Kitee-seuran julkaisuja

Leipää jä lirkutuksia
Topi Lipsasen kunnallinen elämä

Kustantaja: Kitee-Seura
Teksti ja taitto: Erkki Jormanainen
ISBN 978-952-94-5570-6
Painopaikka: Greif printhouse,
Viro 2021

Kiteeläisiä Urheilijoita ja Juurikan Juttuja

Kustantaja: Kitee-Seura
Teksti: Veikko Makkonen
Taitto: Kaisa Jussila
ISBN 978-952-65452-0-2
Painopaikka: Greif printhouse,
Viro 2024

karjalanmainioarppe

Karjalan mainio Arppe
Dokumenttielokuva

Kuvaus: Raimo Salo
Leikkaus: Reetta Sironen
Ohjaus: Esa Sironen
Kesto 29:30
Kitee-Seuralle tuottanut Kulttuuriosuuskunta Mielleyhtymä 2021

A Nightwish story

Tämä 160-sivuinen kirja sisältää uniikin tavarakokoelman esittelyn sekä esineiden kertoman tarinan Nightwishin uskomattomasta matkasta Kiteeltä maailman suurimmille konserttiareenoille.

Kirja saa suomeksi ja englanniksi.

 

Työkuvat

 

Rokkolaa puhdistetaan isorokkoepidemian jälkeen v.1910. Rokkola sijaitsee ent. Sairaalan luona selkueella

Rokkolaa puhdistetaan isorokkoepidemian jälkeen v.1910. Rokkola sijaitsi ent. sairaalan luona Selkueella

 

Hiilenpolttoa Närsäkkälässä 1913

Hiilenpolttoa Närsäkkälässä 1913

 

Puhdetöitä Suorlahden tarkkosessa v. 1916

Puhdetöitä Suorlahden Tarkkosella v. 1916

 

”Karvali” Kaunilaisen rukiinleikkuutalkoiden väki 1919 tai 1920

”Karvali” Kainulaisen rukiinleikkuutalkoiden väki 1919 tai 1920

 

Pumppumestari Heikki Vilkki 1920-luvulla

Pumppumestari Heikki Vilkki 1920-luvulla

 

Höyryvoimanlähde lokomobiili Koposen puimalassa 1920-luvun lopulla

Höyryvoimanlähde lokomobiili Koposen puimalassa 1920-luvun lopulla

 

Parrunveistoa Haarajärvellä v. 1920 paikkeilla

Parrunveistoa Haarajärvellä v. 1920 paikkeilla

 

Kylvötöitä Kunnoniemen björnissä 1920-30 vaihteessa

Kylvötöitä Kunnoniemen Björnissä 1920-30 vaihteessa

 

Ruumissaatto surutalosta hautausmaalle 1920- tai 1930-luvulla. Arkku ensimmäisessä reessä.

Ruumissaatto surutalosta hautausmaalle 1920- tai 1930-luvulla. Arkku ensimmäisessä reessä.

 

Kyläräätäli Olli Matikainen Säynejärveltä v. 1926 ”Kylän ainut ja hyvä räätäli”

Kyläräätäli Olli Matikainen Säynejärveltä v. 1926. ”Kylän ainut ja hyvä räätäli”

 

Puhossalon kansakoulun rakennustyömaa v. 1927

Puhossalon kansakoulun rakennustyömaa v. 1927

 

Puintia Närsäkkälän tervajoella v.1927

Puintia Närsäkkälän Tervajoella v.1927

 

Navetan hirsien sahausta Papinniemen Timosessa 1928

Navetan hirsien sahausta Papinniemen Timosella 1928

 

Vihtavaaran haukilammin perkaustyö v.1928

Vihtavaaran Haukilammin perkaustyö v.1928

 

Säynejärven maamiessaurantalon kattamistalkoot 1928-29 paikkeilla

Säynejärven maamiesseurantalon kattamistalkoot 1928-29 paikkeilla

 

Puhdetöitä Kiteenlahden Mikko Havukaisessa v. 1929

Puhdetöitä Kiteenlahden Mikko Havukaisella v. 1929

 

Lotjan miehistö Heinonnimeltä 1930 –luvulla

Lotjan miehistö Heinonnimeltä 1930 –luvulla

 

Kontiolan maamiesseurantalon rakennustyö 1930-luvulla

Kontiolan maamiesseurantalon rakennustyö 1930-luvulla

 

Kangaskylän luovutetulta alueelta heinätöitä ja vesivoimalla käyvä Eino Matikaisen tekemä pärehöylä 1930-luvun alussa

Kangaskylän luovutetulta alueelta heinätöitä ja vesivoimalla käyvä Eino Matikaisen tekemä pärehöylä 1930-luvun alussa

 

Tientekoa Piimäjärvellä 1930-luvun alkupuolella

Tientekoa Piimäjärvellä 1930-luvun alkupuolella

 

Lautta kajoon rannalla 1930-luvulla

Lautta Kajoon rannalla 1930-luvulla

 

Polttopuiden hankintaa Puhossalossa 1930-luvulla

Polttopuiden hankintaa Puhossalossa 1930-luvulla

 

Apteekkari Heimanin ajan apteekkilaisia 1930-luvulla

Apteekkari Heimanin ajan apteekkilaisia 1930-luvulla

 

Naurisnaudan tekoa närsäkkälässä 1930luvun puolivälissä

Naurishaudan tekoa Närsäkkälässä 1930-luvun puolivälissä

 

Lavien (renkaiden) tekoa Närsäkkälässä noin v. 1930. Näreistä tehdyillä laveilla sidottiin tukkipuomit yhteen.

Lavien (renkaiden) tekoa Närsäkkälässä noin v. 1930. Näreistä tehdyillä laveilla sidottiin tukkipuomit yhteen.

 

Närsäkkälän ”Tukkilaisia” v.1931 Pyhäjärven ranalla

Närsäkkälän ”Tukkilaisia” v.1931. Pyhäjärven rannalla

 

Maalinkeittoa juurikan maamiesseuran talon maisemissa v. 1932

Maalinkeittoa Juurikan maamiesseuran talon maisemissa v. 1932

 

”Aijasaidan” tekoa Muljulassa vuonna 1932

”Pisteaidan” tekoa Muljulassa vuonna 1932

 

Metsätyömiehet tauolla Kiteenlahdessa 1933-34

Metsätyömiehet tauolla Kiteenlahdessa 1933-34

 

Ojankaivua Kiteenlahdessa 1935 hiidenojalla

Kanavan kaivua Kiteenlahdessa 1935 Hiidenojalla

 

Hiidenojan kaivua Kiteenlahdessa 1935

Hiidenojan kaivua Kiteenlahdessa 1935

 

Valkeavaaran rukoushuoneen vihkiäset v. 1936

Valkeavaaran rukoushuoneen vihkiäiset v. 1936

 

Vanhan säästöpankkitalon rakenstyömaa v. 1937

Vanhan säästöpankkitalon rakennustyömaa v. 1937

 

Kiteenlahdden orivarsalaitumen ensimmäiset tulokkaat vuonna 1938

Kiteenlahden orivarsalaitumen ensimmäiset tulokkaat vuonna 1938

 

Sementtitehdas kangaskylässä 1941. Valmistettiin myös bunkkerisementit

Betonitehdas Kangaskylässä 1941. Valmistettiin myös bunkkeribetonit

 

Hanna Tarkkonen ”palottelee” lampaitaan v. 1941

Hanna Tarkkonen ”palottelee” lampaitaan v. 1941

 

Sian (295 kg) teurastus v.1948 Loukunvaaran tarkkosessa

Sian (295 kg) teurastus v.1948 Loukunvaaran Tarkkosella. Väinö ja Heikki Tarkkonen teurastajina

 

Puhossalon-jouhevaaran tien sorastusta n.1949

Puhossalon-Jouhenvaaran tien sorastusta n.1949

 

Pellervonpuiston istutustalkoot 1950-luvun lopulla

Pellervon puiston istutustalkoot 1950-luvun lopulla

 

Jännostoa loukunvaaran porolammella 1955

Jäännostoa Loukunvaaran Porolammella 1955

 

Syrjäsalmen sillan rakennustyömaa 1958-1959

Syrjäsalmen sillan rakennustyömaa 1958-1959

 

Kyntöauran tekijät Puhossalossa 1960-luvun alussa

Sahran eli ”uatran”  tekijät Puhossalossa 1960-luvun alussa

 

Kulkukauppias Pääkkönen (Stepan Stepanoff)

Kulkukauppias Pääkkönen (Stepan Stepanoff)

 

Kahvutauko lavintekotöissä

Kahvitauko lavintekotöissä

 

Propsien kuorintaa keväällä ennen sellutehtaalle uittamista

Propsien kuorintaa keväällä ennen sellutehtaalle uittamista

Muita

Myllyrakennus ja tukinuittoränni Puhoksessa 1910-luvulla

Myllyrakennus ja tukinuittoränni Puhoksessa 1910-luvulla

 

Puhoksen kartanon rakennukset 1920-luvulla. Vasemmalla pirtti, jossa työnjako aamuisin tapahtui

Puhoksen kartanon rakennuksia 1920-luvulla. Vasemmalla pirtti, jossa työnjako aamuisin tapahtui

 

Maantietä Puhoksessa 1920-luvulla.

Maantietä Puhoksessa 1920-luvulla.

 

Talo Puhoksessa 1920-luvulla. Vasemmassa päädyssä posti, oikeassa mm. Myymälänhoitaja Tiilikaisen asunto

Talo Puhoksessa 1920-luvulla. Vasemmassa päädyssä posti, oikeassa mm. myymälänhoitaja Tiilikaisen asunto

 

Puhoksen kartanon rakennukset ehkä 1940-luvulla. Etualalla ”Laiskoinlinna”

Puhoksen kartanon rakennuksia ehkä 1940-luvulla. Etualalla ”Laiskoinlinna”

 

Puhoksen kylää 1940+luvun lopulla

Puhoksen kylää 1940-luvun lopulla.

 

Puhoksen kartanon asuinrakennukset

Puhoksen kartanon asuinrakennuksia

 

Kuvassa lienee äitienpäiväjuhlan osanottajia, mahdollisesti Suorlahden seurantalolla 1930-luvulla.

Kuvassa lienee äitienpäiväjuhlan osanottajia, mahdollisesti Suorlahden seurantalolla 1930-luvulla.

Arvi Oksasen kauppa Puhoksessa.

Arvi Oksasen kauppa Puhoksessa.

 

Juhlaväkeä

Saattaa olla jonkin nuorisoseuran juhlan yleisöä, esim. juhannuksena.

Saattaa olla jonkin nuorisoseuran juhlan yleisöä, esim. juhannuksena.

 

Jokin juhlatilaisuus todennäköisesti Suorlahdella. Istumassa vasemmalla Esa Eetu Takala.

Jokin juhlatilaisuus todennäköisesti Suorlahdella. Istumassa vasemmalla Esa Eetu Takala.

Liikennettä

 

Orivesi-laiva Puhoksen laiturissa v. 1915 Tienoilla

Orivesi-laiva Puhoksen laiturissa v. 1915 tienoilla

 

Puijo-hinaaja karilla suorlahden edustalla kovana vesikesänä 1920-luvun alussa

Puijo-hinaaja karilla Suorlahden edustalla kovana vesikesänä 1920-luvun alussa

 

Kiteen autokantaa 1920 luvun alkupuolella kontiolan Juho Tiaisen pihassa

Kiteen autokantaa 1920 luvun alkupuolella Kontiolan Juho Tiaisen pihassa

 

Kauppias Mannisen Wiri-moottorivene matkustajineen Näsösalmessa 1925 tienoilla

Kauppias Mannisen Wiri-moottorivene matkustajineen Näsönsalmessa 1925 tienoilla

 

Kiteen ensimmmäinen linja-auto v.1927, omistaja ja kuljettaja Juho Naukkarinen, postinkuljetus välillä Närsäkkälä-Kaalamo

Kiteen ensimmäinen linja-auto v.1927, omistaja ja kuljettaja Juho Naukkarinen, postinkuljetus välillä Närsäkkälä-Kaalamo

 

Aarne luukkaisen rekiteiden ”moottorikelkka” 1930 luvun alussa

Aarne Luukkaisen rekiteiden ”moottorikelkka” 1930 luvun alussa

 

Varhainen mopoviritelmä, ehkä 1930-luvulta. Ohjaaja tuntematon.

Varhainen mopoviritelmä, ehkä 1930-luvulta. Ohjaaja tuntematon.

 

Pyörämatkailijat Närsäkkälässä 1930-luvun alussa

Pyörämatkailijat Närsäkkälässä 1930-luvun alussa

 

Tavarankuljetusta Tohmajärven asemalta Kineelle v. 1933

Tavarankuljetusta Tohmajärven asemalta Kiteelle v. 1933

 

Sammalpalien kuljetusta Tohmajärven asemalta Tohmajärven turve- ja pehkutehtaalta Kiteen kunnantoimiston eristeeksi v.1934

Sammalpaalien kuljetusta Tohmajärven asemalta Tohmajärven turve- ja pehkutehtaalta Kiteen kunnantoimiston eristeeksi v.1934

 

Kalle Mötön auton matkustajia lepotaulolla Savikon kaupan edustalla v.1935

Kalle Mötön auton matkustajia lepotauolla Savikon kaupan edustalla v.1935

 

Syrjäsalmen kapulalossi 1940-luvulla

Syrjäsalmen kapulalossi 1940-luvulla

 

Kirkonkylän raittia 1950-luvun alussa

Kirkonkylän raittia 1950-luvun alussa

 

Kapulalossi Syrjäsalmessa vuodelta 1952

Kapulalossi Syrjäsalmessa vuodelta 1952

 

Tien aukaisua kaikkiaan 70 miehen ja kahden auran voimin Kitee – Lähdenkylä välillä Kalmistonmäessä

Tien aukaisua kaikkiaan 70 miehen ja kahden auran voimin Kitee – Lahdenkylä välillä Kalmistonmäessä

 

 

Muljulan JAK-9

 

Pudonneen lentokoneen etsinnät Muljulassa

Lappeenrantalaiset ilmailuhistorian harrastajat 16.4.2012 etsimässä 8.8.1944 Muljulassa pudonneen NL:n lentokoneen hylkyä maatutkan avulla.

Elokuun 8. päivänä 1944 NL:n lentokoneet pommittivat rajusti Onttolan lentokenttää. Pommikoneita suojasi kymmenen Jakovlev (JAK-9) hävittäjää. Yksi niistä sai paluulennolla osuman suomalaisten it-tulesta ja putosi Kiteen Muljulaan, soistuneeseen Oriveden luhtaan. Lentäjä hyppäsi laskuvarjolla ja selvisi vahingoittumatta. Laajoista etsinnöistä huolimatta häntä ei löydetty lähialueelta. Lopulta hänestä saatiin tuore havainto Pälkjärveltä. Takaa-ajon jälkeen hänet yritettiin vangita, mutta hän ryhtyi taisteluun, jossa hän kuoli.

Kone syöksyi nokka edellä luhtaan ja upposi lähes kokonaan. Vain pyrstö jäi törröttämään pinnan yläpuolelle. Kyläläiset ottivat käyttöönsä irronneita pellin kappaleita ja kaikkea mitä irti saivat, kunnes sotilaat tulivat ja veivät kaikki pinnalle näkyvät osat pois. Mm. kannuspyörän – siis takimmaisen laskutelinepyörän – joku isäntä vei ja asensi sen kottikärrin pyöräksi. Tässä virassa se palvellee edelleen.

Ajan kuluessa koneen hylky lienee vajonnut syvemmälle, ja ilmeisesti siitä on irrotettu ja viety pois romua.  Tarkkaa tietoa hylyn paikasta ei enää ole, mutta muistikuvia kyläläisillä on.

Luhdan pohjassa on 2 – 4 metrin mutakerros ja sen alla tiivistä savea. Asiantuntijat arvelevat, että koneen lähes tonnin painoinen moottori on jatkanut syöksyä mutakerroksen läpi saveen saakka, ehkä hiukan vielä siihenkin. Kevyemmät osat lienevät levinneet laajemmalle.

Kitee-Seuran museoväki on ollut pitemmän aikaa kiinnostunut hylystä ja suunnitellut sen etsimistä ja nostamista. 2010-luvun koottiin asiantuntijoita selvittämään mahdollisuuksia etsintöihin. Apua saatiin ilmailuhistorian harrastajilta Pohjois- ja Etelä-Karjalasta. Muutamia kertoja yritettiin kuuden metrin harjaterästangoilla tunnustella pohjaa kyläläisten osoittamilta paikoilta, toiveena löytää kovia kohteita mudan alta. Vihdoin huhtikuussa 2012 Lappeenrannan ilmailukerholaiset saivat täyttöönsä maatutkan. Se reagoi metalliin usean metrin syvyyteen.

Pudonneen lentokoneen etsinnät Muljulassa

Maatutkan ohjauspaneeli

Huhtikuun 16. päivänä 2012 järjestettiin tutka-anturin vetotalkoot.

Pudonneen lentokoneen etsinnät Muljulassa

Tutka-anturia viedään etsinnän aloituspisteeseen.

Muutama signaali saatiin, mutta moottorimötikäksi tulkittavaa ei tavattu. Lappeenrantalaiset ovat tehneet useammankin retken Muljulaan, mutta läpimurtoa ei ole vielä tapahtunut.

Anturi kuljetetaan lähtöpisteeseen, jätetään maahan ja aletaan vetää alueen läpi. Samalla seurataan näytöltä mahdollisia reaktioita. Etsinnässä käytettiin myös kevyttä metallipaljastinta eli miinaharavaa. Alempana paikallinen opas Toivo Musikka pitämässä taukoa.

 Pudonneen lentokoneen etsinnät Muljulassa  Pudonneen lentokoneen etsinnät Muljulassa

Pudonneen lentokoneen etsinnät Muljulassa  Pudonneen lentokoneen etsinnät Muljulassa

Pudonneen lentokoneen etsinnät Muljulassa  Pudonneen lentokoneen etsinnät Muljulassa

Pudonneen lentokoneen etsinnät Muljulassa  Pudonneen lentokoneen etsinnät Muljulassa

Sen sijaan koneen tunnistamisessa on edistytty. Muljulan taloista koottiin yhteen kaikki tallessa olevat koneesta otetut kappaleet. Ne vietiin Luonetjärven ilmailumuseoon, jonne kutsuttiin 1940-luvun sotalentokoneisiin perehtyneitä asiantuntijoita tarkastamaan palaset. Tuloksena oli melko varma tunnistus. Kone oli siis Jakovlev 9, paras neuvostovalmisteinen hävittäjä 2. maailmansodassa. Sen pituus oli 8,50 m, siipien kärkiväli 9,74 m, paino 2277 kg, moottorin teho 1260 hv ja nopeus 700 km/h. Matalalla lentäessään se oli ketterämpi kuin Saksan ylpeys Messerschmitt.

Hylky on lain mukaan valtion omaisuutta. Viranomaisten kanssa on neuvoteltu, että jos koneen moottori saadaan nostetuksi, se voidaan sijoittaa Kiteen kotiseutumuseon tiloihin säilytettäväksi ja näytteille.

 

Koneen etsintäprojektia kohtasi takaisku, kun sen innokkain puuhamies Teppo Mikkonen menehtyi kevytlentokoneen turmassa Rääkkylässä. Asiaa ei kuitenkaan ole haudattu.

Sota-aika

 

Sankarivainajien siunaus Kiteen kirkossa 19.4.1918. Alttaritaulu hankintaan ryhdyttiin 1924. Saarnatuoli rakennettiin alas godenhjelmin aikana 1919-39.

Sankarivainajien siunaus Kiteen kirkossa 19.4.1918. Alttaritaulu hankintaan ryhdyttiin 1924. Saarnatuoli rakennettiin alas Godenhjelmin (1919-1939) aikana

 

Puhossalolaisia miehiä talvisodan alkamisajoilta 1939

Puhossalolaisia miehiä Talvisodan alkamisajoilta 1939

 

Maaaottelumarssia nyk. Arpentiellä v.1941

Maaottelumarssia nyk. Arppentiellä v.1941

 

Eteläpohjalaisten sankarivainajien väliaikainen leposija kirkkomäellä vuonna 1941

Eteläpohjalaisten sankarivainajien väliaikainen leposija kirkkomäellä vuonna 1941

 

Rippikoululainen vuodelta 1945 paperi-mekossaan ja paperimaru- ja puupohja- kengissään

Rippikoululainen vuodelta 1945 paperimekossaan ja paperinaru- ja puupohja- kengissään

Lapsia

 

Lastenvaunut Maljakivessä 1920-luvun alussa

Lastenvaunut Maljakivessä 1920-luvun alussa

 

Lapsia Maljakivessä 1930-luvun puolivälissä

Lapsia Maljakivessä 1930-luvun puolivälissä

 

”Ratsumies” vuoden 1930 tienoilla

”Ratsumies” vuoden 1930 tienoilla

 

Kunnallishallinto

 

Kunnanvaltuusto 1934-1936

Kunnanvaltuusto 1934-1936

 

Vaalilautakunta kiteenlahden koululla v.1935

Vaalilautakunta Kiteenlahden koululla v.1935

 

Kymmenysten maksua noin vuonna 1918 vanhalla kunnantalolla

”Kymmenysten” maksua noin vuonna 1918 vanhalla kunnantalolla

 

Taksoituslautakunta työssään 1930-luvulla

Taksoituslautakunta työssään 1930-luvulla

 

Taksoituslautakunnan kokous

Taksoituslautakunnan kokous

Koulukuvia

 

Kiteenlahden koululaiset jäkälänkeruumatkalla v.1918

Kiteenlahden koululaiset jäkälänkeruumatkalla v.1918

 

Kiteenlahden koululaiset tauolla Jäkälänkeruun lomassa v. 1918

Kiteenlahden koululaiset tauolla jäkälänkeruun lomassa v. 1918

 

Rippikoululaiset khra hugo godenhjelmin (1919-43) Aikana (kuvan päiväys ilmeisesti 22.10.-19)

Rippikoululaiset khra Hugo Godenhjelmin (1919-43) aikana (kuvan päiväys ilmeisesti 22.10.-19)

 

Pyhäkoululaiset taipaleelta N.1930

Pyhäkoululaiset taipaleelta n.1930

 

Kirkonkylän kansakoulun väkeä v. 1934

Kirkonkylän kansakoulun väkeä v. 1934

 

Suorlahden orpokodin lapset ja henkilökuntaa v. 1939