näyttely kirkonkylän vanhasta rakennuskannasta. Vastaava esitys Kiteen kouluista valmistuu 2016. Yleisöluentoja ja muita kotiseutuaiheisia tilaisuuksia on järjestetty runsaasti.
Seura on järjestänyt tai tukenut erilaisia musiikkitilaisuuksia, mm. yhteislauluiltoja ja konsertteja. Viime vuosina ovat tulleet suosituiksi kesäiset Havolan kamarikonsertit.
Järjestämiensä kilpailujen avulla seura on tuottanut kaksi kotiseutulaulua, Herman Leinosen sanoittaman Kiteen laulun sekä Unto Tarkkosen Kotiseutuni Kitee. Sen sävelsi Pentti Tynkkynen.
Pian seuran perustamisen jälkeen alettiin järjestää kesäisin kotiseuturetkiä, jotka nykyisin voivat ulottua myös oman pitäjän ulkopuolelle. Ne ovat olleet erittäin suosittuja.
Seura on vuodesta 2006 alkaen järjestänyt eräiden yhteistyökumppanien kanssa kesäisin Puhoksen perinnepäivät (alkuaan perinnekonepäivät). Näistä on vähitellen kehittynyt alueen suurin kesätapahtuma.
